2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT FORSLAG TIL

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Størrelse: px
Starte visningen fra side:

Download "2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT FORSLAG TIL"

Transkript

1 KALAALLIT NUNAANNI NAMMINERSORLUTIK OQARTUSSAT GRØNLANDS SELVSTYRE 2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSIISARNERMI KALAALLIT NUNAATA PERIUSISSAI FORSLAG TIL NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT PAASIUMINARTUT

2 2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAA- SISSUTISSIISARNERMI KALAALLIT NUNAATA PERIUSISSAI NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT PAASIUMI- NARTUT INEQARNERMUT ATTAVEQARNERMUT ANGALLANNERMULLU NAALAKKER- SUISOQARFIK KALAALLIT NUNAANNI NASMMINERSORLUTIK OQARTUSAT DECEMBER, 2009

3 Grønlands Strategi for geografisk information , Geografisk Information i øjenhøjde Nuuk, december Landsplan- og Projektafdelingen, Departementet for Bolig, Infrastruktur og Trafik, Grønlands Selvstyre, samt de enkelte forfattere Citat med kildeangivelse tilladt Redaktion: Maja Sig Vestergaard, Thomas Nielsen og Klaus Georg Hansen

4 4

5 FORORD Forordet skrives først til den endelige udgave (red.) 5

6 6

7 1. NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT PAA- SIUMINARTUT Nunarsuaq tamaat isigalugu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat (tassalu paasissutissat sumiiffimmut aalajangersimasumut innersuunneqarsinnaasut) piukkunnaateqarnerat pingaaruteqarnerallu uppernarsineqaraluttuinnarpoq, aammalu sumi tamani nunap iluani atortut digitaliusut atorlugit attaveqarnerup ineriartortinneqarnerani tuluttut Spatial Digital Infrastructure -mik (SDI) taagorneqartumi nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat annertuumik tunngavigineqartarput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat tassaasinnaapput paasissutissat, arlaatigut sumiiffimmut nunalluunniit immikkoortuanut attuumassuteqartut tamarmik, nassuiaallu taanna malillugu nunarsuarmi tigussaasut amerlanersaat nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat atorlugit nassuiarneqarsinnaapput. Pisortat aqutsineranni tamarmiusumi 80%-it tikillugit nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut attuumassuteqartutut ataatsimut isigalugit naliliisoqartarpoq. Ulluinnarni aqutsinermi suut tamarmik, soorlu illoqarfinni nunanilu aqutsinermut pilersaarusiornermullu (tassunga assersuutigalugu uuliamik ujarlernernut aatsitassarsiornissanullu akuersissutit, illersuinermut killeqarfiit pinngortitamilu isumalluutinut ilaallutik), nunaminertanik atugassiisarnermut aamma pisussani sakkortunerusuni aallaaniarnissamut akuersissuteqartarnermut, soorlu annaassiniarnernut aamma pinngortitami avatangiisinilu ajunaarnersuaqarnissaanut eqqoriaanernut isumaginninnernullu tunngassuteqartut sumiiffinnut innersuunneqartarput. Tassalu nunami sumiiffinnut nassuiaatit annertussutsimut piffissamullu tunngasinnaapput. Siunissami sunut tamanut tunngatillugu aalajangiisarnerni nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik atuineq pingaaruteqarluinnartussaagaluartoq, Kalaallit Nunaanni suli tamanna annertuumik misilittagaqarfigineqanngilaq. Kalaallit Nunaat nunarujussuuvoq inukitsunnguaq, taamaattumillu ajornartorsiutinik annertuunik atugassaqarfiuvoq, soorlu kommunit aqutsiviinit innuttaasunut amerlasuutigut isorartussuseq annertusarmat, qanoq iliorluni inuit kalaallit pisortanit sullinneqarnerat pitsaanerusoq ilersinneqarsinnaava. Tamanna aamma pissutigalugu Namminersorlutik Oqartussat atortut digitaliusut atornerullugit ingerlatsinissamut periarfissanik ineriartortitsipput, taakkulu atorlugit innuttaasut internetikkut paasissutissanik pisariaqartitaminnik ujarlersinnaapput, qinnuteqaateqarsinnaallutik, apeqquteqarsinnaallutik il.il. Innuttaasut kiffartuunneqarnerat pitsaanerusoq anguniarneqarpoq, tassanilu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat atorneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Tassunga assersuutitut oqaatigineqarsinnaavoq, kommunimi pilersaarummut ilassummi nunap annertussusaanik takutitsiniarnermi nunap assingi atorneqarluarsinnaammata, imaluunniit aalajangersakkat suut 7

8 illumut najukkamut imaluunniit nunaminertamik atugassinneqarnissamik qinnuteqaatiginiakkamut atuunnersut akissuteqarfigineqarsinnaallutik. Atortut digitaliusut atorlugit ingerlatsineq aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat qanoq iliorluni ataatsimut isumaliutigineqarsinnaanersut ataqatigiissinneqarsinnaanersullu pillugit periarfissat amerlapput, aammalu suliassaqarfiit marluusut tamarmik ineriartortinneqarnerat malillugu amerliartussallutik. SDI-mik ineriartortitsinermi ilaatigut paasissutissat ataasiaannarlutik suliarineqartussaaneri, kisiannili killeqanngitsumik atorneqarsinnaaneri tunngavigineqarpoq. Tamanna tupinnanngitsumik isumalluutissanik sipaarfiuvoq. SDI-mik peqarnermi ingerlatsinerup pitsaanerulernera, aammalu suleriaatsit sivikinnerulernerat ajornannginnerulernerallu pilersinneqartut ilagiinnarpaat. Tamanna soorunami aamma aningaasatigut sipaagaqarnermik kinguneqassaaq. Ilaatigut USA-mi aamma Tuluit Nunaanni misissuinerni (ilaatigut NASA-mit aamma tuluit naalakkersuisuinit suliarineqartumi) takutinneqarpoq, aningaasartuutiviusunut tunngassuteqartut 1:4-p missaanik naleqartarnerat nalinginnaasoq. Kisitsisilli eqqoqqissaartut naatsorsorniarnerat ajornartorujussuuvoq. Assersuutigalugu innuttaasut kiffartuunneqarnerat pitsaanerusoq qanoq naleqassava? Maannarpiaq oqartussaasut suliffeqarfiillu akunnerminni nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik assigiinngitsorpassuarnik peqarput, tassalu sumiiffiit malillugit nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat katersugaatit, pissutsilli maannatut itsillugit taakku tamakkiisumik atorneqanngillat. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik atuinermi periarfissat suunersut inunnit ilisimaneqannginnerat ajornartorsiutinut ilaavoq. Paasissutissanik ataatsimoortunik pigisaqartut akunnerminni paasissutissanik avitseqatigiittannginnerat aamma ajornartorsiutaavoq. Tamatuma kingunerisaanik paasissutissat assilinerat aningaasartuuteqarfiungaatsiarsinnaavoq. Paasissutissanik avitseqatigiinnissaq illuatungeriit akornanni isumaqatigiissutigineqarsinnaatillugu aamma amerlanertigut tamanna ajornartoq paasinarsisarpoq, Kalaallit Nunaanni paasissutissanik ilusilersuinissamut malitassanik soqanngimmat, taamaattumillu atorsinnaasaratik. Tamatuma saniatigut aamma atuisup assersuutigalugu paasissutissat qanoq qangalu katersorneqarsimanersut (aamma metadatanik taaneqartartunik) ilisimaniassammassuk, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik ataatsimoortunik allanik, ilisimatitsissutinillu paasissutissanut taakkununnga atasunik pisariaqartitsisoqartarpoq. Kalaallit Nunaata ajornartorsiutit taakku naammassisinnaassappagit, taamaalillunilu innuttaasut, taamatullu namminersortut pisortallu sullissiviisa nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat tamakkiisumik atorsinnaassappatigit, Spatial Digital Infrastruktur (SDI) atorfissaqartinneqarpoq. SDI-p nassuiaatissartaa tassaavoq teknologiit, politikkit, malitassat inuillu isumalluutaasut, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik katersinermi, suliaqarnermi, toqqorterinermi, siammarterinermi atuinerullu annertusarneqarnerani pisariaqartinneqartut. 8

9 SDI amerlasuutigut attaveqaatinut allanut sunulluunniit assersuunneqarsinnaavoq, assersuutigalugu angallannermi attaveqaatinut. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni pissutsit kikkut tamarmik namminneerlutik tamarmik immikkut angallannermut maleruagassartalinnik aqquserniornerannut, aammalu arlaannaataluunniit aqqusernit qanoq ittut sananeqarsimanerinik ilisimasaqannginnerinut assersuunneqarsinnaavoq. Ataatsimut ilusilersuinissaq ataqatigiissaarinissarlu pisariaqartinneqarpoq, taamaaliornikkut aqqusernit imminnut kattussuunneqarsinnaammata, aammalu kikkut tamarmik, siunertanut kissaatit apeqqutaatinnagit aqqusinernik sananeqareersunik atuisinnaalissallutik. Tassalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat atorneqarnerat iluaqutaanerallu annertusarniarlugu, taamaalillunilu aningaasartuutiviusut tunngavigalugit naliliinerit pitsaanerpaat anguniarlugit, pisortat namminersortullu sullissiviini soqutiginnittunut atorneqarsinnaasunngortinneqarnissaat SDI-mi pingaarnertut siunertarineqarpoq. 1 GSDI, 2004 Federal Geographic Data Commitee,

10 1.1 SDI-P PILERSINNEQARNERA AMERLASUUNIK ILUAQUTIS- SARTAQARPOQ SDI-p pilersinneqarnissaa Kalaallit Nunaanni amerlasuunik iluaqutissartaqalersinnaavoq, tamannalu assigiinngitsorpassuarnut tunngasinnaavoq. Tamatigut aperinermi Sumi?, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik atuineq iluaqutaalersinnaavoq. Nunap pissusaanik paasissutissat iluaqutaasinnaanerat takutinniarlugu, SDI-p ineriartortinneqarnerani suut pingaaruteqarnersut matumani assersuusiorneqarput. Pilersaarusiornermi atorsinnaasat ataqatigiissaakkat Kommunini iluarsartuusseqqinnermi oqartussaasut pitsaasumik ingerlasinnaasussaapput, aammalu aqutsinermi immikkoortortat akimorlugit aningaasartuutikillisaasussaallutik, tamannalu ilaatigut nunap iluani aqutsinikkut ataatsimut tunngaveqarnissamik pisariaqartitsiviuvoq. SDI-p pilersaarusiornermi atorsinnaasat ataqatigiissaakkat pissarsiarinissaat ajornarunnaarsippaa, taamaalillunimi oqartussaasut soquti- gitsoortinneqarsinnaapput, taamaattumillu: Pilersaarusiornermi aalajangiinerit tunngavilersorluagaassapput Pilersaarusiorneq ammanerusumik akisussaaffeqarnerusumillu ingerlanneqassaaq Soqutigisallit akornanni paatsoornerit ikinnerussapput Kalaallit Nunaat imaluunniit suliassaqarfik aalajangersimasoq imminut nammassinnaanerusumik ineriartortinneqassaaq, pissutsit arlallit ataatsimut eqqarsaatiginissaat ajornannginnerussammat Paasissutissat paasiuminarnerunerat ajornannginnerusumillu pissarsiarineqarsinnaanerat pissutigalugu oqartussaaqatigiinneq annertunerulissaaq innuttaasullu peqataasinnaanerulissallutik. gisaqartullu pilertortumik ajornanngitsumillu sumiiffimmi pineqartumi soqutigisat allat suunersut takusinnaavaat. NunaGIS nunap iluani paasissutissanut tamanut iserfissiaavoq. Taamaalilluni aaqqiagiinngissutaasinnaasut pinn- Innuttaasunik kiffartuussineq pitsaanerusoq Kalaallit Nunaanni nunami sumiiffinnut attaveqaatit digitaliusut ineriartortinneqarnerisa ilutigisaanik, atortut digitaliusut atorlugit innuttaasunik sullissineq ineriartortinneqarpoq. Innuttaasunik sullissinermik pitsaasumik pilersitsiniarluni anguniagaqarnermi, pisortanut matumik ataatsimik ammasoqarnissaa siunnerfigineqarpoq. 10

11 Tamatumunnga atatillugu SDI-p aammalu pingaartumik NunaGIS-ip innuttaasunik sullissinerup pitsaanerulernissaanut suliniummut atatillugu eqqarsaatigineqassaaq, pisortallu sullissinerat sumiissanersoq aalajangiunneqarpat, NunaGIS iserfissiatut atorneqarsinnaavoq. Innuttaasunut iserfissiap aamma NunaGIS-ip suleqatigiiffigisinnaasut assersuutaasinnaapput: Nunaminertamik atugassinneqarnissamik qinnuteqaatit, tassanilu nunaminertaq kissaatigineqartoq NunaGIS-imut toqqaannartumik titartarneqartassaaq. Kommunimi pilersaarutit suut sumiiffinnut pineqartunut atuunnersut pillugit paasissutissat NunaGIS aqqutigalugu nassaarineqarsinnaassapput. Qupp. 16-imi nangissaaq. 11

