Inuussutissarsiornermi nappaatigilikkat allattorsimaffiat

Transkript

1 Inuussutissarsiornermi nappaatigilikkat allattorsimaffiat Inuussutissarsiuummit nappaataalersut 1. januar 2005-imi nalunaarutigineqartut allattorsimaffiat pillugu nalunaarut Sulinermi ajoqusernerit kingunerisassaannut isumannaarinermik inatsimmi 7, imm. 1, nr. 1, tak. inatsimmik nalunaarut nr. 278, 14. marts 2013-imeersoq aamma Kalaallit Nunaanni sulinermi ajoqusernerit kingunerisassaannut isumannaarinermik inatsimmi nr.1528, 21. december meersumi 7, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu aalajangersarneqarpoq: 1. Nappaat inuussutissarsiummit nappaataalersutut akuerineqarsinnaavoq, tak. inatsimmi 7, imm. 1, nr. 1, piumasaqaatit nalinginnaasut makku naammassineqarpata: 1) Nappaammut pissutaasup nakorsaatitortitsinermik uppernassaasereerneratigut ajoqusiisinnaasunit sunnertinneq sakkortussuseqassaaq qaqugukkullu pineranut naapertuutissalluni. 2) Nakorsaatitortitsinerup uppernarsaasereerneratigut nappaatip suussusia ajoqusiisinnaasunit sunnertinnermut nappaammullu naapertuutissaaq. 3) Nappaat inuussutissarsiummit nappaataalersumit allaanerusumik pissuteqassanngilaq., tak. inatsimmi 8, imm. 1. Imm. 2. Aammattaaq immikkut piumasaqaatit allattorsimaffianni immikkoortuni ataasiakkaani taaneqartut naammassineqassapput 2. Nalunaarut manna atuutilerpoq 1. juli 2013 ullormiillu tassannga nappaat 1. januar 2005-mit nalunaarutigineqartoq inuussutissarsiornermi nappaataalersutut akuerineqarsinnaanera pillugu aalajangiinermi aamma inatsimmi 41 malillugu suliap suliarineqaqqilernerani malinneqassaaq. Kalaallit Nunaannut atatillugu Kalaallit Nunaanni sulinermi ajoqusernerit kingunerisassaannut isumannaarinermik inatsimmi 46 malillugu nappaat 1. januar 2011-mit nalunaarutigineqartoq inuussutissarsiornermi nappaataalersutut akuerineqarsinnaanera pillugu aalajangiinermi aamma suliap suliarineqaqqilernerani malinneqassaaq. Imm. 2. Taamaalilluni inuussutissarsiornermi nappaataalersartut 1. januar 2005-imit nalunaarutigineqartut allattorsimaffiat pillugu nalunaarut nr. 710, 26. juni 2012-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq. Imm. 3. Nalunaarut manna aalajangikkanut nalunaarutip matuma atuutilinnginnerani Arbejdsskadestyrelsimit aalajangerneqartunut Ankestyrelsimullu suliassanngortinneqartunut taamatuttaaq atuutissaaq. Taannali akuerinninnissamut maannamut piumasaqaatit nalunaarutikkut sakkortusisinneqarsimappata atuutissanngilaq. Arbejdsskadestyrelsen, ulloq Anne-Marie V. Rasmussen /Jane Hansen Inuussutissarsiummit nappaataalersut 1. januar 2005-imi nalunaarutigineqartut allattorsimaffiat Ilanngussaq 1 Immikkoortoq Nappaat Sunnertinneq Gruppe A: Niaqoq A.1. Nipiliornermik siussarlerneq (DLA professionalis) Ukiuni arlalinni sakkortuumik nipiliorneq A.2. Isip qasertittarnera Qinngornerup nukinga A.3.1. Sukkunik qajuusanillu kigutit putuneri, pingaartumik kigutit qulaani saavaniittut. Ikinnerpaamik ukiuni tallimani sukkuliorfinni qajuusiorfinnilu kigutinut akornutaasinnaasumik sunnerneqarsimagaanni A.3.2. Kigutit atajuartut arlallit, kigutit tamorratitaasa aamma/imaluunniit siuat agguutaat 3. imaluunniit 4. gradinik nungullarneri. Ikinnerpaamik ukiuni tallimani ukiullu arfineq marluk iluanni nioqqutissiornermi

2 nungullarsaatinik silaannarmiittulimmi kigutinik akornusiisinnaasumik suliaqarsimagaanni Niaqqukkut qaratsakkullu nappaatit allat: Gruppe I, J aamma K Isikkut nappaatit: Aamma e.5.2. takukkit Gruppe B: Qiti, pukusuk-tuit aamma siffiaq B.1. Anigorsinnaanngisamik makitsikkut nappaat anniaataasoq (lumbago/iskias siffissami gigti diskusprolaps qimerluup nataqquanik anillattoorneq, nungujartortitsisumik makitsikkut nappaat) a. Qitermik artukkiisumik kivitsinertalimmik suliaqarneq tigussaasunik qummut kivitsinertalimmik/nusussinertalimmik aamma ullut tamaasa ukiuni arlalinni tonserpassuarnik kivitsisarnermi artukkiinermik suliaqarneq b. Qitermik artukkiisumik suliaqarneq oqimaatsorujussuarnik inissisimanerlullunilu kivitsinerit aataasiakkaat ullullu tamaasa ukiuni arlalinni tonsinik arlalilinnik oqimaassusilinnik kivitsisarneq nalinginnaasimappat c. Inersimasunik meeqqanillu annernik innarluutilinnik isumaginninnermi qitermut artukkiisumik ukiuni arlalinni ullut tamaasa passusisarsimagaanni d. Ukiuni arlalinni qamutinik sakkortuumik sajukulaartunik timi tamakkerlugu sajukulaartinneqartarsimappat B.2. Pukutsukkut-tuikkut-anniarnerit anigoruminaatsut Tuip/assaqqup sukkasuumik uteqqiasumillu aalatittarneri, ukiuni arlalinni pukutsup peqittarneranik aamma/imaluunniit pukutsup-tuit akornisigut artukkiinermut immaqa ilanngullugu B.3. Siffissakkut illuttut nungujartortitsisumik gigteqarneq. Siffissanik artukkiisumik kivitsinermik suliaqarneq kivitsinerit ataasiakkaat oqimaatsit ukiunilu arlalinni ullormut tonsinik arlalinnik kivitsinermi artukkiinerit Gruppe C: Taleq tuilu C.1. Paffimmi ujallut ameraasaatigut aseruuttoorneq aamma ujallut imaluunniit ujallut ipiusartaatigut aseruunnertut ittumik allannguutit Nukkiornartumik (uteqqiasumik) sulinermi aalaatsit, nukkiornerup nalaani assaap sulinermi inissisimaneranut ilanngullugu ataqatiissillugu naliliinermi C.2. Itummap ujaluisa kiggisimaneri a. Piffissami sivisuumi paffinnut nukkiortitsisumik sakkortuumik sajukulaartumik sannatit atorlugit suliaqarneq (assammut-tallimut sajukulaartitsinerit) b. Sukkasuumik uteqqiasumik, nukkiornartut aamma/imaluunniit inissisimanerlulluni, paffimmik nukkiortitsisumik piffissami sivisuumi sulinermi aalaatsit c. Tigussaasunik itummap qeqqata sianiutaanut ujallup kiggisimanerani sivisuumik ataavartumik naqitsisumik suliaqarneq d. Paffiup peqittarfiani paffimmi ujallut ameraasaatigut aseruuttoornermut ilakutatut inuussutissarsiummit nappaataakersyt allattorsimaffiat naapertorlugu akuerineqarsinnaasut C.3.1. Assaat qaqortinneri Sakkut sakkortuumik sajukulaartut atorlugit sulineq (assaap-tallip sajukulaartinneri) C.3.2. Assakkut/inussakkut pallimanngitsumik sianiutitigut nappaat C.3.3. Ikutsikkut paffikkulluunniit nungujartortitsisumik gigteqarneq (Itummap ujaluisa kiggisimaneri: C.2) C.4.1. Ikutsip saneraatigut avallikkut nukilluut (Tennisalbue) a. Sulinermi nukkiornartumik uteqqiasumillu aalaatsit b. Inissisimanerlulluni nukkiornartumik sulinermi aalaatsit c. Uningaannartumik nukkiornartumik suliaqarneq C.4.2. Ikutsip saneraatigut ilorlikkut ajoquserneq (Golfalhue) C.5.1. Tuip nagguaata aalaasaatigut ujallut ajoqusernerinut ilisarnaatit a. Uteqqiasumik nukkiornartumillu tuit aalatinneri, artukkiineq tallip inissisimanerata naliliivigineranut ilanngullugu b. Uninngaannartumik assaqqup 60 gradit missaannik tamatuminngaluunniit portunerusumik kivittarnera C.5.2. Katsuap ujaluatigut takisuukkut ersiutit allannguutilluunniit takussutissartaat Tallikkut nappaatit allat: Gruppe I Gruppe D: Niu D.1. Seeqqup nagguaatigut nungujartortitsisumik gigteqarneq Ukiorpassuarni seeqqorluni aamma/imaluunniit aquilluni sulineq D.2. Seeqqup ameraasaatigut aseruuttoornernut assingusunik allannguutit

