AALISARTUNUT PINIARTUNULLU NUTAARSIASSAT NR. 1-2006 Ammit akiinik isumaqatiginninniarneq................. 2 Siunnersorti nutaaq................................ 4 ESU-p nangeqqiinnarnissaaluunniit eqqarsaatigisariaqalerparput......................... 5 Carl Egede-p aningaasaateqarfianiit................... 8 nersornaasiineq................................... 8 Aalisariutinik nalunaarsuineq....................... 10 2005-imi angallatinik misissuineq.................... 11 Umiatsiaaraq 19 fodinik angitigisoq allatulaaq.......... 12 KNAPK nittartagartaarpoq.......................... 14 Raajarniarnerup unitsikkallartarnissaa................ 15 Peter Siegstad nersornaasigaavoq.................... 15 Biologit siunnersuinerisa eqikkarneqarnera............ 16 Biologit raajat pillugit siunnersuinerannik naatsumik eqikkaaneq...................................... 17 Finn Karlsen ilumoorpoq!.......................... 18 Canadamut angalaartut............................ 20 Nannunik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 22. september 2005-imeersoq...... 22
ULLUINNARNI AQUTSISUT Peter Olsen Siulittaasoq Nuuk Kalé Mølgaard Siulittaasup tullia Qeqertarsuaq Ammit akiinik isumaqatiginninniarneq Jens Danielsen Qaanaaq Leif Fontaine Sisimiut Isak Vahl Narsaq SIULERSUISUNUT ILAASORTAT Jacob Petersen Nanortalik Ole Petersen Upernavik Otto Larsen Tiniteqilaaq Efraim Olsen Kangaamiut Jerimias Skade Ukkusissat Hans Karl Jerimiassen Qeqertarsuaq SULISUT / KNAPK Henrik Sandgreen Ilulissat Peter S. Olsen Pisortaq Lars Dahl Aningaaserisoq Niels Andersen Konsulent John Biilmann Souschef SIUNNERSORTEQARFIK Ludvig Hansen Ilinniartitaanermut Qaammarsaanermullu Siunnersorti Klaus Gedionsen Angallateqarnermut Siunnersorti Sineriassortoq nr. 1-2006 KNAPK, Boks 386, Aqqusinersuaq 31, 3900 Nuuk Telefon: 32 24 22, Fax: 32 57 15 Mail: knapk@knapk.gl Akisussaasoq: Ludvig Hansen Aaqqissuisoq: Esekias Therkelsen, Assit: KNAPK Amerl.: 1.500 eks. Isikkulersuisoq suliarinnittorlu: Info Design aps, www.infodesign.gl Ulluni makkunani KNAPK-p Ammeriviullu Great Greenland A/S-p puisit amiinut piniartunut 2006-imi akigitinniagaat isumaqatigiinniutigalugit ingerlappaat. KNAPK-p Ammeriviullu isumaqatigiinniarnerit suli ukiortaanngitsoq aallartippaat, maannamulli paasinarsivoq Ammeriviup puisit amiinut akigitinniagaa KNAPK-p tungaaniit akuerineqarsinnaanngilluinnartoq. KNAPK-p piniartut sinnerlugit akuersaarsinnaanngilluinnarpaa, maannamut Ammeriviup neqeroorutaa. Ukiuni kingullerni piniartukkormiut ilungersorlutik puisip amiisa pitsaasumik nioqqutissiarineqarnissaanut peqataasimapput, Ammeriviup piumasaqaataanut naleqqussarnikkut. Ammeriviullumi nalunaarutai malillugit puisit amii tunisassiarineqartut pitsaassutsimikkut annertuumik qaffassimapput. Naluneqanngilaq ukiuni makkunani nu- Peter Olsen narsuarmi puisip amii niuerutigineqarnerini akitsoriartuinnartut. Tamannalu tunngavigalugu KNAPK piniartut sinnerlugit neriuuteqarsimagaluarpoq, malunnaateqarluartumik puisit amiisa akii qaffariuteqassasut. Ajoraluartumilli Ammeriviup tungaaniit tamanna piviusunngortinneqarusunngilaq. Siorna 