12 SUUPPAT? Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataatsimoortut Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat, sumiiffik aalajangersimasoq pillugu paasissutissanik tamanik imalik. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat amerlanerusumik nunap assingi atorlugit takussutissiorfiusarput. Kisitsisaasinnaapput, sumiiffiup aalajangersimasup immap qaaniit portussusaanik oqaluttuartut, taakkulu nunap assingani toornertut nalunaarsorneqassapput, portussusaata kisitsisitaa allallugu. GIS GIS (Geografisk Information System) tassaavoq nunami sumiiffiit pillugit paasissutissaqarfik. GIS IT-kkut sakkussiaavoq, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik assigiinngitsunik ataqatigiissitsiviusinnaasoq, tamatumalu kingorna inernerusunik misissueqqissaarfiusinnaasoq takutitsiviusinnaasorlu. Taamaalilluni ataqatigiissut paasiuminaattussaagaluit takuneqarsinnaalertarput. GIS-imi assersuutigalugu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat, soorlu aqqusernit assingi, illut assingi aamma napparsimmaviup inissisimaffianut paasissutissat qaleriinneqarsinnaapput, tamatumalu kingorna piffissaq qanoq sivisutigisoq atorlugu ambulancit napparsimmavimmiit inissiamut avinngarusimanerpaamiittumut anngussinaanersoq misissoqqissaarneqarsinnaavoq. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataatsimoortut tassaapput, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat aallaavissinneqarsinnaasut. Assersuutigalugu tassaasinnaapput kisitsisit, nunap immap qaaniit portussusaanik oqaluttuartut, taakkulu nunap assingani portussutsit takussutissiornerisigut takutinneqarsinnaapput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataatsimoortut GIS-imut toqqorneqarsinnaapput, aaneqarsinnaapput, iluarsaanneqarsinnaapput misissoqqissaarneqarsinnaallutillu. GIS-imut programmit assigiinngitsorpassuupput, assersuutigalugu tassaallutik Google Earth, MapInfo aamma ArcGIS. Nuna- GIS allaavoq, GIS-imut internettikkut atorneqarsinnaasumut assersuutigineqarsinnaasoq 12

13 SUUPPAT? NunaGIS NunaGIS GIS-iuvoq internettikkut atorneqarsinnaasoq, taassumalu Kalaallit Nunaanni nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat imarai, aammalu iserfigalugu kalaallisut, danskisut tuluttullu takuneqarsinnaalluni. NunaGIS atorlugu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat nammineerluni qarasaasiamut aaneqarsinnaapput, aammalu GISimut programmit allat atorlugit paasissutissat suliarineqarsinnaallutik. Piffissap ingerlanerani aamma NunaGIS toqqaannartumik aqqutigalugu paasissutissat misissoqqissaarneqarsinnaalissapput. Aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani immikkoortut assigiinngitsorpassuit takutinneqarsinnaalissapput. Immikkoortut ataqatigiissinneqarn4rini ataqatigiissut, soorlu aatsitassarsiornermi soqutigisanut immikkut tunngasut takuneqarsinnaalissapput, tamatumalu peqatigisaanik aamma timmiaqarfiit takuneqarsinnaalissallutik. NunaGIS clearinghouse-mik taaneqartartutut atuutissaaq, aammalu Kalaallit Nunaanni SDI-mut pingaarutilittut atulissalluni. Imm. 2.1-imi NunaGIS internettikkut sullissinermut tunngasoq alakkarlugu SDI SDI tassaavoq Spatial Digital Infrastruktur. SDI iserfissiaavoq, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut isernissamut aveqatigiinnissamullu pisariitsumik qulakkeerisuusoq. SDI-p imai pingaarutillit nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut, metadata-nut, clearinghouse-mut, paasissutissanut ataatsimoortunut iserfissiaasumut (Kalaallit Nunaanni NunaGIS-imut) malitassanut suleqatinullu tunngasuupput. SDI-mut nassuiaat paasiuminarnerusoq tassaavoq: teknologiit, politikkit, malitassat inuillu isumalluutaasut, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik katersinermi, suliaqarnermi, toqqorterinermi, siammarterinermi atuinerullu annertusarneqarnerani pisariaqartinneqartut 1. 13

14 SDI-MI ATORTUT IMMIKKOORTUT Spatial Digital Infrastruktur-imi (SDI) nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut, metadata-nut aamma cleringhouse-mut atortuni immikkoortut tallimaapput, siaruarterinermi, suleqateqarnermi malitaqarnermilu sakkussatut atorneqartut (assersuutigalugu internettikkut isissutissaq NunaGIS-itut ittoq). SDI ingerlalluassappat atortut immikkoortut tallimat tamarmik pigineqartariaqarput, atortullu tallimat taakku tamarmik immikkut ingiaqatigiissillugit pilersaarusiorneqartussaapput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani immikkoortut Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani immikkoortut arlallit tunngaviusussatut annertumik isigineqarsinnaasut, aammalu ilaanngikkunik nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik paasiuminaallisitsisussat pigineqarput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani immikkoortut, pineqartut aalajangersimasut pillugit paasissutissanik imaqarput, taakkulu sumiiffimmut imaluunniit nunap immikkoortuanut aalajangersimasumut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit innersuussutitaqarput. Assersuutigalugu nunap ilusaanut assiusinnaapput, portussutsimut assiusinnaapput, najukkanut allattuiffiusinnaapput, imermut assiusinnaapput assigisaannulluunniit tunngasinnaallutik. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat immikkoortut ataatsimoortut, tunngavissatut suliaasut nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik atuisunut ataatsimut innersuussutissatut suliaapput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani immikkoortut, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut ataatsimoortunut aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik sullissinermut tunngaviusumik atortuupput digitaliusut (nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani suliaqarnerit). Metadata paasissutissat pillugit paasissutissat Metadata imaluunniit paasissutissat pillugit paasissutissat nioqqutissat imaasa allattorsimaffiinut assersuunneqarsinnaapput. Metadata tassaapput paasissutissat, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataatsimoortunik aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani sullissinernik nassuiaaffiusut, taamaalillunilu paasissutissani nassaartoqarsinnaavoq, nalunaarsuisoqarsinnaalluni atuisoqarsinnaallunilu. Metadata atuisut nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik paasinninnissaanut pingaaruteqarput, paasissutissat qanoq atorneqarsinnaanerinut oqaluttuartuugamik, tamatumalu peqatigisaanik nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat assigiiaartuunissaannik qulakkeerisuullutik. Metadata-p imarisinnaavai: - Oqaaseq paasinnissutissaq (Kipparissoq aappaluttoq illumut takussutissaappat, matumani oqaaseq paasinnissutissaq illuussaaq) - Pitsaassuseq atorsinnaassuserlu - Nunap sukutsiani inissisimaffik - Pilersitsinermut, ingerlatsinermut, aserfallatsaaliuinermut siaruarterinermullu akisussaasutut oqartussaasut, taamaalillunilu kikkut paasissutissanut tunngavigineqarsimanersut atuisup takusinnaassavaa. Tamanna uppernassutsimik annertunerulersitsissaaq, aammalu atuisoq tunngavigineqartumut saaffiginnissinnaanissamut periarfissinneqassalluni. - Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut isernissamut atuinissamullu piumasaqaatit. 14

15 Clearinghouse internettikkut iserfissaq NunaGIS SDI-mi centralimik, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik katersivissamik siaruarterivissamillu pisariaqartitsisoqarpoq. Centrali taanna clearinghouse-mik taagorneqarpoq, aammalu internettikkut saqqartatut (interface), nunap pissussaanut paasissutissanik metadata-nillu uppernarsarneqarluarsimasunut iserfissiatut atuutissalluni. Paasissutissat taakku nammineq kissaatigisat malillugit atorneqarsinnaassapput, interface-milu aamma sullissinerit assigiinngitsut neqeroorutigineqarsinnaassapput: - Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut sullissivimmi ujarlernerit - Takutitat, taakkunanilu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat akornanni takutitsinerit, qanillisitsinerit / ungasillisitsinerit kattussinerillu pisinnaassapput. - Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataatsimoortut assilinerinik aallertoqarsinnaassaaq. Malitassat nalinginnaasut Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat allanit atorneqarsinnaassappata, ataatsimut malitassaqarnissaq aammalu paasissutissanut siaruarterneqartussanut piumasaqaateqarnissaq pisariaqarpoq. Malitassanik nalinginnaasunik arlalinnik, qarasaasiatigut tuniniaasunik malinneqartussanik aalajangersaasoqanngippat tamanut sullissisinnaalernissaq ajornartussaavoq. Kalaallit Nunaanni SDI-p atorneqarsinnaanera annertuseqqinniarlugu, malitassat nalinginnaasut nunat tamat akornanni atugaasut annertuumillu akuerisaasut, assersuutigalugu INAPIREstandarder, EU-mi atorneqartut iluaqutaasumik atorneqalersinnaapput. Suleqatigiit suliaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq SDI ingerlalluartoq ineriartortinneqassappat Namminersorlutik Oqartussani, kommunini, suliffeqarfinni, aaqqissuussaanerni, nunani allani atuisunilu paasissutissanik suliallit suliniutaat ataqatigiissinneqartariaqarput. Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiortoqassaaq, taamaalillunilu suleqatigiit qanoq ingerlassanersut isumaqatigiissutaassaaq, aammalu suleqatigiit akornanni ataatsimut paaseqatigiinnissaq suliamillu pigisaqarnermik misigisimanissaq pilersinneqassalluni. Namminersorlutik Oqartussat tungaanniit suleqatigiinnerup atorneqarnissaanut kajumissaarisoqassaaq, taamaaliornissaq aningaasartuutitigut pitsaanerpaamik pisariillisaataasussaammat, aammalu SDI-p imassaa pillugu suleqatigiinnissamut iluaqutaanerpaasussaalluni. Clearinghouse-mi nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik ujalernissaq, taakku atuinissamut aalajangersimasumut naleqqunnerannik naliliinissaq, aammalu taamatut atuinermut atatillugu suut piumasaqaatigineqarnersut ilisimanissaat ajornannginnerulersittussaavaat. Taaneqartut kingulliit marluk metadata-mut atasuupput. Clearinghouse aqqutigalugu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ilaartorneqarsinnaassapput, sullissinerillu assigiinngitsut ataatsimoortinnerini ujakkap inernera ataqatigiissuussussaavoq, taamaalillunilu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat nassaarineqartut nalingi qaffattussaallutik. Kalaallit Nunaanni clearinghouse NunaGIS-imik ateqarpoq, aammalu Kalaallit Nunaanni SDI-mut pingaarutilimmik inissisimalertussaalluni. 15

16 Angallanneq, nukissiorneq, imeq, kiassarneq, innaallagiaq, nalunaarasuartaatit il.il. Attaveqarnermut atortuni attaveqaatinilu, ledningit/aqqusernit assigisaallu aqqutigalugit nassitsisarnermut atorneqartuni tamani SDI-p atorneqalernissaa iluaqutaalluartussaavoq: Pilersaarusiorneq pitsaanerusoq, GIS ikiorsiullugu assersuutigalugu nalunaarasuartaateqarnermut napasuliamut inissiiffissaq pitsaanerpaaq nassaarineqarsinnaammat. Paasissutissanik aveqatigiinneq aammalu ataatsimoorluni nunap assiliorsinnaaneq pissutaallutik assersuutigalugu assaanermi ledninginik ajoqusiisinnaaneq annikinnerulersinneqartussaammat. Innuttaasut isumannaassusaat SDI-p ineriartortinneqarnerani nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat eqqortut iluarsineqarsimasullu, soorlu najukkanik nalunaarsuinermut tunngasut atorneqalersinnaapput, taamaalillunilu annaassiniartartut politiillu pilertortumik sumiiffik eqqortoq nassaarisinnaassavaat. Tamatuma kingunerisaanik: Annaassiniarnerit pitsaanerulissapput, naggataagullu inuup inuuneranik annaassisoqarsinnaalissalluni. Aningaasartuutit ikilinneqarsinnaalissapput Sullissinernut atatillugu uppernarsaatissat pitsaanerulissapput. Avatangiisit pinngortitarlu SDI-p ataqatigiinneratigut nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat aqqutigalugit erngup, silaannaap, nunap, nunaannaap, naasut, uumasut, uumassusillit ataqatigiinnerisa il.il. aqunnissaat, nakkutiginissaat illersornissaallu ajornannginnerulissaaq. Taamaalilluni aamma assersuutigalugu makkuninnga suliaqarnissaq ajornarunnaartussaavoq: Avatangiisinut sunniutaasinnaasut naatsorsornissaannut takussutissiornissaannullu malitassiornissaq Aalajangiinissamut tunngavissat pitsaanerusut Aallaaniarnermi piniarnermilu angusat pillugit paasissutissanik ingerlassinissamut aamma internettikkut nalunaaruteqarnissamut periarfissat pitsaanerusut. Kalaallit Nunaat pillugu paasisat ilisimasallu annertunerusut Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat iluaqutigalugit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasassanik nutaanik pissarsisoqarsinnaalissaaq. Taamaalilluni kisitsisitigut paasissutissat aammalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataqatigiissinneqarsinnaalissapput, tamatumalu kingunerisaanik ataqatigiit assigiinngitsut, nunami sumiiffinnut tunngasinnaasut aamma/imaluunniit nunap iluani ataqatigiissaarinermik pisariaqartitsiviusut paasisimaarineqarnerat annertusinneqarsinnaavoq. Tassunga assersuutitut taaneqarsinnaavoq: 16