3 (Seeqqup ameraasaatigut aseruuttoornerit: J.1) Ullorpassuarni imaluunniit piffissap sivisuup iluani ataavartumik avataaneersumit naqitsineq D.3. Seeqqup nagguaagut nataqqup imariaatigut nappaat Ullorpassuarni imaluunniit piffissap sivisuup iluani inissakilliorluni aqutilluni sulineq D.4. Seeqqup ujaluata seeqqumiit ammut atasup ajoqusernera Pissinnermi/arpannermi aallariartaqattaarnermi uneriataartarnermi seeqqup peqinnerani siaarneranilu Gruppe E: Puaat torlullu E.1. Silicose Kiselsyreanhydrid puakkut nappaatit (soorlu assersuutigalugu sioqqanik supoortitsineq, kuisanik saviminiliorneq ujaqqerinermilu) E.2. Puakkut qileruninnerigut nappaat anigorneqarsinnaanngitsoq silicumminillu attuumassuteqarnerit allat E.3.1. Puakkut asbesteqalerneq Asbest (soorlu assersuutigalugu asbestitalinnik kiffiusiornermi, cementi asbesti (eternit) bremsillu qallersuutaat) E.3.2. Timip ipiusartai katigussisut pileqqaarnerini puaap ameraasaanut siaruaassimasut puaallu atuunneranik sunniisut E.3.3. Puanni milaat puakkut asbestoseqartitsinngitsut E.4. Puaat pujoralanissimasut Pujoralaat imaluunniit aalaq alumiiniumeersut imaluunniit taassumunnga attuumassuteqartut imaluunniit saviminernit manngersuneersut E.5.1. Sapigaqarnikkut sorluit ameraasaatigut aseruuttoorneq Ukunaniit pujoralaat imaluunniit aalaq: a) Naasut imaluunniit tunisassiat naasuneersut b) Uumasut imaluunniit tunisassiat uumasuneersut c) Sananeqaatinik kaanngartitsisinnaasut katiterisinnaasullu, qalipaatissat, persulfatsalte, kunstharpiks imaluunniit nakorsaasiat taakkununngaluunniit allarnersaatit d) Akoorutissat assigiinngitsut E.5.2. Sapigaqarnikkut isip ameraasaatigut aseruuttoornertut ittunik allannguutit E.6. Atortussiat uumassuteqartuneersumik puakkut nappaatit (allergisk alveolitis, luftfugtersyge og byssinosis; farmer s lung, mushroom worker s lung og bird breeder s lung ) Atortussiat uumassuteqartuneersut (soorlu assersuutigalugu svampesporit, proteinit uumasuneersut assigisaallu) E.7. Anigorsinnaanngisamik torluup aqqutaani nuanneq/kol (anernikilliulerneq) Aalat/gassit/pujoralak aamma/imaluunniit ukiorpassuarni pujortarneq E.8. Issanngusarneq (sapigaqarnikkut aamma sapigaqarani) Pujoralak imaluunniit aalat makunaneersut: a) Naasut imaluunniit tunisassiat naasuneersut b) Uumasut imaluunnit tunisassiat uumasuneersut c) Sananeqaatinik kaanngartitsisinnaasut katiterisinnaasullu, qalipaatissat, persulfatsalte, kunstharpiks imaluunniit nakorsaasiat taakkununngaluunniit allarnersaatit d) Akoorutissat assigiinngitsut e) Krom taakkununngalu attuumassuteqartut f) Kobolt g) Alumiiniu h) Savimineq manngertoq i) Nikkel E.9. Puatsigut nappaat puaat sulinerannik akornusersuisumik piginnaasakinnerulersitsisoq Akoorutissat E.10. Puatsigut nipititsineq Vanadium (savimineq) taassumunngalu attuumassuteqartut Puakkut, torlukkut timillu atortuisigut nappaatit allat: Gruppe I, J aamma K Gruppe F: Isummakkut nappaat F.1. Anigoruminaatsumik nalaataqarnikkut tarnikkut ajoquserneq (nappaammut malunniutit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit iluanni saqqummersimappata, nappaallu

4 ukiualunnguit iluanni malunnarluartumik saqqummersimappat) Kingunerlutsitsisumik pisoqarnerani imaluunniit sakkortuumik ulorianartorsiortitsisumik sivikitsumik sivisunerusumilluunniit pisoqarnerani imaluunniit ajunaarnersuartut taaneqarsinnaasumik pisoqarnerani Gruppe G: Ammikkut G.1. Sapigaqarnikkut amerlunneq - eksem (Kromimik attuumassuteqartumik amerlunneq: I.5.1, Nikkelimik attuumassuteqartumik amerlunneq: I.9) Sapigaqalersitsisinnaasut (soorlu assersuutigalugu asiunaveersaatit, akuutissat gummimut atorneqartartut, latex, nerisassiat assigisaallu) G.2. Ammikkut nappaatit paaminnartut allat (soorlu assersuutigalugu toqunartulimmik attuumassuteqartumik amerlunneq) Atortussiaq paaminnartoq atortussialluunniit paaminnartut imaluunniit timimut atasumik pissuteqartumik Ammikkut nappaatit allat: Gruppe I aamma K Gruppe H: Tunillatsinnikkut nappaatit imaluunniit miluuffigisaminut ilanngartuisunit tunillatsinneq H.1. Uumasuniit aamma miluuffigisaminut ilanngartuisunit imaluunniit uumasunit atortussaniit tunillatsinnerit (soorlu assersuutigalugu noqartarneq, bakterianinneq, Q-feber (bakterianinnikkut kissarneqalerneq), kalvekastningsfeber, miltbrand, Weils syge, uumasuniit tuberkulosertunit tunillatsinneq) Uumasut, atortussiat uumasuneersut imaluunniit tunillaanernut allanutt attuumassutillit (soorlu assersuutigalugu eqqaavissuarni tassungalu ledninginik suliaqarnermi) H.2. Inummik tunillatsinnikkut nappaatit (soorlu assersuutigalugu tingukkut aseruuttoorneq, bakterianinneq, tuberkulose, AIDS) Aak, timip ipiutaasartai, timip ipiutaasartaasa imerpalasortai imaluunniit atortussiat pinngortitameersunik inummiit aseruuttoornermik taamaattumik pilimmiit tunillatsinneq H.3. Nappaatit kiattuni pissarsiat (soorlu assersuutigalugu malaria, amøbiasis, trypanosomiasis, denguefeber, pappatacifeber, maltafeber, tilbagefaldsfeber, gul feber, pest, leishmaniose, framboesi, lepra, plettyfus kissarneqarnermillu nappaatit allat richettsiamiit pilersinneqartut) Tunillatsinnerit Gruppe I: Kemiimik atortussianeersumik nappaatit I.1.1. Sianiutigut aseruuttoorneq Arsen taassumunngalu attuumassuteqartut ilaat I.1.2 Tinguk eqittoq (soorlu assersuutigalugu kemiskinik saviminernillu sanaartorfinni, nakorsaasiorfinni seernartuliornermilu aamma sitsiaallisaatiliornermi) I.2. Berylliumlunge Beryllium taassumunngalu attuumassuteqartut ilaat (soorlu assersuutigalugu marrarnik marriornermillu sanaartorfinni aamma elektronikkimik atomillu nukiliornermik sanaartorfinni) Ikummatissat ikummarliortut ipinartuat, fosgen, blåsyre, cyansalt, cyanimut attuumassutillit aamma cyanater (I.3): I.3.1. Toqunartuninnikkut qaratsakkut ajoquserneq/puiguttorneq (ikummatissat ikummarliortut ipinartuat ilisimajunnaarnermik kinguneqartitsisoq, toqunartuninnermi iltimik iltimik amigaateqalerneq) Ikummatissat ikummarliortut ipinartuat I.3.2. Tinukkut aseruuttoqarneq (hepatitis toxica) Acrylonitril I.4. Tartukkut ajoquserneq (kadmiumimik toqunartuninneq) Kadmium tassungalu attuumassuteqartut ilaat (soorlu assersuutigalugu kaaluarnermi qalipaasiornermilu sanaartorfiit) I.5.1. Sapigaqarnikkut amerlunneq (eksem) Krom tassungalu attuumassutillit (soorlu assersuutigalugu saffiugassamik qalipaasiornermilu sanaartorneq saffiugassani qalipaasiornermillu sanaartorfiit, cementimik kuieraavinni ammiornermilu kromimik atuineq) I.5.2. Isit ameraasaatigut torluullu qulaatigut aseruuttoorneq I.5.3. Sorluit akunnequtaagut putunera I.6.1. Toqunartuninnikkut qaratsakkut ajoquserneq/puiguttorneq