2005-imi Ammerivik puisip amiisa 70.000-tit pisiarineqarnissaat tunngavigalugit KNA- PK-mik isumaqatigiissusiorpoq. Taamanikkut isumaqatigiissutaavoq, ameq ataaseq masattoq 301 kr-neqassasoq. Tassannga Ammeriviup nammineerluni piniartumut akiliutigiumasaa tassaalluni 1 kr-ni. Sinneri Namminersornerullutik Oqartussat amminut tapiissutaannik 22,5 mionit kr-iusunit akilerneqarlutik. Tamannalu KNAPK-p tungaaniit naammaginanngilluinnartutut oqaatigisariaqarpoq. Ammeriviup ukioq manna neqeroorutigaa, puisip amianut ataatsimut nammineerluni akiliutigiumallugu 45,05 kr-ni. Tassanilu puisit amii 100.000-it pisiariumallugit. Tassa imaappoq Ammeriviup nammineerluni akiliutigiumasaa ukiumut 4,5 mio. kr-inik naleqarpoq. Akerlianilli KNAPK-p piumasaraa, Ammeriviup nammineerluni minnerpaamik 100 kr-imik puisit amianut ataatsimut akiliutigisassagaa. Tamannali Ammeriviup akissaqartinnagu nalunaaruteqarpoq, naak ukiuni siuliini Canadamiit 20 mio-nit nalinginut tapiissutitaqanngitsumik amersisarsimagaluarlutik. 2005-imi Ammeriviup puisip amia masattoq ataaseq 301 kr-imik akilertarpaa. Tassa natsiup aataallu amii pisiarineqarnerpaasartut eqqarsaatigalugit. Ukioq mannamulli Ammeriviup neqeroorutigaa, natsiup amia masattoq ataaseq 242,50 kr-imik akeqassasoq. Taavalu aataap amia masattoq ataaseq 285 kr-inik akilerumallugu. Tassani tapiissutit ilanngullugit. Tamanna pissutsinut piviusunut qulaani taagorneqartunut naleqqutinngilluinnarpoq, siornamullu sanilliullugu akigitinneqartunut appariarnerulluni annertooq. Tamanna KNAPK-p tungaaniit naammaginanngilluinnartutut isigaarput akuersaarsinnaanagulu. Naluneqanngitsutut qanittukkut Atuagalliutini allaaserineqarpoq, Ammerivik Canadamiit puisip amiinik pisiniartartoq. Taakkulu agguaqatigiissillugu akilerneqartartut puisip amia ataaseq 242 kr-inik. KNAPK Ammerivimmiit paasitinneqarpoq, 2005-imi ammit 50.000-it pisiarine-
qarsimasut. Taakkulu 20 mio. kr-nit tungaannut akeqarsimasut. Ammerivik nalunaarpoq, ukioq manna Canadamiit amminik pisiniarnissartik siunertarinagu naatsorsuutigineqarmat nunatsinniit ammit naammattut ukioq manna pisiarisinnaallugit. Tamannalu KNAPK-p tungaaniit isumalluarnartutut isigineqaraluarpoq, tassani Canadamut amersiniutissaraluamik ilaannik piniartunut tutsinneqarsinnaanerat tunngavigalugu. Tamannali Ammeriviup tungaaniit siunertarineqanngitsoq paasinarpoq. Ukiuni makkunani nunatsinni inuuniarneq pingaartumik isertitakitsunut, soorlu piniartukkormiunut, akitsoraluttuinnarpoq. Tassani assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarsinneqarnerani innaallagissamut aningaasartuutit qaffannerisigut, orsussap akitsoriartupiloornera aammalu ulluinnarni inuuniarnermi atugassat akitsoriartornerisigut. Taamaattumik KNA- PK qulaani taaneqartut tunngavigalugit annertuumik neriuuteqarsimagaluarpoq, puisit amiisa akii malunnaatilimmik qaffannissaat. Taamaasilluni piniartukkormiut imminnut napatissinnaanerat annertusisikkumallugu. Piniartup ullumikkut nalunngilaa, ukiuni kingullerni ammit tunisartakkani pitsanngoriartortut aammalu nunarsuarmi piumaneqarnerat alliartortoq taamaasillunilu akimigut