17 Kisitsisitigut paasissutissat aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ataqatigiissinnissaat ajornarunnaassaaq, tassuunalu Kalaallit Nunaat nutaamik siunnerfeqarluni isigineqarsinnaalissalluni. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat pinerluuteqarnermilu kisitsisitigut paasissutissat, sumiiffimmi aalajangersimasumi pinerluuteqarnerup annertuneruneranik takussutissiisinnaasut ataqatigiissinneqarsinnaalissapput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat isertitallu kisitsisitaannut paasissutissat, sumiiffinni aalajangersimasuni inuit aalajangersimasumik isertitaqartartut najugaqarfigisaannut takussutissiisinnaasut ataqatigiissinneqarsinnaalissapput. Tassa SDI-p atorneqalernerani iluaqutissat amerlasoorsuupput assigiinngitsorujussuullutillu, aammalu periarfissat suli amerlanerusut teknologiip ilikkariartorneqarnerani, atoruminarnerulernerani ineriartorteqqinneqarneranilu takkussuuttarumaarput. Iluaqutissat ataatsimut isigalugit imatut agguarneqarsinnaapput: Inooqatigiinnikkut iluaqutissat, pilersaarusiortarnerup pitsaanerulerneratigut, sumiiffiit ulorianartorsiorfiusut assiliorneqartarnerisa pitsaanerulerneratigut, ornigukkasuartarnerit annaassiniartarnerillu pitsaanerulernerisigut, aalajangiisarnerit paasiuminarnerulernerisigut aammalu oqartussaaqatigiinnerup annertusineratigut pissarsiarineqarsinnaasut Avatangiisinut iluaqutissat, ataavarnerusussanik ineriartortitsinikkut, pitsaanerusunik nakkutilliinikkut aammalu pinngortitami pisuussutsinik aqutsinerup pitaanerulerneratigut, avatangiisini pinngortitamiluunniit ajunaarnersuit pakkersimaarniarlugit periarfissat pitsaanerulernerisigut anguneqartussat. Aningaasaqarnikkut iluaqutissat, makku pissutaallutik, naammassisaqarsinnaaneq annertunerusoq, assersuutigalugu paasissutissanik ujarlernermi, pissarsiniarnermi ataatsimoortitsinermilu piffissamik sipaagaqarnikkut. Aamma assersuutigalugu paasissutissat ataatsinut tunngasut suliaqartunit imminnut attuumassuteqanngitsunit suliarineqarsimasut marlunnit suliarineqarsimasunik assersuussisariaarunnermi marloriaammik sulisarneq pinngitsoorneqassaaq. Tamatuma saniatigut internettikkut ataasiinnarmut attaveqarnermi, GIS-imut programminut, soorlu MapInfo-mut desktop-inut arlalissuarnut naleqqiullugu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut isissutissanik nammineerluni atuinermi sipaaruteqartoqartalissaaq. sunniutaasinnaasut annertunerusut, assersuutigalugu paasissutissat pitsaassusaasa qaffasinnerulernerat imaluunniit piffissamut naleqqunnerulernerat, politikkit siunnerfeqarnerulernerat, atoruminassutsip pitsaanerulernera pissutaalluni nalornineq annikillisinneqarsinnaassaaq, aamma inooqatigiinnermi aningaasaqarnikkut iluaqutissat amerlanerusut, assersuutigalugu pisortat tungaanniit pilersaarusiorneq pitsaanerusoq, pilersaarutigineqartut sunniutissaannik siumut eqqoriaasinnaanerit pitsaanerusut, ulorianartorsiorfiusinnaasut ikinnerusut, suliffeqarfinni nutaaliornerit periarfissallu. 17

18 SDI-MI ANINGAASARTUUTIVINNIK NALILERSUISARNEQ ATAATSIMUT ISIGALUGIT SDI-p atorneqalerneratigut aningaasartuutissat pissarsiassallu nalilersuiffigineqarneranni tamatumunnga aningaasartuutissat aalajangersarnissaat ajornannginneralaarsuusussaavoq, kiisalu iluaqutissarpassuit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut naleqqiullugu nalilersuiffigineqarnissaat ajornakusoornerusinnaalluni. atuutsitsilerniarnermi suliap immikkoortuani siullermi hardware-t aamma software-t pisariaqartinneqartut aningaasaliiffigineqartussaapput. Aningaasaliiffigisassanit taakkunannga amerlasuut Nuna- GIS-ip pilersinneqarneratigut naammassineqareerput. Tamatuma saniatigut sulisussat piginnaanillit piffissarlu atorneqartussaq aningaasanik immikkoortitsivigineqartussaapput, tassanilu suliassaqarfiup iluata allanngortiteriffigineqarnissaa ilinniaqqinnissallu pissutaallutik aaqqissuussaanermi aningaasartuuteqartoqartussaalluni. Kisiannili nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani qinigassat ineriartortinneqarnissarpiaanut aningaasartuutissat amerlanerusussaapput. Tamatuma kingorna hardware-t aamma software-t kiisalu paasissutissat ingerlaavartumik aserfallatsaalineqartussaapput, aammalu atortut sulisullu siunissami atortorineqalersussanut naleqqussarneqartartussaallutik. SDI-mik atuilernermi iluaqutissat amerlagaluartut, taakku qanoq akeqassanersut eqqortumik naatsorsussallugit ajornakusoorsinnaavoq. Kisiannili assersuutigalugu Holland-imi aamma Catalonien-imi aningaasartuutiviusunik misissueqqissaarnerit takutippaat, SDI-mik atulersitsinermi inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut annertuumik sinneqartooruteqarsimasut. Tamatumunnga atatillugu erseqqissarneqassaaq, SDI suliaanngimmat naammassineqartussaq. SDI nunap iluani paasissutissanik suliaqarnermi nunap sukaatut atuuttuartussaavoq. Suliassaqarfik ineriartinneqartuartussaavoq, tamatumalu malitsigisaanik Kalaallit Nunaannut aningaasartuutissat iluaqutissat suli amerlanerusussapput. 18

19 1.2 SDI KALAALLIT NUNAANNUT NALEQQUTTUSSIAQ Nunarsuarmi Kalaallit Nunaat asseqanngilaq. Pinngortitarujussuaq tikinneqarsimanngitsoq asseqanngitsorlu nunarsuarmi qeqertat annersaanni sinerissamiit sinerissamut isorartussuseqartoq, tamatumalu peqatigisaanik nuna inunnik amerlagisassaanngitsunik, taamaattumillu siammasissorujussuarmik nunassissimasunik inulik. Taamaattumik Kalaallit Nunaat nunanit allarpassuarnit allaaneruvoq, tamatumattaarlu kingunerisaanik SDI-mik ilusilersuinissamut pingaaruteqassusianullu pingaaruteqartussaalluni. Nunaqarfiit illoqarfiillu aammalu illoqarfiit akunnerminni imminnut ungasipput, aammalu taakku akornanni inoqannginnersat isumaginiarneqarnerat suliarujussuuvoq, suliassallu teknologiit pigineqareersut atorlugit sapinngisamik annertunerpaamik oqilisaanniarneqarput. Kalaallit Nunaanni SDImik ineriartortitsisoqassappat, nunami sumiiffinnut isorartoorsuarnut pilersaarusiorneq aqutsinerlu pitsaanerusussaavoq. Tassani siullertut pingaarnertullu ajugaasussat tassaapput pinngortitaq, avatangiisit minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaanni pinngortitami isumalluutinik inuussuteqartut aallatulluunniit iluaquteqartut tamarmik. Siusinnerusukkut attaveqaqatigiinneq ajornakusoortuuvoq pisariullunilu, ullumikkulli internettip periarfissarititarpassui atorlugit ullumikkut inunnut ungasissorsuarmi najugaqartunut attaveqartoqarsinnaavoq paasissutissanillu nassitsisaqattaartoqarsinnaalluni. Kalaallit Nunaanni inuit amerlanersaat internettimut attaveqarput, ukiunilu makkunani aamma pisortat ingerlatsiviini atortunut digitaliusunut annertuumik nutserisoqarpoq. Taamaalilluni innuttaasunik sullissineq, aammalu innuttaasunut, pingaartumillu kommunit allaffiinut sullissisunullu ungasissorsuarmi najugaqartunut iluaqutaasumik pitsaanerulersimavoq aningaasartuutikillisaasoqarsimallunilu. Tamanna pissutigalugu digitalinngorsaaneq pingaartumik Kalaallit Nunaannut iluaqutaasimavoq. SDI-mik atuilernissaq innuttaasut pitsaanerusumik sullinneqarnissaannik kissaateqarnermut atasuuvoq, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut iserfissiaq nunap iluani nunap iluanut tunngasunut pisortani sulianut internettikkut isissutaasartussaammat. Isigisassat aqqutigalugit nammineq najukkamut, kommunimut aammalu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu paasissutissanik paasisaqarsinnaaneq aallersinnaanerlu ajornanngitsuussaaq. Taanna aqqutigalugu pisortat ingerlatsinerannut timitalinnillu pilersaarusiornermut naleqqiullugu paasiuminassuseq annertunerusoq anguneqassaaq, tamannalu naggataasut aamma oqartussaaqatigiinnerup annertunerulerneranik kinguneqassalluni. Taamatuttaaq SDI-mik pilersitsinikkut oqartussaasut innuttaasullu akornanni attaveqaqatigiinneq ajornannginnerulersinneqassaaq. Kalaallit Nunaanni clearinghouse-mik ataasiinnarmik aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut iserfissiamik ataasiinnarmik atuinissaq ajornanngittussaammat, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat tamarmik sumiiffimmut ataatsimoorussamut ataatsimut, paasissutissanik kissaatigisinnaasanik tamanik aallerfigineqarsinnaasumut katersorneqarsinnaapput. 19

20 Tamatuma kingunerisaanik oqartussaasut ataasiakkaat sumiiffimmut aalajangersimasumut oqartussaasut soqutigisaqarnersut takussagunikkit tamanna pilertortumik ajornanngitsumillu pisinnaalissavaat. Taamaalilluni soqutigisatigut aaqqiagiinngissutaasartut pinnginnerini aaqqinneqartassapput. Assersuutigalugu ukiuni makkunani Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutsit, soorlu uulia, ujaqqat erlinnartut saffiugassallu nunap assiliorlugit atorluarniarlugillu annertuumik sulisoqarpoq, taamaattumillu kalaallit isaannit isigalugit aaqqiagiinngissutit nutaat pinngorsimapput, pinngortitamik atuinissaq illersuinissarlu tamatigut imminnut naleqqunneq ajormata. Timmiaqarfik nunap iluani nalilinnik nassaarfiusup qanitaani inissisimasinnaavoq, tamannalu tunngavigalugu qanittumik oqaloqatigiinneq aammalu misissueqqissaarnerit GISimik tunngaveqartut aalajangiiffigineqannginnerminni suliap sammiviinit tamanit eqqarsaatigineqartussaapput. Suut tamaasa eqqarsaatigalugit aalajangiinissamut tunngavissat naleqquttut eqqarsaatigilluakkallu tunngavigalugit aalajangiinerit pitsaanerpaasartut naluneqanngereerpoq. 20

21 1.3 NUNANIK ALLANIK SULEQATEQARNEQ Kalaallit Nunaanni isummerfigisassanit amerlasuut aamma nunani issittuni allani isummerfigineqartussaapput. Tamanna tunngavigalugu Arktisk Råd-ip nunallu ilaasortaasut namminerisaminnik nunap assiliornermut nunamilu sumiiffinnut paasissutissanut oqartussaasuisa akornanni ataqatigiissaarineq aqqutigalugu, nunani issuttuni SDI-mik (ASDI) pilersitsinissaq pillugu nunat taakku akornanni pisussaaffiliinngitsumik suleqatigiinnermik aallartitsisoqarpoq. Nunani ilaasortaasuni nunap assiliortarnermut aamma nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut oqartussaasut sulinerannut iluaqutaasumik ataavartumik ataatsimiittoqartarpoq ilisimasanillu aveqatigiittoqartarluni, kisiannili siullertut pingaarnertullu Arktisk Råd-imi immikkut ilisimasallit suleqatigiinnerannut ASDI pingaaruteqarpoq. ASDI-mut ilaatillugu nunani issittuni nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut isaarissamik pilersitsisoqareerpoq, tassalu tassanilu pingaartumik nunani issittuni pinngortitaq avatangiisillu pillugit paasissutissat nassaarineqarsinnaapput. NUNANI ISSITTUNI ISUMASIOQATIGIIT Arktisk Råd blev etableret i 1996 for at fremme samarbejdet, koordinationen og interaktionen mellem de arktiske lande for specielt at fremme en bæredygtig udvikling og miljøbeskyttelse i Arktis. Medlemslandene er: Nunani issittuni nunat issittut akornanni suleqatigiinneq, ataqatigiissaarineq suliniuteqarnerlu siuarsarniarlugu, pingaartumillu imminut napatissinnaasumik ineriartortitsinissaq avatangiisinillu illersuineq siuarsarniarlugu, Nunani Issittuni Isumasioqatigiit 1996-imi pilersinneqarput. Nunat ilaasortaasut tassaapput: Sverige Rusland Finland USA Norge Danmark (Grønland og Færøerne) Canada Island 21

22 NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSANIK ATUINERUP ILUAQUTAASINNAANERA ERSEQQISSARNEQASSAAQ NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT NALINGINNAANNGORSAKKAT, EQQORTUT ILUARSAATALLU TAMANUT ATORUMINARTUT TIMITALIMMIK AAMMALU INOOQATIGIINNIKKUT ANINGAASAQARNERMIK PILERSAARUSIORNERMI, KIFFARTUUSSINERIT PITSAANERULERNISSAANNUT, KIISALU PINNGORTITAMIK AVATANGIISINILLU INGERLATSINERMI PAASIUMINASSUTSIP ANNERTUNERULERNISSAANNUT TUNNGAVISSALLIT 22