5 (toqunartuninnikkut encephalopati) Kviksølvi tassungalu attuumassuteqartut ilaat (soorlu assersuutigalugu elektromiskimik elektromekaniskimillu sanaartorfinni, laboratoriani sulinermi aamma uuttortaatinik sanaartornermi I.6.2. Tartukkut ajoquserneq (nefrotisk syndrom) I.7. Manganisme (manganinduceret parkinsonisme) Manganimit taassumunngalu attuumassutillit ilaanniit annertuumik sunnerneqarsimagaanni (soorlu assersuutigalugu sanariikkanik panertunik aamma qalipaatinik lakkinillu sanaartornermi) I.8. Puakkut ajoquserneq a) Salpetersyre, kvælstofilter imaluunniit ammoniak taassumunngalu tunngassuteqartunik sakkortuumik sunnerneqarnermi (soorlu assersuutigalugu naggorissaatinik fabrikkini sanaat sanaartornerini, qaartiterutit, qalipaatit lakkillu, saviminermik neriuinermi, gelbemik aalartitsinermi, salpetersyremik atuinikkut, sanaartukkat kvælstoffitallit (naggorissaatit fabrikkimi sanaat) aalartinneri nillarsaatinullu atortut b) Svovldioxidimik imaluunniit svovlsyremik sakkortuumik sunnerneqarnikkut (soorlu assersuutigalugu svovlsyremik sanaartornermi pappialanillu, akkumulatorinillu qaqorsaatinillu aamma siilikiusanillu sanaartorfinni) c) Klor, brom aamma jod, taakkulu uumassuseqanngitsumik attuumassutaat, kiisalu fluor taassumunngalu attuumassutillit sakkortuumik sunnertinnikkut (soorlu assersuutigalugu suliffissuarni qarsorsaasiorneq) I.9. Sapigaqarnikkut amerlunneq (eksem) Nikkel I.10. Metallunge manngertoq Kobolt (soorlu assersuutigalugu sisak immikkoorutilik, aningaasaliorneq pinnersaasiornerlu) I Polyneuropati Fosfor taakkununngalu attuumassutillit ilaat (soorlu assersuutigalugu uumasupiluujaatinik sanaartorneq) I Puakkut imiusaninneq puannik ajoqusiisoq I Toqunartuninnikkut qaratsakkut ajoquserneq/puiguttorneq (encephalopati toqunartulik) Aqerloq (soorlu assersuutigalugu akkumulatorit, qalipaasiornerni plastikkimillu sanaartornermi) I Sianiutitigut aseruuttoorneq (perifer polyneuropati) I Tartukkut ajoquserneq (interstitiel nephritis anigorsinnaanngisaq) I.13. Toqunartuninnikkut qaratsakkut ajoquserneq/puiguttorneq (toqunartuninnikkut encephalopati) Svovlbrintemik sakkortuumik sunnerneqarneq I.14. Talliummimik toqunartuninneq (nujaarunneq, sianiutitigut aseruuttoorneq aammalu isigisarlulerneq) Tallium taassumunngalu atassuteqartut (soorlu assersuutigalugu qummoroortaasiornermi teriarsuarnullu toqunartuliornermi) I.15. Fluorose (saanikkut nappaat) Fluor taassumunngalu attuumassuteqartut sakkortuumik sunnerneqarnermi Kulbrintit taakkulu afledningsproduktit (I.16): (soorlu assersuutigalugu sanaartukkat kemiskiusut uumassusilinneersunik arrorsaatitallit (qalipaatit, lakkit, eqqiaatit, aatsitassat kemiskinik suliffissuaqarfinneersut, plastikkiliorfinneersut il.il.) I Toqunartuninnikkut qaratsakkut ajoquserneq/puiguttorneq (toqunartuninnikkut encephalopati) Uumassusilinneersunik arrorsaatitallit I Tartukkut ajoquserneq (glomerulonephritis) I Tingukkut aseruuttoorneq (hepatitis toqunartoq) Arrorsaatit klorikkat I Aakilliorneq (aplastisk anæmi) Benzen I Sianiutitigut aseruuttoorneq (perifer polyneuropati) Hexan og metylbutylketon Kvælstoffinut atassuteqartut uumassuseqartuneersut (nitrogen): I.17. Tingukkut aseruuttoorneq

6 (hepatitis toqunartuninneq) Dimetylformamid (soorlu assersuutigalugu kemii atorlugu tunisassiat amin-illit, nitroamiin-illit il.il. inuussutissani, qalipaatissiani aamma qaartartuliorfinni assigisaanilu) Atortussianik kemiskiusunit nappaatit allat: Gruppe E, G aamma K Gruppe J: Nappaatit allat J.1. Nuaqarfitsigut allannguutit aseruuttoornermut assingusut seeqqumiinngitsut (bursitis) (Seeqqumi bursitis: D.2) Ullorpassuarni imaluunniit piffissap sivisuup iluani ataavartumik avataaneersumit naqitsineq J.2. Avataaneersumik naqitsinerup kinguneranik sianiutit nukillaarneri J.3. Silaannarmi naqitsinertuumi sulinerup kinguneranit nappaatit. Silaannarmi naqitsinertuumik sulineq Gruppe K: Kræftimik nappaatit 1) Timip atortui aammik aamma imerajummik pilersitsivit: K.1.1. Aakkut kræfterneq Atortussiat a. Benzen b. Etylenoxid c. 1,3-Butadien Atortussiat akulerunnerat: d. Gummiliorfiit e. Uuliamik akuiaaneq f. Støvlinik kamippannillu sanaartorneq iluarsaassinerlu K.1.2. Myeloid aakkut kræfti a. Qinngornerit (soorlu assersuutigalugu tarrarsortinnermi aamma gammamik qinngortinnermi) b. Formaldehyd K.1.3. Imerajuk aamma timip atortui aammik pilersitsisut 1,3-Butadien K.1.4. Non-Hodgkin lymfom a. 2,3,7,8-Tetraklorodibenzo- para -dioxin (dioxin) b. Tetrakloretylen c. Trikloretylen Timip atortui nerisanik arrosaasut: K.2.1. Nassap ameraasaa (puaap ameraasaatigut kræfti) a. Asbest b. Erionit c. Talkummit asbestimut assingusunik fiberinik imallit K.2.2. Tinguk sungaallu aqqutai a. Aflatoksiner b. Trikloretylen K.2.3. Tinguk a. Tingukkut aseruuttoorneq B-virus b. Tingukkut aseruuttoorneq C-virus c. Vinylklorid K.2.4. Tinguk (angiosarkom) Vinylklorid K.2.5. Aqajaroq uumasuninngaanneersuunngitsunik aqerlumut attuumassuteqartut K.2.6. Qinngap torlua Formaldehyd Ameq: K.3. Ameq Akuutissat: a. Arsen taassumalu atassutai b. Antracen c. Kreosot-inut attuumassutillit d. Uulia atortussianeersoq, suliarineqanngitsoq annikitsumillu suliarineqarsimasoq e. Paraffini suliarineqanngitsoq f. Kukissamik uulia imaluunniit uuliamik tarnguttakkamik kukissamit piiakkat g. Seqernup qinngorneri h. Paak i. Usserut aamarsuit ujaranngortuneersoq aamma Atortussiassat kemiimi akulerunnerat: j. Aamarsualiornermi

7 k. Kulforgasning l. Uulia sukuluiagaq Anersaartuutit: K.4.1. Puak Akuutissat: a. 2,3,7,8-Tetraklorodibenzo- para -dioxin (dioxin) b. Alfa-klorerede toluener aamma benzoylklorid (ataqatigiissut) c. Arsen taassumunngalu attuumassutillit d. Asbest e. Beryllium taassumunngalu attuumassutillit f. Bis(chloromethyl)ether aamma cloromethylether (teknisk grad) (oat cell) g. Cadmium taassumunngalu attuumassuteqartut h. Sullinernik akiuiniarnermut atortut (arsenitaqanngitsut) i. Krom-imut attuumassutillit j. Krystallinsk kvarts k. Nikkel-imut attuumassutillit, taassumunngalu ataqatigiissillugit nikkeloxider aamma -sulfider nikkelraffineringimik suliffissuaqarfinni l. Partikler af metallisk kobolt wolframkarbid-itallit (tungsten) m. Pujortaqataanani pujortartut akornaniinneq n. Radon aamma radondøtre o. Sennepsgas (svovlsennep) p. Paaq q. Aamarsuit ujarannguuttut usserutaat aamma stenkulstjærebeg r. Uumassuseqanngitsuniit seernat aalaat sakkortuut svovlsyretallit s. Talkummit asbestinut assingusunik ipagualik t. Motorit dieselitortut eqqarnerini gassit u. Asfaltimik qalialersuinermi bitumeni asfalt-tagarbejde Atortussiassat kemiimi akulerunnerat: v. Aluminiuliornermi w. Kuisanik saviminiliorfik x. Aamarsuarnik sanaartorneq y. Kulforgasning z. Qalipaasoq (inuussutissarsiuutigalugu sulinermini sunnerneqartoq) æ. Aatsitassarsiornermi jernmalm (jernglans) radon-imik sunnerneqarneq ø. Igalaaminermik assiliilluni sanaartorneq, imerpalasuusiviit igalaamernit aamma marrarnillu sanaat K.4.2. Puaap ameraasaa (puaap ameraasaatigut kræfte) a. Asbest b. Erionit c. Talkum asbestimut assingusunik ipagualik K.4.3. Sorluit aamma qinngut: a. Formaldehyd b. Kromimut attumassuteqartut c. Nikkelimut attuumassutillit, taassuma ataani nikkelimik akuiaavissuarni nikkeloxidit aamma sulfidit ataqatigiissillugit d. Orpiit pujoralaat Atortussiassat kemiimi akulerunnerat: e. Isopropylalkohol sakkortuumik seernartumik atortussiat kemiimi akulerunnerannik sanaartorne f. Pequttanik sikaavinnillu nioqqutissiorneq g. Støvlinik kamippannillu sanaartorneq iluarsaassinerlu K.4.4. Qinngup ameraasaatigut aamma processus masteoideus (epiteliale tumorer) Radium-226 K.4.5. Torluk Akuutissat: a. Asbest b. Sennepsgas (svovlsennep) c. Sernartuumiit aalat svovlsyritallit Atortussiassat kemiimi akulerunnerat: d. Isopropylalkohol, atortussiat sakkortuumik sernartuliorneq Quup aqqutai:

8 K.5.1. Tartu Aamarsualiornermi K.5.2. Nakasuk Akuutissat: a. 2-Napthylamin b. 4-Aminobifenyl c. 4-Klor- ortho -toluidin aamma taassuma tarajui sakkortuut (hydroklorid) d. 4-4'-metylbiskloranilin (MOCA) e. Arsen taassumunngalu attuumassutillit f. Benzidin qalipaatissallu benzidenimik tunngavillit g. Ortho -toluidin h. Usserut aamarsuarneersoq aamma stenkulstjærebeg i. Motorip eqqarnerani gassit dieselmotorineersut Atortussiassat kemiimi akulerunnerat: j. Aluminiumik sanaartornermi k. Auraminimik sanaartornermi l. Nujalerisutut sulinermi (angutini) m. Kulforgasning n. Gummiliorfinni o. Qalipaasoq (inuussutissarsiornermini sunnerneqarsimasoq) p. Magentamik sanaartornermi (fuchsin) q. Støvlinik kamippannillu sanaartorneq iluarsaassinerlu Timip atortui allat imaluunniit kræftit suussusaat: K.6.1. Timip ipiutaasartai katigussisut 2,3,7,8-Tetraklorodibenzo- para -dioxin (dioxin) K.6.2. Sakiak Qinngorneq Ioniserende qinngorneqarneq (soorlu assersuutigalugu tarrarsortinneq aamma gammamik qinngorneqarneq) K.6.3. Saaneq (sarkom) Radium-226 og Radium-228 K.6.4. Kræfti suussusersineqanngitsoq (kræftit assigiinngitsut tamarmik, immikkoortuni allani ilaatinneqanngitsut) 2,3,7,8-Tetraklorodibenzo- para - dioxin (dioxin) K.6.5. Qinerseq toqqusaap atinnguaniittoq Qinngortinnermi (soorlu assersuutigalugu tarrarsortinneq aamma gammamik qinngorneqarneq) Gruppe L: Naartut ajoquserneri Naartup nappaataa/-ajoqusernera Anaanap naartunermini tunillatsinnera/sunnerneqarnera uppernarsineqartoq Tunillatsinnerup kinguneri: L.1.1. Nukikkut cytomegalovirusimik tunillatsinneq Cytomegalovirus L.1.2. Inoorlaap hepatitis B-virusimik nappaatilimmik tunillatsinnera nappaammik anigugassaanngitsumik tinguup aseruuttoorneranik kinguneqartoq Hepatitis B-virus L.1.3. Inoorlaap tunillatsinnermigut Herpes simplex-viruseqalernera L.1.4. Nukikkut varicellasyndrom imaluunniit inoorlaap HIV-mik tunillatsinnera Human immundefektvirus (HIV) L.1.5. Qaratsakkut aseruuttoorneq Listeria L.1.6. Nukikkut aseruuttoorneq Parvovirus B-19 L.1.7. Nukikkut rubellamik nappaateqarnermut ilisarnaatit ataatsimoortut (tunillatsinnikkut aappaluararneq) L.1.8. Microcephali, hydrocephalus, isip ameraasaatigut ilorlikkut aseruuttoorneq, tingukkut aseruuttoorneq Toxoplasmose (haresyge) L.1.9. Nukikkut aseruuttoorneq varicellamik nappaateqarnermut ilisarnaatit ataatsimoortut imaluunniit inoorlaap varicella Varicella zosterimik tunillatsinnera (tunillatsinnermi kuppeerarneq) Akoorutissat: L.2.1. Microcephali, tarnikkut inorsarneq Methylkviksølv L.2.2. Qaratsakkut aseruuttoorneq, tarnikkut inorsartumik ineriartorneq Aqerloq: Ajoqutaasinnaasunik allanik sunnerneqarnerup kinguneri L.3.1. Microcephali, nappaatit navianartut Qinngortinneq (radioaktivitet) L.3.2. Siusinaartumik ernineq tamatumunngalu tunngatillugu ilukutaqalerneq Timimut ingasattumik sakkortuumik artukkiineq Timikkut ajoqusernermik kingunerlutsitsineq: L.4. Siusinaartumik ernineq tamatumunngalu tunngatillugu ilukutaqalerneq Ajutoornerit nakuusernerillu

9 1) Gruppe K-p imarisai IARC s ilisimatusarnermut assigiinnik sammisallit (IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans), atuagaq 1-88, atuagaq 100F aamma ukiuni aggersuni atuagassaq 103. WHO International Agency for Research on Cancer, Lyon. Oqaatsit atorneqartut nalunaarsornerat Ilanngussaq 2 Oqaatsit atorneqartut nalunaarsorneranni nappaatit, sunnerneqaatit isummallu imarisai ilanngussaq 1-imi taaneqartut, nalunaarut 1-imi 1 takuuk. Nappaat aamma/imaluunniit sunnerneqaat allattorsimaffimmi eqqaaneqaraluartoq, tamatuma nappaat amma/imaluunniit sunnerneqaat allattorsimaffimmi pinngitsoorani ilaatinneqarnissaa pisariaqanngilaq. Maluginiarneqassaaq piumasaqaatit nalinginnaasut allattorsimaffimmi 1-imi takuneqarsinnaasut immikkoortunilu ataasiakkaani piumasaqaatit immikkoortutillit taaneqartut eqquutsinneqassammata, 1, immikk. 2 takuuk. Nappaat/sunnerneqaatit/suuneri: Gruppe/immikkoortoq: 1,3-Butadien K.1.1.c, K Naphtylamin K.5.2.a 2,3,7,8-Tetrachlorodibenzo-para-dioxin (dioxin) K.1.4.a, K.4.1.a, K.6.1, K Aminobifenyl K.5.2.b 4-Klor-ortho-toluidin taassumalu tarajui sakkortuut (hydroklorid) K.5.2.c 4,4'-Methylbiskloranilin (MOCA) K.5.2.d A: Abrasion (kigutit nungullarneri) A.3.2 Acceleration/deceleration (qamutit aallartinneri/unitsinneri) D.4 Acrylonitril I.3.2. Aflatoksiner K.2.2.a AIDS/HIV H.2, L.1.4 Akkumulatorindustri Akkumulatorinik atortussiorneq I.12, I.13 Albue (tennisalbue og golfalbue) Ikusik (ikutsip saneraatigut avallikkut nukilluut aamma ikutsip saneraatigut ilorlikkut nukilluut) C.4.1, C.4.2 Alfa-klorerede toluener og - aamma benzoylklorid (ataqatigiissillugit) K.4.1.b Allergisk betændelse af næseslimhinder - Sapigaqarnikkut qinngap ameraasaatigut aseruuttoorneq (rhinitis allergica) E.5.1 Allergiske betændelseslignende forandringer i øjets slimhinder - Sapigaqarnikkut isip ameraasaatigut aseruuttoornernut assingusumik allannguutit (conjunktivitis allergica) E.5.2 Allergisk eksem - Sapigaqarnikkut amerluut eksem G.1, I.5.1, I.9. Allergisk alveolitis - Sapigaqarnikkut puatsigut aseruuttoorneq alveolitis E.6 Allergisk astma - Sapigaqarnikkut anernilunneq astma E.8 Aluminium E.4, E.8, K.4.1.v, K.5.2.j Aluminiumsfremstilling - Aluminiumik sanaartorneq E.4, E.8, K.4.1.v, K.5.2.j Aminobifenyl K.5.2.b Aminer, nitroaminer I.17

10 Ammoniak I.8.A Amøbiasis H.3 Angiosarkom (primær leverkræft) K.2.4 Angiosakom (pingaarnertut tingukkut kræfti) K.2.4 Anhydrider E.5, E.8 Antracen K.3.b Aplastisk anæmi I.16.4 Patip ajutoorneragut aakilliulerneq I.16.4 Arsen I.1.1, I.1.2, K.3.1.a, K.4.1.c, K.5.2.e Arthrosis coxae primaria bilateralis (slidgigt i begge hofteled) B.3 (siffissat nagguaatigut illuttut nungujartortitsisumik gigteqarneq) B.3 Arthrosis, genus (slidgigt i knæ) D.1 (seeqqukkut nungujartortitsisumik gigteqalerneq) D.1 Asbest, asbestsygdomme E.3.1., E.nappaatit asbestimeersut E.3.1., E.3.2, E.3.3, K.2.1.a, K.4.1.d, K.4.2.a, K.4.5.a Asbestlignende fibre, talkum med E.3.1., E.3.2, E.3.3, K.2.1.a, K.4.1.d, K.4.2.a, K.4.5.a Ipagussat asbestimut assingusut, talkum K.2.1.c, K.4.2.c-mik akusat Asbestose E.3.1 Puatsigut asbestose E.3.1 Astfalt-tagarbejde (bitumen) K.4.1.u. Asfaltimik qalianillu suliaqarneq (bitumen) K.4.1.u Astma, astma bronchiale E.8 Anernikilliorneq astma, astma bronchiale E.8 Atom (nuclear) industri I.2 Atom suliffissuaqarfiit I.2 Auraminfremstilling K.5.2.k Auraminimik sanaartorneq K.5.2.k B: Beg (stenkulstjærebeg) K.3.1.i, K.4.1.1, K.5.2.h Usserut (usserut aamarsuit ujannguuttuniit) K.3.1.i, K.4.1.q, K.5.2.h Benzen I.16.4, K.1.1.a Imerpalasoq qalipaateqanngitsoq toqunartulik I.16.4, K.1.1.a Benzidin og benzidinbaserede farvestoffer K.5.2.1, Benzidin aamma benzidinineersunik qalipaatissiat K.5.2.f Benzoylklorid K.4.1.b Beryllium, brylliumlunge 1.2, K.4.1.e Savimineq manngertoq, puakkut beryllium I.2, K.4.1.e Betændelse i slimhinder i øjne og øvre luftveje I.5.2 Isit ameraasaatigut aamma anersaartuutit allatigut aseruuttoorneq I.5.3 Betændelseslignende forandringer i slimsæk (bursitis) D.2, J.1 Nuaqarfitsigut aseruuttoqarneranut assingusumik allannguutitende (bursitis) D.2, J.1 Bicepssenen, foandringer i (bicepstendinit) C.5.2 Katsuaq, allannguutit (bicepstendinit) C.5.2 Bihulekræft K.4.3, K.4.4 Qinngukkut kræfti K.4.3, K.4.4 Bindevævskræft K.6.1 Timip ipiutaasartaatigut katigussisutigut kræfti K.6.1»Bird breeder's lung«e.6 puakkut nappaat E.6 Bis (cloromethyl)ether, cloromethyl methyl ether K.4.1.f Bitumen ved asfalt-tagarbejde K.4.1.f Bitumen asfaltimik qalianillu suliaqarnermi K.4.1.u Blok, væv, vævæsvæsker og andet biologisk materiale fra mennesker H.2 Aak, timip ipiutaasartai, timip ipiutaasartaata imerpalasortai aamma atortussat inunneersut allat H.2 Blok- og lymfekræft, blod- og lymfedannede organer K.1.1, K.1.2, K 1.3Timip atortui aammik imerajummillu pilersitat K.1.1, K.1.2, K.1.3 Blodmangel I.16.4 Aakilliorneq I.16.4 Bly I.12, L.2.2 Aqerloq I.12, L.2.2 Blyforbindelser, uorganiske K.2.5 Aqerlumut attuumassutillit, uumassuseqartuunngitsuneersut K.2.5 Blærekræft K.5.2 Nakasukkut kræfti K.5.2 Blåsyre I.3 Toqunartoq sakkortoorujussuaq I.3 Brom I.8.C Imerpalasoq aappilarujuttoq toqunartulik I.8.C. Bronkitis, kronisk E.7 Torluup aqqutaatigut nuanneq, anigoruminaatsoq E.7 Bronchogent karcinom (lungekræft) K.4.1 Bronchogent karcinom (puakkut kræfti) K.4.1 Brystkræft K.6.2 Iviangikkut kræfti K.6.2 Bughindekræft (mesotheliom) K.2.1 Nassap ameraasaatigut kræfti (mesotheliom) K.2.1 Bursitis (knæ, andre steder end knæ) D.2, J.1 Nuaqarfiit (seeqqukkut, seeqqukkuunngitsoq) D.2, J.1 Butadien K.1.1.c, K.1.3 Byssinosis E.6 Bøjning/strækning (knæ) D.4 Peqinnerani/siaarnerani (seeqqoq) D.4