qaffakkiartorluni. Taamaakkaluartoq Ammeriviup nammineerluni akiliutigiumasaa siornamut uuttuullugu annertunerungaanngilaq, Namminersornerullutik Oqartussat amminut tapiissutaata saniatigut. Tamanna KNAPK-p tungaaniit ajuusaarnarluinnartutut oqaatigisariaqarpoq. Ammeriviup piniartut ammit tunisaat pitsanngoriartortut oqaatigeriarlugit, illua-tungaani akiliutigisartagartik malunnaateqarluartumik qaffakkumanngilaat tamanna sumik tunngaveqarpa? Imaannginnerluni Ammeriviup ingerlannera akisuallaartoq tamannalu piniartukkormiut akiluttortitaanerannik kinguneqarluni. Taamaattoqarsimassappat tamanna KNAPK-p tungaaniit ajuusaarnarluinnartutut oqaatigisariaqarpoq, tamannalu tunngavigalugu naalakkersuinikkut suliallit Ammerivimmik piginnittut sinnerlugit piumaffigisariaqarput misissuisoqarnissaanik, aaqqiisoqarnissaa siunertaralugu. KNAPK-p Ammeriviup ingerlalluarnissaa, piginnittuisutulli tassalu Namminersornerullutik Oqartussat, ajunngitsumik nunatsinnullu iluaqutaasussamik ingerlanissaa kissaatigeqaa, taamaasilluni immaqa akit piniartukkormiunut tuttussat anginerussagaluarmata. KNAPK tunuliaquttaminit, tassa immikkoortortaqarfimminit, kaammattorneqarnini tunngavigalugu sulivoq. Taakkualu piumasaat ersarissoq tassaavoq, ukioq manna ammit akii malunnaateqarluartumik akilerneqartarnissaat kissaatigineqarmat tamannalu KNAPK-p isumaqatigiinniartartuisa aaliangiusimalluinnarpaat. KNAPK neriuuteqarpoq, sullitani sinnerlugit Ammeriviup tungaanit paasineqassalluni, sooq taamatut piumasaqaateqarnerminik. Ukiumi nutaami angusaqarluarnissassinnik kissaallusi, KNAPK sinnerlugu Peter Olsen, siulittaasoq KNAPK-p pisortaa 50-iivoq KNAPK-p pisortaa Peter S. Olsen ulloq 23. januar 2006 50-nik ukioqalerpoq. Peter S. Olsen 50-liinerani KNAPK-mi suleqataasa pilluaqqungaarpaat, kissaallugulu peqqilluni suli a- amma ukiut amerlasuut angujumaarai. 3
Siunnersorti nutaaq 2005-imi novemberi naalersoq Ludvig Hansen, Nuummeersoq, KNAPK-p Siunnersuisoqarfiani qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu siunnersortitut atorfinitsinneqarpoq. Ludvig Hansen-ip taarserpaa ukiuni arlaqalersuni Siunnersuisoqarfimmi qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu siunnersortitut atorfeqarsimasoq, Egede Mathiassen, suliffimmik allamik misilittagaqarusulluni KNAPK-p Siunnersuisarfiani decemberip qeqqani 2005-imi suliunnaartoq. Ludvig Hansen piniartoqarfimmi alliartorsimavoq, aammalu piniarnermut aalisarnermullu tunngasut qanimut ilisimaaralugit. Taassuma saniatigut fiskeskipper 1. grad-itut ilinniagaqarsimavoq, aammalu ukiuni qulini aalisarnermik nakkutilliisoqarfimmi atorfeqarsimalluni. Taassumalu saniatigut kattuffilerinermut tunngasunik annertuumik misilittagaqarluni. Ludvig Hansen Ludvig Hansen qilanaarpoq suliassanut unamminartunut suleqataalluarnissaminut. Aammalu aalisartunik piniartunillu suleqateqarluarluni sullissinissani qilanaaralugu. SINERIASSORTUKKUT NEQEROORUTEQARIT Qalipaatit sisamat: Qupperneq iluitsoq: Qupperneq affaq: Qupperneq 1/4 Qupperneq kingulleq: 4.800 kr. 2.900 kr. 1.600 kr. 8.500 kr. Qalipaateqartinnagit 15 % Normut tamaasa neqeroorutinik