23 2. TAKORLUUKKAT OQAASERTALIORNEQARNERAT SUUT KIS- SAATIGAAVUT? Kalaallit Nunaanni 2010-miit 2015-imut SDI pillugu takorluukkat: Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat iluaqutaasinnaanerat ersarissarneqassaaq, aammalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat nalinginnaanngorsakkat, eqqortut iluarsaatallu tamanit atoruminartuussapput. Taamaalilluni kiffartuussinerit pitsanngorsakkat pilersinneqassapput, aammalu timitalimmik inooqatigiinnermilu aningaasaqarnikkut pilersaarusiortarnerisa aammalu pinngortitamik avatangiisinillu ingerlatsinerup paasiuminarnerulernissaat pitsaanerulernissaallu tunngavissiorneqassalluni. Takorluugaq SDI-p pilersinneqarnerani ineriartortinneqarneranilu anguniagaasutut naleqqatut anguniakkatullu atorneqassaaq. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat kiffartuussinerillu pitsanngorsartuarneqartussat innuttaasunut atugassanngortinneqassapput, taakkulu ilisimaneqarnerat annertusarneqassalluni. Kalaallit Nunaata nunami sumiiffiit pillugit paasissutissiiviunissaa anguniarneqarpoq. Paasissutissat ataatsimoortut nalinginnaanngorsakkat paasissutissanik aveqatigiinnissamut periarfissiiffiussapput. Aningaasartuutit annikillisinneqassapput, paasissutissat ataatsimoortut nalinginnaanngorsakkat qitiusumiit siaruarterneqassammata, taamaalillunilu paasissutissanik aveqatigiinnissaq ajornarunnaarsinneqassaaq, aammalu annertunerusumik assiliisarnerit pinngitsoortinneqassallutik. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik atuisinnaaneq. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik kikkulluunniit atuisinnaassapput, aammalu paasissutissat kissaatigisatik sumi nassaarisinnaanerlugit ilisimassalugu. Atoruminassuseq. Innuttaasut taamatullu oqartussaasut paasissutissat kissaatigisatik ajornanngitsumik pilertortumillu nassaarisinnaassavaat. Ilisimanninnerup annertunerulernissaa. Innuttaasut nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani periarfissanik iluaqutissartaannillu ilisimanninnerat annertusarneqassaaq. Innuttaasut oqartussaasullu akornanni aqqut qaninnerpaaq. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik atuinikkut innuttaasut ataasiakkaat kommunillu akornanni attaveqaqatigiinneq annertunerulersinneqassaaq, paasissutissat amerlanersaat nunap assingi atorlugit pissarsiarineqarsinnaammata. Taamaattumik aamma innuttaasut tusarniaanerni akuunerulernissaat angujuminarnerulissaaq. 23

24 Oqartussaaqatigiinneq annertunerulissaaq. Aalajangiisarnerni pilersaarusiortarnernilu paasiuminassutsip annertunerulernera oqartussaaqatigiinnerup annertunerulerneranik kinguneqassaaq. Aalajangiinerit pitsaanerusut. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat aalajangiisarnernut ilaatinneqartarnerisigut, aalajangiinerit tunngavissagissaarnerusassapput tunngavissaqarnerusassallutillu, taamaalillutillu aamma aningaasartuutitigut oqinnerusassallutik. Nunat tamat akornanni suleqatigiinneq. Kalaallit Nunaanni SDI, nunani allani atugaasunut nallersuunneqarsinnaasoq, aammalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat atassusiivigineqarsinnaasut, taamaattumillu nunat allat paasissutissanut tunngatillugu aveqatigineqarsinnaallutik. Ataatsimut isigalugu: Innuttaasunik sullissineq pitsaanerusoq aningaasartuutitigullu naammassisaqarfiusinnaanerusoq. 24

25 Piumasaqaatit tunngaviusut pingasut, s u l i n i u t e q a r n i s s a m u t t a k o r l u u k k a t p i v iu s u n n go r ti n n e q a r s i n n a a n e r a n n u t n a a m m a s s i n e q a r s i m a s u s s a t suussusersineqartussaapput. Piumasaqaatit taakku nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat m e t a d a t a - l l u i l u s i s s a a n n u t, S D I - p annertusissutissaasa imassaannut, tassalu amerlassuseqartinneqarnissaat pisariaqarpoq. P a a s i s s u t i s s a t t u n n g a v i u s u t eqqartorneqartillugit nunami sumiiffiit pillugit paasissutissani immikkoortut nalinginnaasut, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat allat atorneqarnissaannut isumaqassappata pigineqartariaqartut eqqarsaatigineqartarput. Taakku assersuutigalugu nunap ilusaanut assinut, aqqusernit assinginut, portussutsinut assinut, allaffissornikkut killeqarfinnut il.il. tunngasinnaapput. Paasissutissanulli t u n n g a v i u s u t t a a k k u nalinginnaanngorsarneqarsimatinnagit suliaqarnissaq aveqatigiinnissarlu ajornarpoq. nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat allanik ilaneqarnissaannut, aammalu kingullertut minnerunngitsumilli SDI-p takorluukkani siunnerfigineqartutut atorneqarnissaanut tunngasuupput. 1) Ilulissaa: paasissutissat tunngaviusut a a m m a m e t a d a t a - t e q q o r t u t iluarsineqarsimasullu. SDI-mi tunngaviusumik paasissutissat taakkununngalu metadata-t eqqortut iluarsaanneqarsimasullu aalajangersimasumik 25

26 2) Imai: paasissutissanik amerlanerusunik, NunaGIS-ikkut takutinneqartussanik ilanngussinissaq. Clearinghousep NunaGIS-ip ineriartortinneqarnera ingerlaavartumik ingerlanneqassaaq. Paasissutissani ullumikkut nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut iserfissiamiittut suli atuisartut piumasaqaatigisinnaasaannik tamanik naammattoorsiffiusanngillat, aammalu iserfissiaq kissaatigineqartumik annertussusilimmik atorneqarsinnaalissappat, atuisartut atuerusussinnaasullu akunnerminni pisariaqartitaannik kissaataannillu annertunerusumik naammassinniffiusinnaassaaq. NunaGIS-imik atuinermi periarfissat amerlapput, taamaattumillu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat aammalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut sullissinerit tamatumunnga naammassinniffiusinnaassapput. Paasissutissanik aveqatigiittarnermi suleqataasut amerlanerulersinneqassapput, aammalu paasissutissanik amigaataasunik pissarsiniarnermi ilaatigut KMS suleqatigineqassaaq. 3) Atuineq: oqartussaasut innuttaasullu akornanni suleqatigiissitsineq. SDI immikkullu clearinghouse NunaGIS aqqutigalugit innuttaasut sullinneqarsinnaanissaat piumasarineqarpoq, kisiannili aamma taassuma uummaarissumik annertunerusumillu pisortani sulianut nunami sumiiffinnut tunngasunut iserfissiatut atorneqarnissaa Namminersorlutik Oqartussat tungaanniit kissaatigineqarmat, oqartussaasut innuttaasullu akornanni suleqatigiissitsisoqarnissaa pisariaqarpoq. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat ilisimaneqarnerat, taakku atorneqarsinnaanerat kiisalu atorneqarnerisa annertusineqarnissaat, aammalu atuisut sullissisullu akornanni ingerlaavartumik oqaloqatigiinnissaq, SDI-llu piffissap qanorluunniit ilinerani pisariaqartitaasinnaasunik kissaataasinnaasunillu naammassinniffiusinnaanissaa pisariaqarput. 26

27 2.1 NUNAGIS INTERNETTIKKUT SULLISSIVIK Kalaallit Nunaanni SDI-p pilersinneqarnissaanut clearinghouse NunaGIS pingaarutilimmik inissisimavoq. NunaGIS sullissivittut Namminersorlutik Oqartussanit neqeroorutigineqartutut, aammalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut iserfissiatut atoruminartutut isigineqassaaq. Tassani paasissutissanik namminerisamik qarasaasiaq atorlugu toqqaannartumik aallertoqarsinnaassaaq, tamatumalu kingorna GIS-imut programmi atorlugu suliaqarneq ingerlateqqinneqarsinnaassalluni, aammalu nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat akornanni ujarlertoqarsinnaassaaq, paasissutissallu assigiinngitsut kattunneqartut takuneqarsinnaassallutik. Piffissap ingerlanerani innuttaasoq nunami sumiiffinnut, pisortani sulianut saaffiginnissutinullu tunngasunut NunaGIS atorsinnaalissavaa, nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik nassaarfissiaannartut atorunnaarlugu. NunaGIS-imi anguniakkat tassaapput: NunaGIS-ip atorneqarnera innuttaasunut, namminersortunut pisortanilu sullissivinnut amerlasuunik iluaqutissartaqarpoq: NunaGIS-ip Kalaallit Nunaanni nunami sumiiffinnut tunngatillugu paasissutissanut ataatsimut isaarianngornissaa ( one-door ), aamma atuisup isumassarsiani tunngavigalugu atortut digitaliusut atorlugit sumiiffimmik nassaarsinnaanissaa, aammalu paasissutissanik nunap assingani toqqaannartumik takusaqarsinnaalernissaa kissaatigineqarpoq. Innuttaasunut iluaqutissat: Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik pilertortumik pitsaanerusumillu pissarsisinnaaneq, Pisortat pilersaarusiortarneranni paasiuminassuseq annertunerusoq, tamannalu aamma innuttaasut annertunerusumik peqataasalernerannik kinguneqarsinnaavoq. Oqartussaasunut apeqqutit sukkanerusumik akineqartalernerat, Sullissineq siunnerfeqarnerusoq, NunaGIS-imik atuineq ilinniarfiusinnaavoq. NunaGIS-ip innuttaasut ataasiakkaat sumiiffik najugaq aamma Kalaallit Nunaat pillugit ilinniartissinnaavai, taamaalilluni atuisoq nunami sumiiffinnik paasinninnerulissaaq, aammalu internettimik atuinini pitsaanerulersissavaa. Oqartussaasut tungaanniit innuttaasunut iluaqutaasumik pilersaarusiornerup il.il. pitsaanerulernera. Namminersortunut iluaqutissat: Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat pitsaanerusut, naniuminarnerusut akeqanngitsullu. Paasissutissat nalinginnaanngorsakkat assigiiaarnerusut paasissutissanik aveqatigiinnissamut periarfissanik pitsaanerulersitsissapput. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat tunngavigalugit nutaaliornissamut periarfissat pitsaanerulersitsissapput. 27

28 Pisortani sullissivinnut iluaqutissat: Innuttaasut oqartussaasullu akornanni suleqatigiinnerup annertunerulernera. Piffissamik aningaasanillu sipaagaqarneq. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanut isaarissamik ataatsimut atuinerup immikkoortortat akimorlugit attaveqaqatigiinnermik pitsaanerulersitsissaaq, aammalu soqutigisatigut aaqqiagiinngissutaalersinnaasut pinnginnerini aaqqinneqarsinnaapput. Suliassanik nakkutilliinissamut naliliinissamullu periarfissat pitsaanerulersinneqassapput. Pilersaarusiorsinnaanerup pitsaanerulernera naammassisaqarfiusinnaalerneralu, ilaatigut nunami sumiiffiit pillugit paasissutissanik iluarsaatanik pissarsisinnaanermut periarfissat amerlanerulernerat pissutigalugu ajornartorsiutit ikinnerulertussaapput. Najoqqutassianik naatsorsuisarneq aqqutigalugu allannguutissanik taakkulu kingunissaannik siumut eqqoriaanissamut GIS-ip periarfissarititai pissutigalugit pilersaarusiorsinnaaneq tunngavilersugaalluarnerusoq eqqarsaatigilluagaanerusorlu. Nunami sumiiffiit pillugit paasissutissat iluanni nunat tamat akornanni suleqatigiinnissamut periarfissarititaasut pitsaanerulissapput. 28

29 NUNAGIS-IMI PERIARFISSARPASSUARNUT ASSERSUUTIT Isorartussutsinik nunaminertanillu uuttortaasarnerit NunaGIS atorlugu isorartussutsit uuttorneqarsinnaassapput, aammalu sumiiffinni nunap assingani nammineerluni titartaaffigineqarsinnaasuni nunaminertat naatsorsorneqarsinnaassallutik. Assersuutigalugu arpaffissat nutaat uuttortarnissaat, aammalu pisuffik imaatigulluunniit angallavik qanoq takitigisimanersoq uuttortassallugu ajornannginnerulissaaq. Nunaminertamik atugassinneqarnissamik qinnuteqaateqartarneq NunaGIS aqqutigalugu nunaminertamik atugassinneqarnissaq qinnuteqaateqartoqarsinnaalissaaq. ajornanngitsuaraassaaq. Nunaminertaq kissaatigisaq NunaGIS-ikkut titartarneqaannartassaaq, aammalu immersugassaq internettikkut toqqaannartumik immersorneqassalluni, taannalu kommunimut nassiunneqassaaq. Kalaallit Nunaanni atortut digitaliusut atorlugit atsiorsinnaaneq atorneqalerpat, aamma qinnuteqartarneq tamakkerluni internettikkut pisinnaalissaaq. Tamatuma saniatigut qinnuteqaat suliarineqarnermini sumut killinnersoq qinnuteqartup internettikkut takusinnaalissavaa. Tamanna paasiuminassutsimik annertusititsissaaq. 29