11 C: Cadmium (kadmium) I.4, K.4.1.g Savimineq manngertoq toqunartulik (kadmium) I.4, K.4.1.g Cementindustri støbning I.5 Cementiliornermi, kuioraanermik sulineq I.5 Cervikobrakialt syndrom (kroniske nakke- skuldesmerter) B.2 (pukutsukkut tuikkullu anniaatit anigoruminaatsut) B.2 Chloromethylether K.4.1.f Conjunktivitis allergica E.5.2 Sapigaqarnikkut qinngap ameraasaatigut isillu ameraasaatigut aseruuttoornermut assingusut E.5.2 Coxae (hofter) (siffissat) B.3 Creosot (kreosot) (usserummik sitsiaallisaaneq) K.3.1.c Cyanater, cyansalte, cyanimut attuumassutillit I.3 Cytomegalovirus (infektion) (tunillatsinneq) L.1.1 D: Dampe E.4, E.5, E.9 Aalat E.4, E.5, E.8 Demens (toksisk/ornisk hjerneskade, encephalopati) I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Puiguttorneq (toqunartuninnikkut/uumassusilinneersunit qaratsakkut ajoquserneq (cephalopati) I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Denguefeber H.3 Kiattuni nappaat tunillannartoq H.3 Dieselmotorer K.4.1.t, K.6.1, K.6.4 Motorit dieselitortut K.4.1.t, K.5.2.i Dimetylformamid I.17 Dioxin K.1.4.a, K.4.1.a, K.6.1, K.6.4 DLA professionalis (støjbetinget hørenedsættelse) A.1 (nipiliornermik patsiseqartumik tusillanneq) A.1 Dyr, dyrisk materiale H.1Uumasut, atortussat uumasuneersut H.1 Dyr, dyriske produkter E.5, E.8, H.1 Uumasut, uumassusilinnik sanaat E.5, E.8, H.1 Dyrisk protein E.6 Protein uumassusilinneersoq E.6 Døvhed, tunghørhed (støjbetinget hørenedsættelse)tusilarneq, tusassarlerneq (nipiliornermik patsiseqartumik tusillanneq) A.1 E: Eksem, toksisk G.2 Eksemi, toqunartuninnikkut G.2 Eksem, allergisk G.1, I.5.1, I.9 Eksemi, sapigaqarnikkut G.1, I.5.1, I.9 Ekstrem fysisk arbejdsbelastning (fosterskade) L.3.2 Sulinermi timikkut ingasaassinikkut artukkinneqarneq (naartuup ajoqusernera) L.3.2 Elektrokemisk og elektromekanisk inidustri I.6 Elektrokemiskimik aamma elektromekaniskimik atortussiorneq I.6 Encephalopati (toksisk/organisk hjerneskade).3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 (toqunartuninnikkut/uumassusilinneersunit qaratsakkut ajoquserneq) I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Enzymer E.5, E.8 Enzymit E.5, E.8 Epicondylitis lateralis (tennisalbue) C.4.1 Epicondylitis lateralis (ikutsip saneraatigut avallikkut nukilluut) C.4.1 Epicondylitis medialis (golfalbue) C.4.2 (ikusip saneraatigut ilorlikkut nukilluut) C.4.2 Epiteliale tumorer K.4.4 Tinumasut K.4.4 Epoxyresiner E.5 Erionit K.2.1.b, K.4.2.b Etylenoxid K.1.1.b F:»Farmer's lung«e.6 Puakkut aseruuttoorneq E.6 Farveindustri, farver og lakker I.4, I.5, I.7, I.8.A, I.12, I.16, I.17 Qalipaasiorfinni, qalipaatit lakkillu I.4, I.5, I.7, I.8.A, I.12, I.16, I.17 Farvestoffer E.5, E.8, I.17 Qalipaatissat E.5, E.8, I.17 Farvestoffer, benidinbaserede K.5.2.f Qalipaatissat, benzidininik tunngaveqartut K.5.2.f Fiksering af nakke (kroniske nakke-skuldersmerter) B.2 Pukutsup nikinnaveernera (pukutsukkut tuikkullu anniarneq anigoruminaatsoq) B.2 Flammehøvling, røg fra E.-7 Flammehøvling, taassuminnga pujoq E.7 Fluor I.15, I.8.C Fluorose (knoglesygdom) I.15 (saanikkut nappaat) I.15

12 Forandringer i sene eller senevæv C.1 Ujallut imaluunniit ujallut ipiutaasartaasa allanngorarneri C.1 Forandringer i skulderleddets rotatorsener eller biceps-senen C.5.1Tuip nagguaata nukiisigut imaluunniit katsuakkut allannguutit C.5.1 Formaldehyd K.2.6, K.4.3.a, K.1.2.b Fosfor I.11 Fosgen I.3 Fosterskader Gruppe L Naartut ajoquserneri Gruppe L Framboesi H.3 Frisørarbejde hos mænd K Angutit nujalerinermik suliallit K.5.2.l Fuchsin (magentafremstilling) K.5.2.p (magentamik sanaartornermi) K.5.2.p Fyrværkeri I.14 Qummoroortaatit I.14 Fysiske traumer L.4 Timikkut ajoqusernermik kingunerlutsitsineq L.4 Fødsel, for tidlig L.3.2, L.4 Ernineq, siusinaartumik L.3.2, L.4 G: Galdevejskræft Sunngap aqqutaatigut kræfti K.2.2 Galvanisering I.3, I.4, Kaaluaanermi I.3, I4, Gammastråling (ioniserende stråling) K.1.2.a, K.6.2, K.6.5 Gammamik qinngornerit K.1.2.1, K Glasproduktion (kunstglas, glasbeholdere og lertøj) K.4.1.ø Igalaaminiliorneq (Igalalaaminiusat, pujaasat igalaamernit marrarmillu sanaat) K.3.1.ø Glomerulonephritis (nyreskade) I.16.2 Glomerulonephritis (tartukkut ajoquserneq) I.16.2 Golfalbue C.4.2 Ikutsip saneraatigut ilorlikkut nukilluut C.4.2 Grå stær A.2 Isip qasertittarnera A.2 Gul feber H.3 Guld- og sølvarbejde I.3 Kuultimik sølvimillu suliaqarneq 1.3 Gummiindustri K.1.1.d, K.5.2.n Gummiliorfiit K.1.1.d, K.5.2n H: Haresyge L.1.8 Nappaat uumasuniit inunnut tunillaasinnaasoq L.1.8 Helkropsvibrationer (lænderyg) B.1 Timip tamakkerlugu sajukulaarnerit (makisik) B.1 Hepatitis H.2, L.1.2 Tinguup aseruuttoornera H.2, L.1.2 Hepatitis B-virus H.2, L.1.2, K.2.3.a Tingummik aseruuttoortitsilersinnaasoq H.2, L.1.2, K.2.3a Hepatitis C-virus K.2.3.b Anigugassaanngitsumik tingukkut aseruuttoorneq K.2.3.b Hepatitis toxica (leverbetændelse) I.3.2, I.16.3, I.17 (tinguup aseruuttoornera) I.3.2, I Herpes simplex-virus (neonatal herpes) L.1.3 (inoorlaat tunillatsinnerminni) Hexan I.16.5 HIV-infektion L.1.4 se også AIDS H.2 HIV-mik tunillatsinneq aamma AIDS H.2 takuuk Hjernebetændelse L.1.5, L.2.2 Qaratsakkut aseruuttoorneq L.1.5, L.2.2 Hjerneskade, toksisk (demens, encephalopati) I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Qaratsakkut ajoquserneq toqunartuninnikkut (puiguttorneq(cephalopati) I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Hofteled, slidgigt i begge B.3 Siffissat, illuttut nungujartortitsisumik gigteqarneq B.3 Hudkræft K.3 Ammikkut kræfti K.3 Hudsygdomme, allergiske G.1, I.5.1, I.9 Ammikkut nappaatit, sapigaqarnikkut G.1, I.5.1, I.9 Hudsygdomme, andre irritative G.2 Ammikkut nappaatit, paamititsisut allat G.2 Hugsiddende arbejde/stilling D.1, D.3 Aquilluni sulineq/inissisimaneq D.1, D.3 Human immundefekt virus (HIV) L.1.4 se også AIDS H.2 (HIV) L.1.4 Aamma AIDS H.2 takuuk Hvide fingre (morbus Raynaud) C.3 Inussat qaqortittut (morbus Raynaud) C.3 Hydrocephalus L.1.8 Qaratsakkut immattoorneq L.1.8 Hydrokloridsalte K.5.2.c Hørenedsættelse (støjbetinget) A.1 Nipiliornermik siussarlerneq A.1 Hæmatit-minedrift (minebrydning af jernmalm) K.4.1.æ Saviminissamik aatsitassiorneq K.4.1.æ Hånd-arm vibrationer (vibrationssygdomme) C.2, C.3 Assaat-tallip sajukulaartinneri (sajukulaartinneqarnermi nappaatit) C.2, C.3 Håndværktøj (vibrerende) C.2.a, C.3 Sannatit (sajukulaartut) C.2.a, C.3 Hårdmetal/hårde metaller E.4, E. Savimineq manngertoq/savimernit manngertut E.4, E.