ilanngussaqarneq 20% - Aalisartut piniartullu imarsiornerup tungaatigut imaanilu angalanermi isumannaallisaanikkut, raadiomik atuinermik, maskiinanik paarsinikkut aammalu naatsorsuuserinerup sillimmasiisarnerullu tungaatigut pikkorissartinneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq. Taamaalilluta aalisartut piniartullu isumannaatsumik imaani inuutissarsiutiminnik ingerlatsinissaat anguniartuassavarput. Pikkorissaanerit illoqarfiit ilaanni ingerlanneqartareerput, maannakkullu illoqarfiit tulleriiaarlugit pikkorissaanissanik pilersaarusiorfigissavagut, qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu siunnersortinngortoq Ludvig Hansen oqarpoq. Naggataagut Egede Mathiassen KNAPK-mi suleqataasimaneranut qutsavigerusupparput, Ludvig Hansen-ilu KNAPK-mi Siunnersorteqarfimmut tikilluaqqullugu suleqatigilluarnissaanillu kissaallugu. 4
ESU-p nangeqqiinnarnissaaluunniit eqqarsaatigisariaqalerparput Taamatut Aalisarnermut Piniarnermullu naalakkersuisunngortoq Finn Karlsen Sineriassortumut oqarpoq. Kingullermik Inatsisartutsinnut qinersisoqareermat Finn Karlsen (A) aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisunngorpoq. Finn Karlsen Upernavimmi 1952-imi inunngorpoq, taamaattorli oqaloqatigalugu nalunanngilaq Kujataani aamma sorlaqartoq. Akilertortarpoq akisussaaffigilikkaminilu apeqqutinut pingaarutilinnut nalornissuteqarpasingani. Sineriassortumit apeqqutigeqqaarparput, naalakkersuisunngornermi kingunitsianngua apeqqutit piniartuunermut tunngasut tusagassiuutitigut oqallinnerni saqqumiiffigilluarmagit, assut soqutiginerai, akivorlu: - Tassami imaanngilaq naalakkersuisunngornerma kingorna atsaat sammilerikka. Tamanna sioqqulluguli politikeriunerma Inatsisartunilu ilaasortaanerma nalaanili aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutit soqutigisorujussuullugit malinnaaffigiuarnikuuakka. Aamma Kujataani angerlarsimatillunga ullut tamaasa aalisartut ornillugit oqaloqatigisarpakka. Aamma malunnarpoq pinngortitalerinermut tunngasut piniakkanillu ingerlatsineq ersarilluinnartumik isumaqarfigigitit? - Tassa soorunami biologit Pingortitaleriffillu suleqatigilluinnassagipput uanga siunertarivara. Aammami pinngitsoornagit suleqatigisariaqarpagut pilersitaringatsigit, nunarsuarmioqataanerpullu eqqarsaatigalugu pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Kisianni ilaatigut soorunami tusaajuaannartussaanngilagut, aamma politikkikkut aalajangertartussaavugut. Taakkua aamma namminneerlutik uppernarsareerpaat siunnersuisuinnaallutik. Uangaana una amigaatigiginga qilalukkanut tunngatillugu ilisimasaat siunnersuutaallu annikigalugit piniartullu uanga upperinerarlugit oqalunnera taamatut aallaaveqarpoq. Imatut eqqarsanngilanga piniartut oqaloqatigeriarlugit aalajangertassallunga, kisianni ilisimatuut ilisimasaqarnerulissagunik pinngitsooratik piniartut attavigisariaqarpaat tamakkuninnga ilisimasaqarluartut. Sunut tamanut taamaattariaqarpoq. Finn Karlsen Aamma saattussat piniagaaleqqaarmata aallaqqaataaniilli ilungersornikuuvunga taamanili mianersortoqaqqullugu. Kisianni tusaajumaneqanngisaannarpunga. Allaat aalisartut