30 En Spatial Digital Infrastruktur (SDI) består af de fem komponenter geodatatemaer, metadata, et clearinghouse fungerende som distribueringsværktøj (f.eks. et interface som NunaGIS), partnerskaber og standarder. Alle fem komponenter skal være til stede i en velfungerende SDI, og alle fem skal planlægges parallelt. Geodatatemaer Sumiiffiit aqqi illullu normui Der findes en række geodatatemaer, som i høj grad må betragtes fundamentale, og uden hvilke, andre geodata ikke giver meget NunaGIS-imi mening. Geodatatemaerne illoqarfiit nunaqarfiillu indeholder informationer assingi tamarmik til et pigineqarput, bestemt sted eller taamaattumillu et geografisk område. Det kan være f.eks. højdekort, adressekort, hydrologiske kort og lig- vedrørende et bestemt emne, som rummer en direkte eller indirekte henvisning nende. sumiiffiit Disse grundlæggende aqqi taakkulu sæt sumiinneri af geodatatemaer ajornanngitsumik pilertortumillu nassaarine- tjener som fælles reference for brugere af geodata. Geodatatemaer findes digitalt i form af geodatasæt og geodatatjenester (operationer, som udføres på geodataene). Metadata qarsinnaapput. data om data Metadata eller data om data er sammenlignelige med en varedeklaration. Metadata er informationer, der beskriver geodatasæt og geodatatjenester, og som gør det muligt at finde, registrere og bruge dem. Metadataene er vigtige for brugerens forståelse Illup normua af geodataene, aalajangersimasoq da de fortæller, hvorledes atorneqassappat aamma taanna dataene kan bruges, og samtidig sikrer de en vis ensartethed i geodataene. ujarneqarsin- Metadata naavoq, kan erngerlunilu f.eks. indeholde: illu taama sumiin- nersoq Nøgleord nunap (hvis en assingani rød rektangel takuneqarsinnaavoq. Kvalitet og gyldighed illustrerer et hus, vil nøgleordet her være hus) Kommunini pilersaarutit atuuttut Geografisk placering Ansvarlige myndigheder for etablering, forvaltning, vedligeholdelse og NunaGIS distribution aqqutigalugu sålede, at brugeren kommunini kan se, hvem piler-kildesaarutit for evt. suut at rette sumiiffimmut henvendelse til pineqartumut, kilden. bag dataene er. Dette øger troværdigheden og giver brugeren mulighed Betingelser for adgang til og brug af geodataene. soorlu nammineq illugisap toqqavianut atuunnersut takuneqarsinnaavoq. Clearinghouse - Interfacet NunaGIS Der er i en SDI brug for en central, hvor der indsamles og udbredes geodata. Denne central kaldes for et clearinghouse og fungerer som et online interface, der giver adgang til veldokumenterede geodata Aluminiuliorfissaq og metadata fra pillugu distribuerede paasissutissat skal tilbyde forskellige datakilder. Disse data skal kunne benyttes frit på, hvilken måde man ønsker, og interfacet tjenester: Søgninger efter geodatasæt og geodatatjenester NunaGIS aqqutigalugu Maniitsup eqqaani aluminiuliorfissaq geodata pillugu suliamut Visninger, i hvilke det er muligt at vise, navigere, zoome ind/ud og sammensætte Mulighed for at downloade kopier af geodatasæt paasissutissat takuneqarsinnaapput. Clearinghouset skal gøre det enkelt at søge efter geodata, vurdere deres egnethed i forhold til en given brug og at vide, hvilke betingelser der findes i forbindelse med dette brug. De to sidstnævnte knytter Sumiiffiit sig til komponenten eqqissisimatitat metadata. Geodata skal via clearingshouset kunne kombineres, og de forskellige tjenester skal kunne fungere sammen således, at resultatet er sammenhængende, og værdien af den opnåede geografiske information derved øges. Grønlands clearinghouse hedder NunaGIS og NunaGIS aqqutigalugu sumiiffiit suut kommer Aallaaniartarnermut til at spille en vigtig rolle paasissutissanaapput. i en grønlandsk SDI. eqqissisimatitaanersut takuneqarsin- NunaGIS ikiortigalugu nunap immikkoortuani najukkami piffissat Standarder Når geodata skal deles, er det nødvendigt at have fælles retningslinjer og opstille krav til de data, som skal distribueres videre. Hvis aallaaniarfiusussat ikke der opstilles en atuuttut række standarder, ajornanngitsumik at øge anvendeligheden nassarineqarsin- af den grønlandske SDI, kan der med fordel benyttes internationale og bredt accepterede stan- som dataudbyderne skal følge, bliver en interoperationalisering umulig. For yderligerdarder, som f.eks. de angivet i EU-direktivet INSPIRE. naapput. Tassanerpiaq nunap assingi paasissutissallu kattullugit Partnerskaber piffissat aallaaniarfissat - samarbejde sumiiffimmut en velfungerende atuuttut takuneqarsinnaap- SDI opbygges, kræver det en koordineret indsats blandt aktører fra Selvstyret, kommuner, andre lande, på tværs Skal private virksomheder og brugere. Der skal laves samarbejdsaftaler således, at der opnås enighed om, hvordan partnerskabet put. skal fungere, og at der hos parterne skabes en indbyrdes forståelse og ejerskabsfølelse for projektet. Fra Selvstyrets side vil der blive opfordret til brugen af partnerskaber, da dette er den mest omkostningseffektive og formålstjenlige måde at samarbejde om en SDI s indhold. 30

2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT PAASISSUTISSIISARNERMI KALAALLIT NUNAATA PERIUSISSAI

2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT PAASISSUTISSIISARNERMI KALAALLIT NUNAATA PERIUSISSAI KALAALLIT NUNAANNI NAMMINERSORLUTIK OQARTUSSAT GRØNLANDS SELVSTYRE 2010-MIIT 2015-IMUT NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSIISARNERMI KALAALLIT NUNAATA PERIUSISSAI NUNAMI SUMIIFFIIT PILLUGIT PAASISSUTISSAT

Læs mere

NNPAN ip London Mining ip Isuani Nuup eqqaani atuilernissamut qinnuteqaataanut tusrniaanermut akissutaa

NNPAN ip London Mining ip Isuani Nuup eqqaani atuilernissamut qinnuteqaataanut tusrniaanermut akissutaa Sendt: 25. oktober 2012 10:20 Til: Frants Torp Madsen; Officiel post til Bureau of Minerals and Petroleum Emne: NNPANs høringssvar vedr. London Minings ansøgning om udnyttelsestilladelse ved Isua, Nuuk

Læs mere

Nassitsissummik, mellembølge-kkut nassitsissummut atorunnaarsinneqartumut taartissamik pilersitsinissaq pillugu nassuiaat

Nassitsissummik, mellembølge-kkut nassitsissummut atorunnaarsinneqartumut taartissamik pilersitsinissaq pillugu nassuiaat Nassitsissummik, mellembølge-kkut nassitsissummut atorunnaarsinneqartumut taartissamik pilersitsinissaq pillugu nassuiaat Sags nr. 2012-063627 Dok.nr. 1039192 Udarbejdet af: Departementet for Boliger,

Læs mere

Kommuneqarfik Sermersooq Borgmesterip Allatseqarfia Borgmestersekretariatet

Kommuneqarfik Sermersooq Borgmesterip Allatseqarfia Borgmestersekretariatet Kommuneqarfik Sermersooq Borgmesterip Allatseqarfia Borgmestersekretariatet Ulloq / Dato : 15. 01. 2014 Brevnr.: 14.11.01.007 Journal nr. 02.02.09 Sull./Sagsbeh.: STUL Tlf.: 367001 Mail:stul@sermersooq.gl

Læs mere

Siunissami meeqqanut atuarfeqarnerup ilusilerneqarnissaa. Isumassarsissutissanngorluni. oqallissaarutitut saqqummiussaq

Siunissami meeqqanut atuarfeqarnerup ilusilerneqarnissaa. Isumassarsissutissanngorluni. oqallissaarutitut saqqummiussaq Siunissami meeqqanut atuarfeqarnerup ilusilerneqarnissaa Isumassarsissutissanngorluni oqallissaarutitut saqqummiussaq KANUKOKA-seminar:Samarbejde på børn- og ungeområdet 08-12-2011 1 Oqallissaaraluni saqqummiussap

Læs mere

Kommuneqarfik Sermersooq Isumaginninnermik, Suliffeqarnermik Inuussutissaqarnermillu Ingerlatsitsivik

Kommuneqarfik Sermersooq Isumaginninnermik, Suliffeqarnermik Inuussutissaqarnermillu Ingerlatsitsivik Kommuneqarfik Sermersooq Isumaginninnermik, Suliffeqarnermik Inuussutissaqarnermillu Ingerlatsitsivik Ulloq: 17-01-2014 Brev nr.: 14-11-0001-0016 Journal nr.: 25.02.02 Sagsbehandler: grni Tlf.: (+299)

Læs mere

37-mut apeqqut 2012/220 aatsitassarsiornermi sulisinnaasut pikkorissarnissaat pillugu Isak Hammondimut akissuteqaat.

37-mut apeqqut 2012/220 aatsitassarsiornermi sulisinnaasut pikkorissarnissaat pillugu Isak Hammondimut akissuteqaat. Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Departementet for Erhverv og Arbejdsmarked Inatsisartuni ilaasortamut Isak Hammond-imut, Inuit Ataqatigiit 37-mut apeqqut 2012/220 aatsitassarsiornermi

Læs mere

Danskit naalagaaffianni innuttaasunut il.il. passi pillugu inatsimmik nalunaarut

Danskit naalagaaffianni innuttaasunut il.il. passi pillugu inatsimmik nalunaarut 8. september 2008. Nalunaarut nr. 900. Danskit naalagaaffianni innuttaasunut il.il. passi pillugu inatsimmik nalunaarut Matumuuna danskit naalagaaffianni innuttaasut il.il. passeqartarnerannik inatsit

Læs mere

AEU-2 KALAALLISUT ALLATTARIARSORLUNI MISILITSINNEQ / GRØNLANDSK SKRIFTLIG FREMSTILLING JANUAR 2015

AEU-2 KALAALLISUT ALLATTARIARSORLUNI MISILITSINNEQ / GRØNLANDSK SKRIFTLIG FREMSTILLING JANUAR 2015 AEU-2 KALAALLISUT ALLATTARIARSORLUNI MISILITSINNEQ / GRØNLANDSK SKRIFTLIG FREMSTILLING JANUAR 2015 Piffissami nal. ak./tidspunkt.: Eqimattani oqaloqatigiinneq / Samtalerunde kl. 9.00 9.30 Kisimiilluni

Læs mere

kujataamlu Q-offset Naligiinnginneq ingerlaannarallalaassaq Naqiterisoq / Udgives af:

kujataamlu Q-offset Naligiinnginneq ingerlaannarallalaassaq Naqiterisoq / Udgives af: Naligiinnginneq ingerlaannarallalaassaq All.: Jørgen Wæver Johansen, Siumut, Kommune Kujallermi borgmesteri Siullermik Naalakkersuisut nersualaarusuppakka aalajangiiffigisassaq imaannaanngitsoq, nuannarineqanngitsussaasorlu,

Læs mere

Errorsisarfiit pillugit apeqqutinut nassiunneqartunut qujanaq. Matuma kinguliani apeqqutit issuarneqarput, akissutinik malitseqartinneqarlutik.

Errorsisarfiit pillugit apeqqutinut nassiunneqartunut qujanaq. Matuma kinguliani apeqqutit issuarneqarput, akissutinik malitseqartinneqarlutik. Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq Naalakkersuisoq for Bolig, Byggeri og Infrastruktur Inatsisartuni ilaasortaq Suka K. Frederiksen, Siumut 37 naapertorlugu apeqquteqaammut,

Læs mere

Nutaarsiassaaleqiffik qaangiuppoq (IB) Aasaanera nutaarsiassaaleqiffiusartuuvoq. Inuit sulinngiffeqartarput, sorpassuit uninngasarput aamma naalakkersuinermik suliallit akornanni. Taamaammat nutaarsiassani

Læs mere

Skal du flytte til Danmark. Danmarkimut nuulerpit? Isumaliuteqarpilluunniit? Eller overvejer du at flytte?

Skal du flytte til Danmark. Danmarkimut nuulerpit? Isumaliuteqarpilluunniit? Eller overvejer du at flytte? Danmarkimut nuulerpit? Isumaliuteqarpilluunniit? Skal du flytte til Danmark Eller overvejer du at flytte? Ilaqutariinnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik Departementet for Familie

Læs mere

Inuiaqatigiilerinermi naqqiinissamut ilitsersuut 2014 / Rettevejledning samfundsfag 2014

Inuiaqatigiilerinermi naqqiinissamut ilitsersuut 2014 / Rettevejledning samfundsfag 2014 Inuiaqatigiilerinermi naqqiinissamut ilitsersuut 2014 / Naqqiinissamut ilitsersuutinut atuuttoq. Rettevejledning samfundsfag 2014 Apeqqutit/immikkoortut tamarmik karakterimik annerpaamik nalilerneqarsinnaanngillat.