13 Hårtab I.14 Nutsat katanneri I.14 I: IARC Gruppe K (se note) (nalunaarsugaq takuuk) Infektion Gruppe H, Gruppe L.1 Tunillatsinneq Gruppe H, Gruppe L.1 Infektioner, infektiøse sygdomme Gruppe H, Gruppe L.1 (se også gruppe K) Tunillatsinnerit, nappaatit tunillaassuuttut gruppe H, Gruppe L.1 (aamma gruppe K takuuk) Insektbekæmpelsesmidler (ikke-arsenholdige) I.11, K.4.1.h Sullinernik akiuinermut atortut (arsenitaqanngitsut) I.11, K.4.1.h Ioniserende stråling (for eksempel røntgen- og gammastråling) K.1.2.a, K.6.2, K.6.5 Qinngornerit (soorlu assersuutigalugu tarrarsuinermi aamma gammamik qinngortinnerit) K.1.2.a, K.6.2, K.6.5 Isocyanater E.5, E.8, E.9 Akoorutissat assigiinngitsut E.5, E.8, E.9 Isoleringsstøv E.7 Kiffiutissa pujoralaat E.7 Isopropylalkohol (fremstilling ved stærk sur proces) K.4.3.e Isopropylalkohol (atortussiat sakkortuumik seernartut akulerunnerat) K.4.3.e J: Jernmalm (jernglans) K.4.1.æ Saviminissaq (jernglans) K.4.1.æ Jern- og metalprocesser (fremstilling, hærdning, støbning) I.3.3, I.10, K.4.1.w Saffiugassat savimernillu akulerunnerat (sanaartorneq, mattussaatit, kuioraaneq) I.3.3, I.10, K.4.1.w Jod I.8.C Jumpers knee (springerknæ) D.4 Seeqqup ujaluata seeqqumiit ammut atasup ajoqusernera K: Kadmium (cadmium) I.4, K.4.1.g Kalvekastningsfeber H.1 Karies, sukker- og mel- A.3.1 Kigutit putuneri, sukkut aamma qajuusat A.3.1 Karpaltunnelsyndrom C.2 Itummap ujaluisa kiggisimaneri C.2 Kemisk industri, kemiske produkter I.1, I.16, I.17 Kemiskinik sanaartorneq, kemiskinik sanaat I.1, I.16, I.17 Kemiske stoffer Gruppe E, I, K og L.2 Atortussiat kemiskiusut Gruppe E, I, K aamma L Klor I.8.C Klorede opløsningsmidler I.16.3 Arrorsaatit klorikkat I.16.3 Klorholdige affedtningsmidler, iltning af I.3.3 orsortaajaatit kloritallit, iltilersuinerit I.3.3 Klorid (vinyl) K.2.3.c, K.2.4 Klor-ortho-toluidin og dets stærke (hydroklorid) salte K.5.2.c taakkulu (hydroklorid) tarajui sakkortuut K.5.2.c Knogle- og ledsygdomme C.3, I.15 Saanikkut naggussatigullu nappaatit C.3, I.15 Knoglekræft (sarkom) K.6.3 Saanertigut kræfti (sarkom) K.6.3 Knæ (slidgigt, menisksygdom, bursit, springerknæ) Gruppe D Seeqqoq (nungujartortitsisumik gigti, seeqqup nataqquatigut nappaat, bursit, springerknæ) Knæliggende arbejde D.1 Seeqqorluni sulineq D.1 Kobolt E.8, I.10 Kobolt (metallisk med wolframkarbid) E.8, K.4.1.l Koksfremstilling K.3.1.k, K.4.1.x Aamarsualiornerni K.3.1.k, K.4.1.x KOL (kronisk obstruktiv lungesygdom)/kronisk bronkitis) E.7 KOL (puakkut nappaat anernikilliortitsisoq)/torluup aqqutaani nuanneq anigorsinnaanngisaq) E.7 Komprimeret luft J.3 Silaannaq naqitsinertooq J.3 Korn- og foderstoffer E.7 Karrit nersutaatit nerisassat E.7 Kraft, kraftfulde, kraftudfoldelse Gruppe C Nukik, sakkortuut, sakkortuuliorneq Gruppe C Kreosotforbindelser K.3.1.c Aamarsuit ujrannguuttunut attuumassutillit K.3.1.c Krom E.8, I.5, I.5.1 Kromforbindelser K.4.1.i, K.4.3.b Kromimut attuumassutillit K.4.1.i, K.4.3.b Kronisk bronkitis/kol E.7 torluup aqqutaani nuanneq anigorsinnaanngisaq/kol E.7 Kroniske nakke-skuldersmerter B.2 Pukutsukkut tuikkullu anniaatit anigorsinnaanngisat B.2 Krystallinsk kvarts (silika) K.4.1.j

14 Kræft uden specifikation K.6.4 Kræfti immikkoorutilittut nalunaarsorneqanngitsoq K.6.4 Kræftsygdomme Gruppe K Kræftimik nappaatit Gruppe K Kulbrinter og afledningsprodukter I.16 Kulbrintit aamma afledningsproduktit I.16 Kulforgasning K.3.1.l, K.4.1.y, K.5.2.m Kulilte I.3.1 Kunstglas, glasbeholdere og lertøj, produktion af K.4.1.ø Igalaaminermik assiliilluni sanaartorneq, imerpalasuusiviit igalaamernit aamma marrarnillu sanaat K.4.1.ø Kunstgødning, fremstilling af I.8.A Naggorissaatinik fabrikkimi sanaanik sanaartorneq I.8.A Kunstharpiks E.5, E.8 Harpiks fabrikkimi sanaaq E.5, E.8 Kunstsilkeindustri I.13 Siilikimik fabrikkimi sanaamik sanaartorneq I.13 Kvarts, krystallinsk (silika) K.4.1.j Kviksølv I.6, L.2.1 Kviksølvforgiftning I.6 Kviksølvimik toqunartortaqalerneq I.6 Kvælstof, kvælstofforbindelser, kvælstofilter I.8.A, I.17 Kvælstoffi, kvælstoffinut attuumassuteqartut, kvælstofilter I.8.A, I.17 Køleanlæg I.8.A Nillataartitsiviit I.8.A L: Laboratoriearbejde I.6 Laboratoriami sulineq I.6 Lakker og farver I.4, I.5, I.7, I.8.A, I.12, I.16, I.17 Lakkit qalipaatillu I.4, I.5, I.7, I.8.A, I.12, I.16, I.17 Larynx-cancer (strubekræft) K.4.5 Torlukkut kræfti K.4.5 Led C.3 Naggussat C.3 Leishmaniose H.3 Lepra H.3 Lertøj, produktion af kunstglas, glasbeholdere og K.4.1.ø Marrarnit sanaat, igalaaminiisaliorneq, atortussaasiviit igalaamernit aamma K.4.1.ø Leukæmi K.1.1 Aakkut kræfteqarneq K.1.1 Leverbetændelse Se hepatitis Tingukkut aseruuttoorneq. Hepatitis takuuk Leverkræft K.2.2, K.2.3, K.2.4 Tingutsigut kræfti K.2.2, K.2.3, K.2.4 Leverskade/-sygdom I.1., I.3.2, I.16.3, I.17, L.1.8, K.2.2, K.2.3 og K.2.4 Tingukkut ajoquserneq/-nappaat I.1., I.3.2, I.16.3, I.17, L.1.8, K.2.2, K.2.3 aamma K.2.4 Levnedsmiddelindustri I.17 Inuussutissanik atortussiornermi suliffissuaqarfiit I.17 Listeria L.1.5 Luft, komprimeret J.3 Silaannaq naqitsinertooq J.3 Luftfugtersyge E.6 Silaannaap isugutaanik nappaateqalerneq E.6 Luftveje, kræft i Gruppe K.4 Torluk, kræfti Gruppe K.4-mi Lumbago B.1 Makitsikkut anniaat B.1 Lumbal diskusprolaps B.1 Makitsikkut discusprolaps B.1 Lungeasbestose E.3.1 Puatsigut asbestoseqalerneq E.3.1 Lungebetændelse E.10 Puakkut nuffersoorneq E.10 Lungefibrose E.2 Puatsigut nappaat E.2 Lungehinde, udbredt bindevævsdannelse E.3.2 Puaat ameraasartaat, ipiutaasaninneq siaruaatooq E.3.2 Lungehindekræft (mesotheliom) K.4.2 Puaat ipiusartaasigut kræfteqarneq K.4.2 Lungekræft K.4.1 Puakkut kræfti K.4.1 Lungesygdom, efter aluminium eller hårde metaller E.4, E.8 Alumiiniumik imaluunniit saviminernik manngertunik suliaqarnermi puakkut nappaat E.4, E.9 Lungesygdom, efter organisk materiale E.6 Atortussiat uumassuseqartuneersuniit puakkut nappaat E.6 Lungesygdom med nedsat lungefunktion af obstruktiv type E.9 Puakkut nappaat puaat atuunnerinik akornusiisoq E.9 Lungesygdom, obstruktiv E.4, E.7, E.8 Puakkut nappaat akornusiisoq E.4, E.7, E.8 Lungeskade/-sygdom Gruppe E, E.7, E.8, I.2, I.8.A, I.8.B, I.8.C, I.10, I.11.2, K.4.1, K.4.2 Puaat ajoquserneri/- nappaat Gruppe E.4, E.7, E.8, I.2, I.8.A, I.8.B, I.8.C, I.11.2, K.4.1, K.4.2 Lungeødem I.11.2 Puaat immattoorneri I.11.2