atsioqatigiillutik tapersersornikuuaannga eqqortumik oqalunnerarlunga. Kisianni biologit akiinnarput taakkua ilisimasaqarfiginnginnamikkit soriarsinnaanatik. Nunatsinni piniartuunermik inuussutissarsiuteqarneq eqqartoratsigu aamma eqqaavagut pinngortitamik uumasunillu illersuiniat nutatta avataaneersut sakkortoorujussuarmillu qisuariartaaseqartut. Tamakkua Finn Karlsenip politikkikkut isummerniarneranut sunniuttarnerlutik, akivorlu: - Uanga nammineerlunga politikkikkut isummerniassaguma nunanik allanik ilisimatitsinissarput pingaartittorujussuuara. Nunarput taama angilluinnaqqissaartigisoq inuillu taama ikitsigaluta piniartullu nunarujussuatsinniittut eqqarsaatigigutsigit ikittuarakasiupput. Nunarujussuaq imarujussuarlu piniarfigisinnaavaat. Taamaattumik nungusaasutut oqaatigineqarsinnaanngillat. Aamma manna tikillugu piniartut piniakkaminnik nungutsineq ajorput. Taamaallaat europamiut arferit nungukkaluarnikuuaat. Tamannalu tunngavigalugu ulloq manna tikillugu qipoqqarnilluunniit pisaqaqqusaanngilangut. Tassa kalaallit nungutarinngisaat europamiut nunguleqimmatigit killilersugaalerput. 5
Nalunngilara taakkua mianersorfissarujussuupput. Kisianni sulisariaqarpugut inuiassuit allat illersuisullu paasitinniarsaralugit. Uniinnarluta tamaani qunugiinnarlugit issiaannarsinnaanngilagut. Timmissanut tunngatillugu uanga isumaga imaappoq, Nunap Isuaniit Avanersuarmut nuna sineriallu isorartoqaaq. Assigiimmillu killilersuiffigineqarnissaa uanga isumaqatiginngisaannarpara. Tamavimmik piffissami ataatsimi aalajangersimasumik killilerneqarneri piniartut naammaginngimmassuk tupiginngilluinnaqqissaarpara. Nerisaralugillu kultoorigigamikkit tupinnanngilaq qisuariaateqarput. Kisianni oqartussaaffik taanna uanniinngilaq, Pinngortitaq pillugu Naalakkersuisoqarfimmiippoq. Oqaloqatigiinnitsinni aamma aalisarneq eqqartorparput. Fiskeribanki atorunnaartussanngortoq ESU-lu taamaatikkiartuaarneqartoq nalunngilarput. Siunissami aalisarnermi ineriartortitsinermut aningaasat atorneqarsinnaasut qanormitaava Aalisarnermut Naalakkersuisup eqqaarsaatigivai, akivorlu: - Ilumoorpoq ESU-p atorunnaarsikkiartuaarneqarnissaa Inatsisartuninngaaniit aalajangiunneqarnikuuvoq. Tamannalu tunngavigalugu Naalakkersuisut AALISARTUNIK PINIARTUNILLU AAMMA TAPERSERSUILLUARTOQ Kalaallit Nunatsinni, nunanilu allani aalisartillugillu tunisassiarisartakkagut makkuupput: Raajat, Saarulliit, Qalerallit, Nataarnat, Sej/Saarulliussaat, Kuller/Saarullernat, Tupissutit, Suluppaakkat itisoormiut aamma ikerinnarmiut, Qeeqqat, Saattuat aammalu Nipisat suaat, Qaleruallillu assigiinngitsut. Angallataatigut makkuupput: Polar Nattoralik, Polar Amaroq, Polar Nanoq, Polar Timmiarmiut, Acadienne Gale II, Nova Gale,Polar Princess, Polar Siglir, Polar Saattuaq, Polar Nuka, Polar Nivi, Nilak, Natseq, Hvalen aamma Atilukoq Piginneqatigiiffiit, Nunamilu tunisassiorfiit makkuupput: Polar Seafood Trawl A/S, Polar Princess A/S, Polar Suluppaagaq A/S, Saattuaq A/S, Polar Raajat, Polar Narsaq, ONC Polar, Upernavik Seafood, Saattuaq Kangersuatsiaq, aamma Naajaq Seafood (Esbjergimi) Imaneq 24, Postboks 1616, 3900 Nuuk