Læs mere

Akiitsut amerligaluttuinnarput Namminermini tamanna tupinnanngilaq aamma tupinnartuliaanngilaq, aasit taamatut innuttaasut tassa pisuupput, uanga qujaannarpunga aamma tigorusunngilara pisuutitaaneq manna

Læs mere

EQQARTUUSSIVEQARFIMMI SERMERSUUP EQQARTUUSSUTIP AALLASSIMAFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR RETSKREDS SERMERSOOQ

EQQARTUUSSIVEQARFIMMI SERMERSUUP EQQARTUUSSUTIP AALLASSIMAFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR RETSKREDS SERMERSOOQ 1 EQQARTUUSSIVEQARFIMMI SERMERSUUP EQQARTUUSSUTIP AALLASSIMAFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR RETSKREDS SERMERSOOQ Ulloq 11. november 2013 Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi sulialiami sul.all.no.

Læs mere

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat Oqaasiliortut ataatsimiinnerat Sisamanngorneq, marsip 13-ianni 2014, nal. 10.00 Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani. Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen, Stephen Heilmann, Karl Møller aamma Katti

Læs mere

Ilitsersuut Biilinik eqqussuinerni. Vejledning indførsel af biler

Ilitsersuut Biilinik eqqussuinerni. Vejledning indførsel af biler Namminersornerullutik Oqartussat Grønlands Hjemmestyre Akileraartarnermut Pisortaqarfik Skattedirektoratet Ilitsersuut Biilinik eqqussuinerni Vejledning indførsel af biler 26. marts 2007 Ilitsersuut Biilinik

Læs mere

Imm./Punkt 119. Siull. / 1. beh. 15/10 Aappass. / 2. beh. 19/11 Pingajuss. / 3. beh. 30/11

Imm./Punkt 119. Siull. / 1. beh. 15/10 Aappass. / 2. beh. 19/11 Pingajuss. / 3. beh. 30/11 Inatsisartut Allattoqarfiat 25. november 2015 Bureauet for Inatsisartut 2015-imi Ukiakkut Ataatsimiinneq Efterårssamling 2015 ************* Imm./Punkt 2. Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat. Redegørelse

Læs mere

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat Oqaasiliortut ataatsimiinnerat Sisamanngorneq, Marsip 19-anni 2015, nal. 9.00 Oqaasileriffimmi. Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Karl Møller, Eva Møller Thomassen Erninermut atatillugu sulinngiffeqartoq:

Læs mere

Ineriartorneq, atugarissaarneq naleqartitallu

Ineriartorneq, atugarissaarneq naleqartitallu Ineriartorneq, atugarissaarneq naleqartitallu Danmark-ip 2015-mi Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivini siulitaasuutitaqarnissaanni suliniutissanut najoqqutassiaq 2 ineriartorneq, atugarissaarneq

Læs mere

********** Unikkallarneq / Pause **********

********** Unikkallarneq / Pause ********** Inatsisartut Allattoqarfiat 21. april 2015 Bureau for Inatsisartut 2015-imi Upernaakkut Ataatsimiinneq Forårssamling 2015 ************* Imm./pkt. 37-5: Nal. 11:00-imiit 12:00-imut akunneq apeqquteqarfissaq.

Læs mere

UPA 2007/30, 33 aamma 32-ip siullermeerneqareernerisa kingorna apeqquteqaatinut

UPA 2007/30, 33 aamma 32-ip siullermeerneqareernerisa kingorna apeqquteqaatinut Inatsisartut Akileraartarnermut Akileraarusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat Maani Nuummi ulloq 15. marts 2007 UPA 2007/30, 33 aamma 32-ip siullermeerneqareernerisa kingorna apeqquteqaatinut akissuteqaatit

Læs mere

Kvalitets-rapport for skoler / skoleåret 2013/14. Kulusumi Alivarpi. Atuarfiup aqqa /skolens navn 986973, 986975, kulusumi.alivarpi@attat.

Kvalitets-rapport for skoler / skoleåret 2013/14. Kulusumi Alivarpi. Atuarfiup aqqa /skolens navn 986973, 986975, kulusumi.alivarpi@attat. Kulusumi Alivarpi Atuarfiup aqqa /skolens navn 986973, 986975, kulusumi.alivarpi@attat.gl Atuarfiup/skolens telefonnr., faxnr. og e-mailadresse 3915 Kulusuk Atuarfiup/skolens postadresse Kulusuk Illoqarfik/By

Læs mere

Nuuk den 12. november 2012

Nuuk den 12. november 2012 Nuuk den 12. november 2012 Nye ska(eregler er et alvorligt benspænd for lokale virksomheder Europas højeste selskabsskat suppleres i nyt lovforslag af forringede afskrivningsregler, der risikerer at bremse

Læs mere

Nalunaarut/Meddelelse

Nalunaarut/Meddelelse Qupp. / Side: 1 af 9 Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit najoqqutassiaq. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2014-imut nalit imaattut Naalakkersuisut aalajangiuppaat: Pineqartut: A: Akeqanngitsumik ineqarneq

Læs mere

Cairn Energy PLC KALAALLIT NUNAAT

Cairn Energy PLC KALAALLIT NUNAAT Cairn Energy PLC KALAALLIT NUNAAT CAIRN KALAALLIT NUNAANNI Cairn Energy PLC EUROPAMI UULIAQARNERANIK GASSEQARNERANILLU MISISSUISARTUT TUNISASSIORTULLU PITUTTORSIMANNGITSUT ANNERIT ILAGAAT. Nittartagarput

Læs mere

Ilinniartitsinerup aaqqissugaanerani ataqatigiissuseq. Sammenhæng ng i uddannelsessystemet

Ilinniartitsinerup aaqqissugaanerani ataqatigiissuseq. Sammenhæng ng i uddannelsessystemet Ilinniartitsinerup aaqqissugaanerani ataqatigiissuseq Sammenhæng ng i uddannelsessystemet Inerisaavik Inerisaaviup pilersinnerani anguniakkat ilagivaat: Iliniartitsisut atuartullu ataasiakkaat iluaqutissaannik

Læs mere

Aatsitassalerinermik Ilinniarfik Råstofskolen

Aatsitassalerinermik Ilinniarfik Råstofskolen Aatsitassalerinermik Ilinniarfik Råstofskolen Qaarsummi sulisutut Minesvend Maskiinamik ingerlatitsisutullu Maskineentreprenør Ilinniarneq Uddannelsen 1 Ilinniagassaq nutaaq pissanganartoq Aatsitassanik

Læs mere

For dansk - vend rapporten om

For dansk - vend rapporten om For dansk - vend rapporten om Imai Siulequt 5 Eqikkaaneq 6 Siulequt 9 Timikkut piginnaanerit nassuiarneri Aalassarissusermik piginnaanerit 11 11 Sianiutitigut piginnaanerit 11 Eqqarsarsinnaaneq 14 Piginnaaneqarnermut

Læs mere

ATTAT pillugu paasissutissiineq. Orientering om ATTAT

ATTAT pillugu paasissutissiineq. Orientering om ATTAT ATTAT pillugu paasissutissiineq Orientering om ATTAT December 2006 1 Imai / Indholdsfortegnelse ATTAT pillugu paasissutissiineq... 3 Allakkanut systemi... 3 Oqalliffiit... 4 Chat... 5 Suliffeqarfimmi allakkanut

Læs mere

********** Unikkallarneq / Pause **********

********** Unikkallarneq / Pause ********** Inatsisartut Allattoqarfiat 9. april 2015 Bureau for Inatsisartut 2015-imi Upernaakkut Ataatsimiinneq Forårssamling 2015 ************* Imm./pkt. 37-5: Nal. 11:00-imiit 12:00-imut akunneq apeqquteqarfissaq.

Læs mere

- Pikkorissartinneqarsimasunik pissarsianik suleqatinut ingerlatitseqqittarneq piumasaqataasariaqarpoq

- Pikkorissartinneqarsimasunik pissarsianik suleqatinut ingerlatitseqqittarneq piumasaqataasariaqarpoq Gruppe nr. 1 fredag eftermiddag Gruppearbejde / nr.: 1 Ordstyrer: Kirsten Lyberth Referent: Bitten Heilmann Fremlægger: Efraim Olsen Pikkorissartarnerit/ilinniarsimanerit: - Pikkorissarnerpassuit atorluarneqarnerusariaqarput

Læs mere

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2013 ÅRSRAPPORT 2013

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2013 ÅRSRAPPORT 2013 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2013 ÅRSRAPPORT 2013 NUNATTA ALLAGAATEQARFIA GRØNLANDS NATIONALARKIV Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Grønlands Nationalmuseum og Arkiv P.O. Box 1090, GL-3900 Nuuk

Læs mere

Nalunaarut/Meddelelse

Nalunaarut/Meddelelse Qupp. / Side: 1 af 9 Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit najoqqutassiaq. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2015-imut nalit imaattut Naalakkersuisut aalajangiuppaat: Pineqartut: A: Akeqanngitsumik ineqarneq

Læs mere

SAMMISAT: INNUTTAASUT ILINNIAGAQAR- NERISA QAFFASSARNE- QARNISSAAT PILLUGU ISUMMERSUISIT. Sooq isumalioqatigiit? Oqaatsit taaguutillu pingaarutillit

SAMMISAT: INNUTTAASUT ILINNIAGAQAR- NERISA QAFFASSARNE- QARNISSAAT PILLUGU ISUMMERSUISIT. Sooq isumalioqatigiit? Oqaatsit taaguutillu pingaarutillit INNUTTAASUT ILINNIAGAQAR- NERISA QAFFASSARNE- QARNISSAAT PILLUGU ISUMMERSUISIT (2004-2005) Aaqqissuisut: Karl Kr. Olsen Jakob Møller Lyberth Nuuk, Grønland 28. februar 2005 POLICY PAPER 1 SAMMISAT: Sooq

Læs mere

Nuna tamakkerlugu ilitsersuisarfik Center for National Vejledning

Nuna tamakkerlugu ilitsersuisarfik Center for National Vejledning Nuna tamakkerlugu ilitsersuisarfik Center for National Vejledning Ikaarsaarfimmi aqqutissiuussineq Overgangsvejledning Oplæg udarbejdet af: Cand. Mag. Kistâra Motzfeldt Vahl, Vejleder i center for national

Læs mere

Inuusuttut Inatsisartuinit inaarutaasumik nalunaarut. Ungdomsparlamentets slutdokument

Inuusuttut Inatsisartuinit inaarutaasumik nalunaarut. Ungdomsparlamentets slutdokument Inuusuttut Inatsisartuinit inaarutaasumik nalunaarut Ungdomsparlamentets slutdokument 2013-imi Inuusuttut Inatsisartuisa qulequttatut pingaarnertut sammivaat Oqaatsitigut piginnaasassavut eqqarsaatigalugit

Læs mere

kujataamlu Q-offset Udfører alt arbejde inden for: Qaqortumi avatangiisit pillugit allakkamut akissut Kujataani Asaasoq ApS Sydgrønlands Rengøring ApS

kujataamlu Q-offset Udfører alt arbejde inden for: Qaqortumi avatangiisit pillugit allakkamut akissut Kujataani Asaasoq ApS Sydgrønlands Rengøring ApS Qaqortumi avatangiisit pillugit allakkamut akissut Maani illoqarfimmi avatangiisinut tunngasut qanoq iliuuseqarfigineqarnissaannut soqutiginninnernut qujanaq. Kommunimut suaarutigisat akissuteqarfiginiassarissavara.

Læs mere

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 29. decembari 2014 Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisuuneqarfimmit suliami

Læs mere

SISIMIUNI MINNGORTUUNGUUP ATUARFIA MINNGORTUUNGUUP ATUARFIA SKOLE 1, SISIMIUT

SISIMIUNI MINNGORTUUNGUUP ATUARFIA MINNGORTUUNGUUP ATUARFIA SKOLE 1, SISIMIUT SISIMIUNI MINNGORTUUNGUUP ATUARFIA KOMMUNIP 1992-IMIT 2005 TIKILLUGU PILERSAARUSIORFIGINEQARNERANUT TAPILIUT 44 MINNGORTUUNGUUP ATUARFIA SKOLE 1, SISIMIUT TILLÆG 44 KOMMUNEPLAN 1992-2005 Nr. 44 Kommunip

Læs mere

ARCTIC HOUSE. Miljø Bæredygtighed Fleksibilitet Individualitet

ARCTIC HOUSE. Miljø Bæredygtighed Fleksibilitet Individualitet ARCTIC HOUSE Miljø Bæredygtighed Fleksibilitet Individualitet Avatangiisit Ikiliartortitsinnginneq Naleqqussarsinnaassuseq Namminerisamik pissuseqarneq 1 ARCTIC HOUSE MILJØ & BÆREDYGTIGHED Avatangiisit

Læs mere

Dias nummer 3. KV CfNV3 Billede taget fra www.google.dk Kiistara Vahl Center for National Vejledning; 21-05-2015

Dias nummer 3. KV CfNV3 Billede taget fra www.google.dk Kiistara Vahl Center for National Vejledning; 21-05-2015 Nuna tamakkerlugu ilitsersuisarfik Center for National Vejledning Ikaarsaarfimmi aqqutissiuussineq Overgangsvejledning Oplæg udarbejdet af: Cand. Mag. Kistâra Motzfeldt Vahl, Vejleder i center for national

Læs mere

Piniagassat paarissavagut - piujuartitsilluni iluaquteqarneq pillugu atuagassiaq meeqqanut. Vi skal passe på fangstdyrene

Piniagassat paarissavagut - piujuartitsilluni iluaquteqarneq pillugu atuagassiaq meeqqanut. Vi skal passe på fangstdyrene Piniagassat paarissavagut - piujuartitsilluni iluaquteqarneq pillugu atuagassiaq meeqqanut Vi skal passe på fangstdyrene - en pjece til børn om bæredygtig udnyttelse Sooq uumasut pinngortitarlu paarissavavut

Læs mere

AWs bemærkninger i relation til implementering i Grønland er anført med fed tekst under de enkelte bestemmelser. Najoqqutassaq pillugu inatsisiliorneq

AWs bemærkninger i relation til implementering i Grønland er anført med fed tekst under de enkelte bestemmelser. Najoqqutassaq pillugu inatsisiliorneq AWs bemærkninger i relation til implementering i Grønland er anført med fed tekst under de enkelte bestemmelser Meeqqat sulisinneqartarneranni ajornerpaatut taaneqartartunik inerteqquteqartitsinissaq aammalu

Læs mere

2012-imi Upernaakkut Ataatsimiinneq Forårssamling 2012 ************

2012-imi Upernaakkut Ataatsimiinneq Forårssamling 2012 ************ Inatsisartut Allattoqarfiat 26. april 2012 Bureauet for Inatsisartut 2012-imi Upernaakkut Ataatsimiinneq Forårssamling 2012 ************ Imm./Punkt 30. Siull. / 1. beh. 13/4 Aappass. / 2. beh. 30/4 Pingajuss.