15 Lymfe- og bloddannede organer K.1.3 Imerajuk aamma timip atortui aammeersut K.1.3 Lymfom, Non-Hodgkin K.1.4 Løb/spring D.4 Arpanneq/pissinneq D.4 Løft B.1, B.3 Kivitsineq B.1, B.3 Løft af overarmen, statisk C.5 Assaqqup kivittarnera, uninngaannartoq C.5 Lænderygsygdom B.1 Makitsikkut nappaat B.1 M: Magentafremstilling (fuchsin) K.5.2.p Magentaliorneq (fuchsin) K.5.2.p Malaria H.3 Nappaat qanimanartoqarnangaartoq Malaria H.3 Maler, erhvervsmæssig udsættelse K.4.1.z, K.5.2.o Qalipaasoq, inuussutissarsiornermini nalaataqarsimasoq K.4.1.z, K.5.2.o Maligne sygdomme Gruppe K, L.3.1 Nappaatit navaianartut Gruppe K, L.3.1 Maltafeber H.3 Mangan (manganisme, manganinduceret parkinsonisme) I.7 Sajunnermik nappaat I.7 Masteoideus, processus (epitelial tumor) K.4.4 Mavesæk, kræft i K.2.5 Aqajaqqukkut kræfteqarneq K.2.5 Melkaries A.3.1 Medicinalindustri I.1 Nakorsaasiornermik suliffissuaqarfiit I.1 Menisksygdom D.3 Nataqqup imariaatigut nappaat D.3 Mental retardering L.2.1 Tarnikkut kinguarsimaneq L.2.1 Mesotheliom K.2.1, K.4.2 Puaat ameraasaatigut kræfteqarneq K.2.1, K.4.2 Metalindustri I.1, I.3, I.5 Saviminiliorfiit I.1, I.3, I.5 Metallisk kobolt, partikler med indhold af wolframkarbid K.4.1.l Saffiugassatut pissusillit, sananeqaatit minnersaat wolframkarbidillit K Metallunge, hård I.10 Metalstøbning K.4.1.v Saviminiliorneq K.4.1.v Methylbiskloranilin (MOCA) K.5.2.d Metylbutylketon I.16.5 Microcephali L.1.8, L.2.1, L.3.1 Minebrydning af jernmalm med radonudsættelse K.4.1.æ Jernmalmimik radonimik navianartorsiortitsisumik qaarusummi piiaaneq K.4.1.æ Mineralsk olie K.3.1.d Uulia atortussiassanik pisoq K.3.1.d MOCA (4-4 -metylbiskloranilin) K.5.2.d Mushroom worker's lung E.6 Pualluut E.6 Myeloid leukæmi Se leukæmi Tassanngaannartumik aakkut kræfteqalerneq. Aakkut kræfti takuuk. Møbel- og skabsproduktion K.4.3.f Pequttanik sikaavinnillu sanaartorneq K.4.3.f Mønter, fremstilling af I.10 Aningaasaliorneq I.10 N: Nakkebøjning B.2 Pukutsup peqittarnera B.2 Nakke-skuldersmerter, kroniske B.2 Pukutsukkut Nakke-skulderåget, statisk belastning af B.2 Pukutsukkut-tuit akornisigut uninngaannarluni sulinerkmi artukkinneqarneq B.2 Naphtylamin K.5.2.a Nefrotisk syndrom (nyreskade) I.6.2 Tartukkut ajoquserneq I.6.2 Neonatale skader/-sygdomme Gruppe L Naalungiarsuit inunngujaarpallaartut ajoquserneri/-nappaataat Gruppe L Neonatal varicella L.1.9 Inoorlaat innarluutillit L.1.9 Nephritis (nyreskade) I.6.2, I.12.3, I.16.2 Tartukkut ajoqusernerit I.6.2, I.12.3, I.16.2 Nervebetændelse I.1.1, I.12.2, I.14, I.16.5 Sianiutitigut aseruuttoorneq I.1.1, I.12.2, I.14, I.16.5 Nervelammelser J.2 Sianiutit nukillaarneri J.2 Nethindebetændelse L.1.8 Isip ameraasaatigut ilorlikkut aseruuttoorneq L.1.8 Neuropati, polyneuropati C.3, I.11.1, I.12.2, I.14, I.16.5 Nikkel I.9 Nikkelforbindelser, herunder nikkeloxider- og sulfider og nikkelraffineringsindustri K.4.1.k, K.4.3.c

16 Nitroaminer I.17 Non-Hodgkin lymfom K.1.4 Nyrekræft K.5.1 Tartukkut kræfti K.5.1 Nyreskade I.4, I.6.2, I.12.3, I.16.2 Tartukkut ajoquserneq I.4, I.6.2, I.12.3, I.16.2 Næsehulekræft K.4.3 Sorlukkut kræfti K.4.3 Næseskillevæg, perforation I.5.4 Sorluit akunnequtaata ajoqusernera I.5.4 Næsesvælgkræft K.2.6 Qinngakkut toqqusaakkut kræfti K.2.6 O: Oat cell K.4.1.f Olie, mineralsk K.3.1.d Uulia atortussianit pisoq K.3.1 Olie, skifer K.3.1.f Uulia, qalequtissiat K.3.1 Olieraffinering K.1.1.f, K.3.1.m Uuliamik akuiaavik K.1.1.f, K.3.1.m Organisk/toksisk hjerneskade Se hjerneskade (encephalopati) Uumassusilinneersumik/toqunartuninnikkut qaratsakkut ajoquserneq (encephalopati( Organiske kvælstof-forbindelser (nitrogen) I.17 Organiske materialer E.6 Atortussiat uumassusilinneersut E.6 Organiske opløsningsmidler I.16 Arrorsasatit uumassusilinneersut I.16 Ornitose H.1 Ortho-toluidin, 4-klor-ortho-toluidin K.5.2.c, K.5.2.g P: Pappatacifeber H.3 Paralysis agitans (manganinduceret parkinsonisme, manganisme) I.7 Parasitsygdomme H.1 Nappaatit miluuffigisaminut ilanngartuisuneersut H.1 Parkinsonisme, manganinduceret I.7 Sajunnermik nappaat, manganiduceret I.7 Parvovirus B-19 L.1.6 Passiv rygning K.4.1.m Pujortarani pujortartut akornanniinneq K.4.1.m Perforation af næseskillevægge I.5.4 Sorluit akunnequtaata ajoqusernera I.5.4 Perifer neuropati C.3, I.11.1, I.12.2, I.14, I.16.5 Peritendinitis C.1 Persulfatsalte E.5, E.8 Pest H.3 Nappaalanersuaq H.3 Planter, planteprodukter E.5, E.8 Naasut, naasunit sanaat E.5, E.8 Plastindustri I.12, I.16 Naasunik naatitsiviit I.12, I.16 Plejearbejde B.1 Paaqqinninnermik suliaqarneq B.1 Plettyfus H.3 Pleurale plaques (lungehindepletter) E.3.3 Puakkut milaninneq E.3.3 Pneumokoniose (støvlunger) E.4 Poliomyelitis L.1.6 Polyneuropati C.3, I.11.1, I.12.2, I.14, I.16.5 Porcelæns- og keramikindustri I.2 Marraliorfiit I.2 Primær leverkræft (angiosarkom) K.2.4 Pingaarnertut tingukkut kræfteqarneq K.2.4 Psykisk sygdom Gruppe F Tarnikkut nappaat Gruppe F Posttraumatisk belastningsreaktion F.1 Tarnikkut artukkerneqarnerujussuarmik kinguneqartitsineq F.1 Q: Q-feber H.1 R: Radioaktivitet L.3.1 Radium-226 K.4.4, K.6.3 Radium-228 J.6.3 Radon og radondøtre K.4.1.n Radonudsættelse, minebrydning af jernmalm med K.4.1.æ Saviminissanik piianermi radon-imik sunnerneqarneq

17 K.4.1.æ Rensemidler I.16 Eqqiaatit I.16 Renovationsanlæg og ledningsnet H.1 Eqqakkanik ikuallaaviit ledningit H.1 Retardering, mental L.2.1, L.2.2 Tarnikkut kinguarsimaneq L.2.1, L.2.2 Rhinitis allergica E.5.1 Richettsia H.3 Rotator cuff-syndrom C.5.1 Tuit ujaluisigut nappaat C.5.1 Rotatorsener C.5.1 Tuit ujalui C.5.1 Rottegift, fremstilling af I.14 Teriarsuarnut toqunartuliorneq I.14 Rubellasyndrom L.1.7 Rygning, passiv K.4.1.m Pujortarani pujortartut akornanniinneq K.4.1.m Rygsygdomme, kroniske B.1 Qitikkut nappaatit anigoruminaatsut B.1 Rystelammelse Se manganisme Sajunnermi nukillaarneq. Manganisme takuuk Røde hunde L.1.7 Qimmeralanneq L.1.7 Røg E.7 Pujoq E.7 Røntgenstråling (ioniserende stråling) K.1.2.a, K.6.2, K.6.5 Qinnguartaatit qinngorneri KI.1.2.1, K.6.5 Råparaffin K.3.1.e Paraffiini akoqanngitsoq K.3.1 S: Salpetersyre I.8.A Sarkom (knoglekræft) K.6.3 Saanikkut kræfti K.6.3 Seneskedehindebetændelse C.1 Ujallut ameruaatigut aseruuttoorneq C.1 Sennepsgas (svovlsennep) K.4.1.o, K.4.5.b Silika (krystallinsk kvarts) K.4.1.j Siliciumforbindelser E.2 Silicose E.1 Skiferolie og smøremidler udvundet af skifer K.3.1.f Skiferolie aamma punnerusaaq skiferimit piiakkat K.3.1.f Skjoldbruskkirtelkræft K.6.5 Qinersip toqqusaap atinnguatigut kræfteqarneq K.6.5 Skofremstilling og reparation K.1.1.f, K.4.3.g, K.5.2.q Skuuliorneq aamma skuunik iluarsaaneq K.1.1.f, K.4.3.g, K.5.2.q Skoldkoppevirus L.1.9 Kuppeerarnermut virusi L.1.9 Skrumpelever I.1.2 Tinguk eqittoq I.1.2 Skulderled C.5 Tuip nagguaa C.5 Skuldertendinit C.5.1 Tuikkut aseruuttoorneq C.5.1 Slidgigt i albue (hånd-arm vibrationer) C.3 Ikutsikkut nungujartortitsisumik gigteqarneq (assaap-tallip sajukulaartinnerini) C.3 Slidgigt i håndled (hånd-arm vibrationer) C.3 Paffikkut nungujartortitsisumik gigteqarneq (assaap-tallip sajukulaartinnerini C.3 Slidgigt i begge hofteled B.3 Siffissat illuttut nagguaatigut nungujartortitsisumik gigteqarneq B.3 Slidgigt i knæled D.1 Seeqqup nagguaatigut nungujartortitsisumik gigteqarneq D.1 Slidgigt i lænderyg B.1 Makitsikkut nungujartortitsisumik gigteqarneq B.1 Slibemiddel A.3.2 Silisinermut atortut A.3.2 Slimhindebetændelse, øvre luftveje, øjne E.5.1, E.5.2, I.5.3 Ameraasakkut aseruuttoorneq, anersaartuutit, isit E.5.1, E.5.2, I.5.3 Slimhinder i bihuler og processus masteoideus, kræft i K.4.4 Qinngup ameraasaatigut kræfti K.4.4 Slimsæk D.2, J.1 Nuaqarfik d.2, J.1 Smitte, sygdomme Gruppe H (se også gruppe K og L) Tunillatsinneq, nappaatit. Gruppe H (aamma gruppe K aamma L takukkit) Smykker, fremstilling af I.10 Pinnersaasiorneq I.10 Sod K.3.1.h, K.4.1.p Paaq K.3.1.h, K.4.1,p Solstråling K.3.1.g Seqernup qinngorneri K.3.1.g Specialstål, fremstilling af I.10 Sisammik immikkut ittumik sanaartorneq I.10 Spring/løb D.4 Pissinneq/arpanneq D.4 Springerknæ (jumpers knee, tendinitis/tendinosis patellaris) D.4. Seeqquluut D.4 Sprængstofindustri I.8.A, I.17 Qaartiterutinik atortussiorneq I.8.A, I.17