Oqarasuaat +299 32 44 11 Fax +299 32 44 60 siuligut periarfissanik allanik ujaasillutik Fiskeribanki nassaarivaat. Taanna isumalluutigalugu aallartikkaluarput Kalaallit Nunaanni aningaasaateqarfimmik pisortat peqataaffigisaannik aallartitsiniarlutik. Tassani KNAPK, APK, Royal Greenland aammalu Polar Seafood peqataaqqullugit kajumissaarneqarput. Qinersinerulli nalaani Fiskeribankip uninnissaa erseqqissumik paasineqarpoq. APK, Royal Greenland Polar Seafood-ilu peqataaniarlutik piumassuseqarnikuugaluarput. Kisiannilu piumassusaat taanna tammartutut isikkoqarami. Nalunngilarpulli KNAPK erseqqissumik nalunaaruteqareersoq, procentip affaanik aningaasalersueqataaniarluni. Taamaappallu KNAPK uagullu kisitta aningaasaateqarfimmik pilersitsissagaluarutta amigarujussuarpoq. Taamaattumik uanga isumaqarpunga, aalisartortatta atortui ineriartortinneqassappata, massakkullu malinnaasinnaanngereersut, aningaasaliisinnaasumik ESU-tut ittumik, allaat ESU-p nangeqqiinnarnissaaluunniit eqqarsaatigeqqittariaqalerparput. Maannakkut ESU ukiut tamaasa isumaqatigiinniutigineqartarpoq aningaasallu akilersuutit tamarmik Landskarsimut nakkaannartarput. Aningaasat attartortinneqartartut utertinneqarlutik akiliutigineqartartut erniaat ilanngullugit kontomut aalajangersimasumut ilineqartariaqalerput kontomut ikeqqillugit. Landskarsimut nakkartiinnarnagit. Uanga eqqarsaatiga piviusunngortinneqarsinnaasuugaluarpat ESU ukiut tamaasa isumaqatigiinniutigineqassaassagaluarpoq aningaasallu atortittakkat amerliartuinnassagaluarput. Taamaasilluni ineriartor- 6
titsineq sukkanerusumik ingerlasinnaalissagaluarpoq, tassa aningaasat akilersuutigineqartut atoqqitassanngorlugit toqqaannartumik aalisartunut, piniartunut savaatilinnullu. Aamma oqaloqatigiinnitsinni raajarniarneq aalisarnermilu aaqqissuussinermi naleqqussarsinnaaneq eqqartorpagut. Finn Karlsenilu oqarpoq aalisarnermut tunngatillugu eqqarsaatilerujussuulluni, nangipporlu: Ilumullimi nunat qanitagut raajanik aalisartui isumaqatigisinnaasuugaluarutsigit pisat ikilillugit, taava aalisartut aningaasarsiornerat pitsaanerulissagaluarpoq. Massakkut raajat pisarineqartartut amerlavallaaqaat uninngasuutillu amerlavallaalersimallutik. Avataaniit inuit ilisimassagunikku suliareriikkanik pisiassaqarluarlutik imaaliallaannarlu pisinnaallugit, soorunami pisisartut apparsaassapput. Taamaattumik uanga isumanga malillugu nunat qanitatta aalisartui isumaqatiginiartariaqarpagut. Naluara taanna eqqarsaateq saqqumisumik allaaserineqartariaqarnersoq nunarsuarmiunut takusassanngorlugu. Aappaatigut mianersornartoqarsinnaagami. Aalisariaatsit eqqarsaatigalugit inatsisit massakkut malillugit saattuarniartut unippata, allamut periarfissat ajornartorujussuupput. Raajarniartoq pisassani nungukkunigit unikkuni soriarsinnaajunnaassaaq. Aalisartullu ilaat periarfissaqarnatik. Taamaattumik eqaallisarneqarnissaa uanga annertorujussuarmik eqqarsaatigivara. Aalisakkat eqqarsaatigalugit periarfissamut allamut ikaarsaariarnissaat periarfissinnerusariaqarput. Tamanna anguniarusuttorujussuuara. Ukiut ingerlanerini tunitsiviit nunamiittut imaaniittullu