Læs mere

Oqaasileriffik. Nalunaarut ukiumoortoq 2010-mut

Oqaasileriffik. Nalunaarut ukiumoortoq 2010-mut Oqaasileriffik Nalunaarut ukiumoortoq 2010-mut 1 Oqaasileriffimmi 2011-mi sulisut ataatsimiititalianullu ilaasortat...3 Aallaqqaasiut...4 Oqaasileriffik, suliallu assigiinngitsut...5 2010-mi saaffiginnissutit...8

Læs mere

Naligiittut inooqqulluta Lighed og lige værd

Naligiittut inooqqulluta Lighed og lige værd Naligiittut inooqqulluta Lighed og lige værd kujataa syd Aqqaluaq Egede Narsaq 226976 aqqaluaq@ia.gl aqqaluaq.ia.gl Bena Olsen Nanortalik 490218 613978 bena@ia.gl bena.ia.gl Kujataani Inuit Ataqatigiit

Læs mere

VELKOMMEN TIL ODENSE ODENSEMUT TIKILLUARIT

VELKOMMEN TIL ODENSE ODENSEMUT TIKILLUARIT VELKOMMEN TIL ODENSE ODENSEMUT TIKILLUARIT Indledning 4 Aallaqqaasiut 5 Danskuddannelse 6 Danmark pillugu ilinniartitaaneq 7 Tolkning 8 Oqalutseqarneq 9 Folkeregister og lægevalg 8 Inuit allattorsimaffiat

Læs mere

Kapitali 1. AALLAQQAASIUT

Kapitali 1. AALLAQQAASIUT Kapitali 1. AALLAQQAASIUT Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup inatsisitigut tunngavissarisaa tassaavoq Peqqinnissaqarfiup aqunneqarnissaa aaqqissugaanissaalu pillugit Inatsisartut Peqqussutaat nr. 3,

Læs mere

Kiffaanngissuseq pisussaaffiliivoq Frihed forpligter. DEMOKRAATIT www.demokraatit.gl - facebook.com/demokraatit

Kiffaanngissuseq pisussaaffiliivoq Frihed forpligter. DEMOKRAATIT www.demokraatit.gl - facebook.com/demokraatit Kiffaanngissuseq pisussaaffiliivoq Frihed forpligter DEMOKRAATIT www.demokraatit.gl - facebook.com/demokraatit Kiffaanngissuseq pisussaaffiliivoq Innuttaasut politikerinik tatiginninnerisa appasittuaraanera

Læs mere

kujataamlu Q-offset Qujanaq silarput eqqarsaatigigakku! Naqiterisoq / Udgives af:

kujataamlu Q-offset Qujanaq silarput eqqarsaatigigakku! Naqiterisoq / Udgives af: Earth Hour nunarsuarmi silaannaap allanngoriartornera pillugu paasisitsiniaanerit annersaraat. Ukiumut ataasiartumik nal. akunnerani nunarsuarmi tamarmi inuit milliuunilikkaat suliffeqarfiillu tuusinntilikkaat

Læs mere

Pisortat ingerlatsivii inissiallu Institutioner og boliger. Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Ilulissat 24.

Pisortat ingerlatsivii inissiallu Institutioner og boliger. Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Ilulissat 24. Pisortat ingerlatsivii inissiallu Institutioner og boliger Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Ilulissat 24. maj 2014 Nuna tamakkerlugu sanaartortoqassaaq Byggeriet skal spredes over hele

Læs mere

Isumasioqatigiinneq Nuummi pisussaq novembarip 23-ani 24-anilu 2009

Isumasioqatigiinneq Nuummi pisussaq novembarip 23-ani 24-anilu 2009 Najoqqutassaagallartoq Tentativt program Isumasioqatigiinneq Nuummi pisussaq novembarip 23-ani 24-anilu 2009 Kalaallit Nunaanni Inuttut pisinnaatitaaffiit Nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Seminar

Læs mere

2 2002 ISSN 1600-3063 1

2 2002 ISSN 1600-3063 1 2 2002 ISSN 1600-3063 1 Imai Aallaqqaassiut... 3 MIPI - Meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasaqarfik... 4 Pinngortitalerinermi Pædagogisk diplomuddannelse... 8 Atuarfittaaq...pinngortitamik atuisarnerat

Læs mere

2012-imi Ukiakkut Ataatsimiinneq Efterårssamling 2012 ************

2012-imi Ukiakkut Ataatsimiinneq Efterårssamling 2012 ************ Inatsisartut Allattoqarfiat 9. oktober 2012 Bureau for Inatsisartut 2012-imi Ukiakkut Ataatsimiinneq Efterårssamling 2012 ************ Imm./Punkt 155. Siull. / 1. beh. 6/11 Nunatsinni avatangiisinut aningaasaateqarfimmik

Læs mere

Oqaasileriffik Sprogsekretariatet

Oqaasileriffik Sprogsekretariatet 1 Oqaasiliortut ataatsimiinneranni, pingasunngornermi aggustip 12-ianni 2009, nal. 10.00, Ilimmarfimmi Oqaasileriffimmi, imaqarniliaq. Ataatsimiinnermi peqataapput: Stephen Heilmann, Abia Abelsen, Eva

Læs mere

Ulloq 2. Oktober 2012 siunnersuutip siullermeemeqareemerata kingoma ataatsimiititaliamit mlslssomeqarpoq.

Ulloq 2. Oktober 2012 siunnersuutip siullermeemeqareemerata kingoma ataatsimiititaliamit mlslssomeqarpoq. 2. november 2012 UKA2012/94 Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut, Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap Atuarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut. Pillugu ISUMALIUTISSIISSUTAA

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 05.08.2013 Offentligt bekendtgjort den 05.08.2013

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 05.08.2013 Offentligt bekendtgjort den 05.08.2013 QAASUITSUP KOMMUNIA Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 05.08.2013 Offentligt bekendtgjort den 05.08.2013 Tapiliut nr. 40 Ilulissat Kommunip Pilersaarutaa 1994-2004 tapiliutit ilanngullugit Tillæg nr.

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 10.05.2010 Offentligt bekendtgjort den 10.05.2010. Tapiliut nr. 43 Tillæg nr.

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 10.05.2010 Offentligt bekendtgjort den 10.05.2010. Tapiliut nr. 43 Tillæg nr. QAASUITSUP KOMMUNIA Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 10.05.2010 Offentligt bekendtgjort den 10.05.2010 Tapiliut nr. 43 Ilulissanut Kommunip Pilersaarutaa 1994-2004 tapiliutit ilanngullugit Tillæg nr.43

Læs mere

INATSISARTUT OG DEMOKRATI

INATSISARTUT OG DEMOKRATI INATSISARTUT OG DEMOKRATI Om parlamentarisk demokrati i Grønland for børn Se denne historie som film: www.ina.gl/boern Udgivet af Bureau for Inatsisartut Januar 2015 Tegninger: Christian Rex, Deluxus Studio

Læs mere

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 10. oktober 2014 Nunatta Eqqartuusissuuneqarfianit suliami sul.nr. C 013/14

Læs mere

Aningaasarsiornermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarutaat Økonomisk Råds rapport

Aningaasarsiornermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarutaat Økonomisk Råds rapport Aningaasarsiornermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarutaat Økonomisk Råds rapport Aningaasarsiornermut Siunnersuisooqatigiit 2009-mi Naalak - kersuisunit pilersinneqarput, unalu nalunaarutit aapparaat. Aningaasarsiornermut

Læs mere

Pisortat ingerlatsivii inissiallu Institutioner og boliger. Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Pressemøde 27.

Pisortat ingerlatsivii inissiallu Institutioner og boliger. Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Pressemøde 27. Pisortat ingerlatsivii inissiallu Institutioner og boliger Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Pressemøde 27. maj 2014 Sanaartukkat Anlæg Sanaartornerluttoqaraangat kukkussutinut amigaatinullu

Læs mere

Meeqqat pisinnaatitaaffii Vi vil styrke børns piginnaatitaaffiilu vilkår og rettigheder piorsaaviginiarpagut

Meeqqat pisinnaatitaaffii Vi vil styrke børns piginnaatitaaffiilu vilkår og rettigheder piorsaaviginiarpagut UNICEF-ip Naalakkersuisullu suleqatigiissutaat Et samarbejdsprojekt mellem Naalakkersuisut og UNICEF DaNmark Meeqqat pisinnaatitaaffii Vi vil styrke børns piginnaatitaaffiilu vilkår og rettigheder piorsaaviginiarpagut

Læs mere

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 10. oktober 2014 Nunatta Eqqartuusissuuneqarfianit suliami sul.nr. C 013/14

Læs mere

Godthåb. Miljøforbedringer i Grønland. Nuuk. KalaaIlit Nunaani najugaqarfmni pltsanngorsaanent

Godthåb. Miljøforbedringer i Grønland. Nuuk. KalaaIlit Nunaani najugaqarfmni pltsanngorsaanent KalaaIlit Nunaani najugaqarfmni pltsanngorsaanent BUR-mit tapiiffigineqarlutik ukiuni kingullerni najoruminarsaangrit marluk nunatsinni ingerlanneqarsimapput. Tunuliaqutaasut assigiissimapput. Tassa, 60-kkut

Læs mere

Kalaallit Peqatigiiffiisa Kattuffiata INUIT ukiumoortumik nalunaarutaa 2015

Kalaallit Peqatigiiffiisa Kattuffiata INUIT ukiumoortumik nalunaarutaa 2015 Kalaallit Peqatigiiffiisa Kattuffiata INUIT ukiumoortumik nalunaarutaa 2015 Fællesforeningen INUIT årsberetning 2015 Ukiumoortumik nalunaarut Ataatsimeersuarneq 2015: Ukiumoortumik ataatsimeersuarneq pivoq

Læs mere

Dundas, Avatangiisinik mingutsitsinnginnissamut suliniutit

Dundas, Avatangiisinik mingutsitsinnginnissamut suliniutit Departementet for Boliger, Natur og Miljø Dundas, Avatangiisinik mingutsitsinnginnissamut suliniutit Avatangiisinik nakkutilliineq pillugu nalunaarusiaq 19.05.2014 ISSORTARFIMMUT 13 POSTBOX 1024 3900 NUUK

Læs mere

Ineqarnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisoq for Boliger. Sanaatornermi suliassaqarfiup. periusissatut pilersaarut

Ineqarnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisoq for Boliger. Sanaatornermi suliassaqarfiup. periusissatut pilersaarut Ineqarnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisoq for Boliger Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann Tusagassiortunik katersortitsineq 29. april 2014 Pressemøde 29. april 2014 Sanaatornermi suliassaqarfiup killiffia

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 05.08.2013 Offentligt bekendtgjort den 05.08.2013

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 05.08.2013 Offentligt bekendtgjort den 05.08.2013 QAASUITSUP KOMMUNIA Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 05.08.2013 Offentligt bekendtgjort den 05.08.2013 Tapiliut nr. 40 Ilulissat Kommunip Pilersaarutaa 1994-2004 tapiliutit ilanngullugit Tillæg nr.