18 Stafylokokker H.2 Ammikkut ameraasatigullu bakterianinneq H.2 Statisk belastning af nakke-skulderåget B.2 Uninngaannarluni suliaqarnermi pukutsukkut-tuit akornisigut artukkinneqarneq B.2 Stenkulstjære, stenkulstjærebeg K.3.1.i, K.4.1.q, K.5.2.h Stivkrampe H.1 Noqartarneq H.1 Strubekræft (larynx cancer) K.4.5 Torlukkut kræfti K.4.5 Stråleenergi A.2 Qinngornerit nukii A.2 Stråling A.2, K.1.2.a, K.3.1.g, K.6.2, K.6.5, L.3.1 Qinngorneq A.2, K.1.2.a, K.3.1.g, K.6.2, K.6.5, L.3.1 Stær, grå A.2 Isip qasertittarnera A.2 Støj, støjbetinget hørenedsættelse A.1 Nipiliornermi tusillanneq A.1 Støv E.4, E.5, E.7, E.8 Pujoralak E.4, E.5, E.7, E.8 Støvle- og skofremstilling og -reparation K.1.1.f, K.4.3.g, K.5.2.q Skuuliorneq aamma skuunik iluarsaaneq K.1.1.f, K.4.3.g, K.5.2.q Støvlunger (pneumokoniose), efter støv eller dampe fra aluminium eller dets forbindelser eller støv fra hårde metaller E.4 Puakkut pujoralammik sunnertinneq, pujoralammiit imalunniit alumiiniup tamassumaluunniit nassataasa imaluunniit savimernit manngertut aalaanit E.4 Stål I.3, I.10 Sisak I.3., I.10 Sukker- og melkaries A.3.1 Sukkut aamma qajuusat, kigutit putuneri Svampesporer E.6 Svejsning E.7 Svejserineq E.7 Svovlbrinte I.13 Svovldioxid I.8.B Svovlsennep (sennepsgas) K.4.1.o, K.4.5.b Svovlsyre I.8.B Svovlsyre, stærke uorganiske syretåger med K.4.1.r, K.4.5.c Svovlsyre, syrip pujui sakkortuut uumassusilinninngaanneersuunngitsut K.4.1.r, K.4.5.c Synsforstyrrelser I.14 Isigiarsunneq I.14 Syretåger, stærke uorganiske med svovlsyre K.4.1.r, K.4.5.c Syrip pujui sakkortuut uumassusilinninngaanneersuunngitsut K.4.1.r, K.4.5.c Sæbeindustri I.13 Qaqosaasiornermi I.13 T: Talkum med indhold af asbestlignende fibre K.2.1.c, K.4.1.s, K.4.2.c Talkum asbestimut assingusunik ipaguallit K.2.1.c, K.4.1.s, K.4.2.c Tallium I.14 Tandslid (abrasion) A.3.2 Kigutit nungujartorneri A.3.2 Tendinit, skulder C.5.2 Ujallukkut aseruuttoorneq, tui C.5.2 Tendinitis C.1, C.5, D.4 Ujallukkut aseruuttoorneq, C.1, C.5, D.4 Tendinitis patellaris (springerknæ, jumpers knee) D.4 Seeqqup ujaluisigut aseruuttoorneq D.4 Tendinosis patellaris (springerknæ, jumpers knee) D.4 Seeqqup ujaluisigut aseruuttoorneq D.4 Tendovaginitis C.1 Ujallukkut aseruuttoorneq C.1 Tennisalbue C.4.1 Ikusiluut C.4 Tetrakloretylen K.1.4.b Tetraklorodibenzo-para-dioxin (dioxin) K.1.4.a, K.4.1.a, K.6.1, K.6.4 Tilbagefaldsfeber H.3 Nunani kiattuni nappaat tilbagekaldsfeber H.3 Tjære (stenkul) K.3.i, K.4.1.q Usserut K.3.i, K.4.1.q Toksisk (irritativ) eksem G.2 Paaminnartumik eksemeqarneq G.3 Toksisk hjerneskade (encephalopati) I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Toqunartuninnikkut qaratsap ajoqusernera I.3.1, I.6.1, I.12.1, I.13, I.16.1 Toluener (alfa-klorerede) K.4.1.b Toluidin K.5.2.c, K.5.2.g Toxoplasmose L.1.8 Traumatiske begivenheder F.1 Pisimasoqarnerani ajoqusernermik kingunerlutsitsineq F.1 Traumer, fysiske L.4 Ajoqusernermik kingunerlutsitsineq, timikkut L.4

19 Trikloretylen K.1.4.c, K.2.2.b Tropesygdomme H.3 Nunani kiattuni nappaatit H.3 Tryk (komprimeret luft) J.3 Naqitsineq (silaannaq naqitsinertooq) J.3 Tryk, udefra kommende J.1, J.2 Naqitsineq, avataaneersoq J.1, J.2 Trypanosomiasis H.3 Træforarbejdning E.7 Qisunnik suliarinninneq E.7 Træimprægneringsmidler I.1 Qisunnut sitsiaallisaatit I.1 Træstøv E.7, K.4.3.d Qisuit pujoralaat E.7, K.4.3.d Tuberkulose H.2 Tupakuluusi H.2 Tuberkuløs smitte (dyr) H.1 Tupakuluusimik tunillatsinneq (uumasut) H.1 Tumorer, epiteliale K.4.4 Tinumasut, ammikkut pullartat K.4.4 Tungsten (wolframkarbid), metallisk kobolt med K.4.1.l Tungt løftearbejde, tunge enkeltløft B.1, B.3 Suliaq oqimaatsunik kivitsinertalik B.1, B.3 Tænder og tandkød A.3 Kigutit ikkiillu A.3 U: Udstødningsgasser fra dieselmotorer K.4.1.t, K.5.2.i Dieselimik motoorit eqqarfiisa gassit aniatitaat K.3.1.t, K.5,2.i Underarme C.1, C.2, C.3 Assaatit C.1, C.2, C.3 Urinblærekræft K.5.2 Nakatsukkut kræfti K.5.2 Urinveje Gruppe K.5 Quup aqqutai Gruppe K.5 Uspecifikt støv E.7 Pujoralak suminngaanneerneranik nalunartoq E.7 V: Vanadium E.10 Varicella zoster-virus (skoldkoppevirus) L.1.9 Kuppeeqqamik tunillaasinnaasut L.1.9 Vibrationer B.1, C.2, C.3 Sajukulaarnertalimmik suliaqarneq B.1, C.2, C.3 Vibrationssygdomme, hånd-armvibrationer (hvide fingre, perifer neuropati, slidgigt i håndled og albue) C.3 Sajukulaarnertalimmik suliaqarnermi nappaatit, assak-tali sajukulaartillugu (inussat qaqortittut, avatit sianiutai, paffikkut ikutsikkullu nungujartortitsisumik gigteqarneq) C.3 Vibrationssygdomme, hånd-armvibrationer (karpaltunnelsyndrom) C.2 Sajukulaarnertalimmik suliaqarnermi nappaatit, assak-tali sajukulaartillugu (paffimmi sianiutit kiggigusimasut) C.2 Vinylklorid K.2.3.c, K.2.4 Væv, vævsvæsker (infektionssygdomme fra mennesker) H.2 Timip ipiutaasartai, timip ipiusaatarsaasa imerpalasortai (nappaatit aseruuttoorutaasartut inunneersut) H.2 W: Weils syge H.1 Wolframkarbid, metallisk kobolt med K.4.1.l Ø: Øjenslimhindebetændelse E.5.2, I.5.3 Isip ameraasartaatigut aseruuttoorneq E.5.2, I.5.3 Øvre luftvejsslimhindebetændelse I.5.3 Torluup ameraasartaatigut aseruuttoornerit I.5.3 Øvrige organer, kræftformer Gruppe K.6 Timip atortuisa ilai, kræftit assigiinngitsut Gruppe K.6 Å: Åndssvækkelse, tidlig (demens) Se toksisk hjerneskade (encephalopati) Anersaakkut sanngiillineq, siusissukkut (puiguttorneq) Relateret links: Version 2.0 ny lov