Læs mere

Upperisalerineq isumalioqqissaarnerlu / Sammisat. Religion og filosofi/ Emnedel

Upperisalerineq isumalioqqissaarnerlu / Sammisat. Religion og filosofi/ Emnedel Upperisalerineq isumalioqqissaarnerlu / Sammisat Religion og filosofi/ Emnedel Sammisaq 1: Erngup upperisarsiornerni assigiinngitsuni atorneqartarnera Emne 1: Vand i forskellige religioner Apeqqutit 1-8

Læs mere

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat Oqaasiliortut ataatsimiinnerat Pingasunngorneq, oktobarip 8-anni 2014, nal.13.00 Oqaasileriffimmi. Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen aamma Katti Frederiksen. Peqataasinnaanatik nalunaartut: Stephen

Læs mere

Qaasuitsup Kommunia Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsisarneq pillugu malittarisassat ilitsersuutit / Vejledende retningslinjer om hjemmehjælp

Qaasuitsup Kommunia Angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsisarneq pillugu malittarisassat ilitsersuutit / Vejledende retningslinjer om hjemmehjælp Qaasuitsup Kommuniani angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsisarneq pillugu malittarisassat ilitersuutit Vejledende retningslinjer om hjemmehjælp i Qaasuitsup kommunia 1). Atuunnera: Matumani malittarisassat

Læs mere

AKIANI INISSIAQARFIK SISIMIUT

AKIANI INISSIAQARFIK SISIMIUT AKIANI INISSIAQARFIK SISIMIUT TAPILIUT 38 KOMMUNEMI PILERSAARUT 1992-2005 BOLIGOMRÅDE PÅ AKIA SISIMIUT TILLÆG 38 KOMMUNEPLAN 1992-2005 Qeqqata Kommunia Nr 38 Kommunimi pilersaarummut tapiliussaq nr. 38

Læs mere

Ineqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup 2013-imut ukiumoortumik nalunaarusiaa Boligklagenævnets årsberetning 2013

Ineqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup 2013-imut ukiumoortumik nalunaarusiaa Boligklagenævnets årsberetning 2013 2014-094345 Ineqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup 2013-imut ukiumoortumik nalunaarusiaa Boligklagenævnets årsberetning 2013 Årsberetning Boligklagenævnet 2013 / Ukiumoortumik naatsorsuutit Ineqarnermi

Læs mere

Tunuliaqutat pillugit allakiat pingasut Geografii, Najugaqafiit ineriatorneri kiisalu Naleqqiussinerillu

Tunuliaqutat pillugit allakiat pingasut Geografii, Najugaqafiit ineriatorneri kiisalu Naleqqiussinerillu Hele landet Kullorsuaq (bygd) Andel Tunuliaqutat pillugit allakiat pingasut Geografii, Najugaqafiit ineriatorneri kiisalu Naleqqiussinerillu Klaus Georg Hansen Pilersaarusiornermi pisortaq 217-mi akimoortumik

Læs mere

AEU-eksaminer ved Susanne Møller AUE-mi misilitsitsinissat tunngavigalugit malittarisassat eqqartorpai, allaganngorlugit nassiunneqartartut aamma.

AEU-eksaminer ved Susanne Møller AUE-mi misilitsitsinissat tunngavigalugit malittarisassat eqqartorpai, allaganngorlugit nassiunneqartartut aamma. Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Departementet for Erhverv og Arbejdsmarked Piareersarfinni aqutsisut/centerledere Simon Lennert, Kanukoka Susanne Møller, AEU Ulla Broberg,

Læs mere

Pinnguarnermut atortut meeqqanut eqeersimaartunut Legeredskaber til aktive børn

Pinnguarnermut atortut meeqqanut eqeersimaartunut Legeredskaber til aktive børn Pinnguarnermut atortut meeqqanut eqeersimaartunut Legeredskaber til aktive børn Pinnguartarfiit pinngortitap nammineq pilersitai meeqqanut tamanut Qisuit pitsassuit Immikkut qisuit toqqarsimavagut sibirisk

Læs mere

Inuusuttut Inatsisartuinit inaarutaasumik nalunaarut. Ungdomsparlamentets slutdokument

Inuusuttut Inatsisartuinit inaarutaasumik nalunaarut. Ungdomsparlamentets slutdokument Inuusuttut Inatsisartuinit inaarutaasumik nalunaarut Ungdomsparlamentets slutdokument 2015-imi Inuusuttut Inatsisartuisa qulequttatut pingaarnertut sammivaat Inuusuttut suliffissaaleqinerat: Inuusuttut

Læs mere

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2014

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2014 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2014 1 Imarisai Paasissutissat kommunimut tunngasut 3 Siulequt 4 Kisitsisit pingaarnerit 6 2014-imi pisimasut pingaarutillit 8 Aqutsisut atsiornerat 10 Aqutsisut nalunaarutaat

Læs mere

Ullut ataatsimiiffiusut 30-iat, sisamanngorneq 28. maj 2015, nal. 13:00 30. mødedag, torsdag den 28. maj 2015, kl. 13:00

Ullut ataatsimiiffiusut 30-iat, sisamanngorneq 28. maj 2015, nal. 13:00 30. mødedag, torsdag den 28. maj 2015, kl. 13:00 Inatsisartut Allattoqarfiat 28. maj 2015 Bureau for Inatsisartut 2015-imi Upernaakkut Ataatsimiinneq Forårssamling 2015 ************* Imm./Punkt 2. Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat. Redegørelse for

Læs mere

Silarput unammillerpoq siunissamut naleqqussarneq Atuartitsisunut isummersuutit

Silarput unammillerpoq siunissamut naleqqussarneq Atuartitsisunut isummersuutit Silarput unammillerpoq siunissamut naleqqussarneq Atuartitsisunut isummersuutit Saqqummersitamik sammisaqarneq meeqqat atuarfianni meeqqanut angilaartunut angajullernullu atuartitsissutini inuiaqatigiilerinermi

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 01.07.2013 Offentligt bekendtgjort den 01.07.2013

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 01.07.2013 Offentligt bekendtgjort den 01.07.2013 QAASUITSUP KOMMUNIA Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 01.07.2013 Offentligt bekendtgjort den 01.07.2013 Tapiliut nr. 40 Ilulissat Kommunip Pilersaarutaa 1994-2004 tapiliutit ilanngullugit Tillæg nr.

Læs mere

05F 2012-imut ukiumoortumik naatsorsuutit iluarsisat

05F 2012-imut ukiumoortumik naatsorsuutit iluarsisat Kommuneqarfik Sermersooq Borgmesterip Allattoqarfia Borgmestersekretariatet Kommunalbestyrelsip ulloq 26. novembari 2013 ataatsimiinneranit sagsudskrifti Sagsudskrift fra Kommunalbestyrelsesmøde den 26.

Læs mere

NAALAKKERSUISUT. Uunga Tillie Martinussen, Demokraatit Inatsisartunut ilaasortaq

NAALAKKERSUISUT. Uunga Tillie Martinussen, Demokraatit Inatsisartunut ilaasortaq Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarllk Departementet for Sundhed NAALAKKERSUISUT GOVERNMENT OF GREEN LAND Uunga Tillie Martinussen, Demokraatit Inatsisartunut ilaasortaq Allakkatigut akissut 37 naapertorlugu

Læs mere

Inuttut alloriarneq annertooq Allattoq: Kirstine Kreutzmann Imminut nalikitsutut isigineq, ajortussarsiorneq, kukkunersiuineq, tatiginnginneq, nalornineq, inuunermilu nuanniilliuuteqartuarneq. Soormi kinaassuserput

Læs mere

TEKNIKKIMUT ATORTUUTINUT ATU- GASSIAQ - AQQUSINERSUARMI MITTAR- FIKOQ, SISIMIUT OMRÅDE TIL TEKNISKE ANLÆG - HELI- PORT VED AQQUSINERSUAQ, SISIMIUT

TEKNIKKIMUT ATORTUUTINUT ATU- GASSIAQ - AQQUSINERSUARMI MITTAR- FIKOQ, SISIMIUT OMRÅDE TIL TEKNISKE ANLÆG - HELI- PORT VED AQQUSINERSUAQ, SISIMIUT TEKNIKKIMUT ATORTUUTINUT ATU- GASSIAQ - AQQUSINERSUARMI MITTAR- FIKOQ, SISIMIUT TAPILIUT 39 KOMMUNEMI PILERSAARUT 1992-2005 OMRÅDE TIL TEKNISKE ANLÆG - HELI- PORT VED AQQUSINERSUAQ, SISIMIUT TILLÆG 39

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tapiliut nr. 58 Tillæg nr. 58

QAASUITSUP KOMMUNIA. Tapiliut nr. 58 Tillæg nr. 58 QAASUITSUP KOMMUNIA Malugiuk: Kommunip pilersaarutaanut tapiliussamut nr. 58- imut siunnersuut Ilimanamut tunngassuteqartoq, piffissani 04.12.2013-imiit 10.02.2014-ip tungaanut tamanit oqaluuserineqartussanngorlugu

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Akuerisaq Vedtaget. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 14.04.2015 Offentligt bekendtgjort den 14.04.2015

QAASUITSUP KOMMUNIA. Akuerisaq Vedtaget. Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 14.04.2015 Offentligt bekendtgjort den 14.04.2015 QAASUITSUP KOMMUNIA Akuerisaq Vedtaget Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 14.04.2015 Offentligt bekendtgjort den 14.04.2015 Tapiliut nr. 1 Qaasuitsup Kommuniani Kommuneplani 2014-26 Tillæg nr. 1 Kommuneplan

Læs mere

Din erhvervsbank. Suliffiutilittut aningaaseriviit. GrønlandsBANKENs erhvervsafdeling GTE & GV GTE & GV

Din erhvervsbank. Suliffiutilittut aningaaseriviit. GrønlandsBANKENs erhvervsafdeling GTE & GV GTE & GV Din erhvervsbank GrønlandsBANKENs erhvervsafdeling At starte en ny virksomhed GTE & GV GrønlandsBANKEN-ip inuussutissarsiornermut immikkoortortaqarfia Suliffeqarfimmik nutaamik aallartitsineq GTE & GV

Læs mere

Uddelegering af forvaltningsansvar levende ressourcer i Grønland

Uddelegering af forvaltningsansvar levende ressourcer i Grønland 6 Uddelegering af forvaltningsansvar levende ressourcer i Grønland Hanne Haaland Ketil Skogen Arild Landa Dave Loeks Oddgeir Andersen Peter Aastrup Carsten Egevang Roel May NINAs publikasjoner NINA Rapport

Læs mere

KINGUAASSIUTITIGUT KILLISSAMIK QAANGIIFFIGINITTOQARAANGAT. Når der er sket et seksuelt overgreb

KINGUAASSIUTITIGUT KILLISSAMIK QAANGIIFFIGINITTOQARAANGAT. Når der er sket et seksuelt overgreb KINGUAASSIUTITIGUT KILLISSAMIK QAANGIIFFIGINITTOQARAANGAT Når der er sket et seksuelt overgreb 2 3 KINGUAASSIUTITIGUT KILLISSAMIK QAANGIIFFIGINITTOQARAANGAT Paasillugu pasitsaasineqarpalluunniit meerarisaq

Læs mere

Kalaallit Nunaata Radioa 1. Kalaallit Nunaata Radioa. Ukiumoortumik nalunaarut 2005

Kalaallit Nunaata Radioa 1. Kalaallit Nunaata Radioa. Ukiumoortumik nalunaarut 2005 Kalaallit Nunaata Radioa 1 Kalaallit Nunaata Radioa Ukiumoortumik nalunaarut 2005 Kalaallit Nunaata Radioa 2 Imai Qupp. Suliffeqarfik pillugu paasissutissat 3 Pisortat nalunaarusiaat 4 Siulersuisut pisortaanerullu

Læs mere

Konkurrenceredegørelse 2009 Unammilleqatigiinnermut nalunaajaat 2009

Konkurrenceredegørelse 2009 Unammilleqatigiinnermut nalunaajaat 2009 Konkurrenceredegørelse 2009 Unammilleqatigiinnermut nalunaajaat 2009 Konkurrencenævnet Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq Konkurrenceredegørelse 2009 Unammilleqatigiinnermut nalunaajaat 2009 Indhold

Læs mere

Royal Arctic Line. 58 Ukiaq efterår 2013

Royal Arctic Line. 58 Ukiaq efterår 2013 58 Ukiaq efterår 2013 Imarisai Indhold 03 Siulequt Forord 04 Issittumi imaatigut angalaneq 06 Arktisk sejllads 08 Umiarsualiviup isikkiviginnerpaaffia 10 Havnens bedste udsigt 12 Akisussaassuseqartumik

Læs mere

A19.3. Lokalplan Ilulissat Kommune Qilakitsoq. Pilersaarusiaq Ilulissat Kommuneat Qilakitsoq

A19.3. Lokalplan Ilulissat Kommune Qilakitsoq. Pilersaarusiaq Ilulissat Kommuneat Qilakitsoq A19.3 Pilersaarusiaq Ilulissat Kommuneat Qilakitsoq Lokalplan Ilulissat Kommune Qilakitsoq Illoqarfiup ilaanut pilersaarut A19.3 16.02.2009-imi tamanut nalunaarutigineqarpoq. Lokalplan A19.3 er offentligt

Læs mere

kalaallit danmarkimi najugallit kisitsisitigut paassissutissat pillugit quppersagaq

kalaallit danmarkimi najugallit kisitsisitigut paassissutissat pillugit quppersagaq atlantikup avannaani suleqatigiit The North Atlantic Group in the Danish Parliament Den Nordatlantiske Gruppe i Folketinget Norðuratlantsbólkurin á Fólkatingi kalaallit danmarkimi najugallit kisitsisitigut

Læs mere

QAASUITSUP KOMMUNIA. Kangaatsiami iliveqarfik Kirkegård i Kangaatsiaq

QAASUITSUP KOMMUNIA. Kangaatsiami iliveqarfik Kirkegård i Kangaatsiaq QAASUITSUP KOMMUNIA Kangaatsiami iliveqarfik Kirkegård i Kangaatsiaq Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 30.09.2011 Offentligt bekendtgjort den 30.09.2011 Tapiliussaq nr. 2 Kangaatsiaq pillugu Kommunemi

Læs mere

Resume af gruppedrøftelsen / konklusion: Atuartut ilinniaqqiffinnut ikaarsaariarfimmi ajornartorsiortartut

Resume af gruppedrøftelsen / konklusion: Atuartut ilinniaqqiffinnut ikaarsaariarfimmi ajornartorsiortartut Gruppe nr. 1 fredag formiddag Gruppearbejde / nr.: 1 Ordstyrer: Kristine Kristiansen Referent: Jonathan Petersen Fremlægger: Sikkersoq Berthelsen Resume af gruppedrøftelsen / konklusion: Atuartut ilinniaqqiffinnut

Læs mere