eqqartorneqartuartarput. Aalisartut arlalippassuit eqqarsaatigisaraluarpaat imaani angallatinik tunitsivinnik pilersitsiortortarnissaq. Tamannamita Finn Karlsenip qanoq eqqarsaatigivaa: - Siullermik uanga qangaaniilli ilisimaneqarunarpunga tassunga tunngatillugu Royal-ip suliffissuaqarfiisa matooraannarneqarneri nunanilu allani piorsaagaluttuinnarnera Kalaallit Nunaat tunulliukkiartuinnarlugu, taanna uanga nammineerlunga inuttut qangaaniilli illua-tungilersortorujussuuara. Uagut Kalaallit Nunaanni pissutsit illersorusuppagut. Qanittukkut nunani allani angalaarusaaginnarnata uterpugut, nunatsinni pissutsit ajorluinnarmata. Fabrikkit pineqartut tikillugit oqaloqatigaagut, kiisalu aalisartut kommuunillu oqaloqatigalutigit. Taanna iluatsippoq. Fabrikkit taakkua matuneqassanngillat. Taamaallaat ukiukkuutaartumik nalinginnaasumik iluarsaassineq akerlerineqanngilaq, siumoortumik ilisimatitsissutigilluaqqaarlugu. Naalakkersuinikkut piumasaqaataavoq sapinngisamik nunamut tulaassuinissaq. Maannakkullu saarulliit takkuteriataarnissaannut tunitsivissanik piareersartoqanngilaq. Taamaattumik upernaamut takkunnissaat piareersarumallugu aalisartut allallu tamakkuninnga ingerlataqartut qinnuteqarput umiarsuarnut tulaassuinissaminnut. Taanna allaqqunneqarsinnaanngilaq. Aalisartortagut peqarfiup nalaani tulaassuisariaqarput. Nunami periarfissaqanngikkunik allatut ajornartumik umiarsuarmik tulaassuiffigineqarsinnaasumik peqartariaqarput. Massakkut takkussuupput qinnuteqaatit umiarsualiinissamut tunngasut. Siusinnerusukkut kingusinaarujussuarlutik akuersissummik pisaramik annertunerusumik iluaqutiginngitsoortarpaat. Aammalu taakkununnga ajunaarutaaginnartarluni kingusippallaakkut akuersissuteqartarneq. Taamaattumik massakkut piffissaagallartillugu akuersissutinik tunisisoqarnissaa uanga kissaatigaara. Naggataatigut Finn Karlsenip aalisartut piniartullu ukiortaami pilluaqquai ukiumilu nutaami suleqatigiilluarnissamik kissaateqarluni. 2006-imi saqqummertarnissat Sineriassortup ukioq manna normuata siulliup saqqummernera iluatsillugu aviisimik aaqqissuisut atuartartut tamaasa ukiortaami pilluaqquaat. Sineriassortoq ukioq manna tallimariarluni qaammatini ukunani saqqummertussatut pilersaarutaavoq: - februaari, apriili, juuni, oktobari kiisalu decembari Sineriassuatsinni atuartartugut kajumissaarpagut tamanut soqutiginartitaminnik ilanngutassiisaqqullugit immaqalu aamma assinik piukkussinnaasaminnik nassittarsinnaagitsigut? Aaqqissuisut 7
Carl Egede-p aningaasaateqarfianiit nersornaasiineq Sisamanngorneq decemberip 15-ani 2005-imi Carl Egede-p aningaasaateqarfianit nersornaasiisoqarpoq. Carl Egede-p Aningaasaateqarfiani siulersuisut, tassaasut naalakkersuisut siulittaasuat aamma Carl Egede-p aningaasaateqarfiani siulittaasuusoq, Hans Enoksen, KNAPK-p siulittaasua, Peter Olsen KNA- PK-llu siulittaasuata tullia, Kalé Mølgaard, inuit najukkaminni aalisartut piniartullu peqatigiiffiinit nersornaaserneqartussatut siunnersuutaasut, katillugit 11-usut, akueraat. Pineqartut tamarmik immikkut 5.000,00 kr-nik tunineqarput. Aningaasaateqarfiup siulittaasuata nersornaasiinermut tunngasumik oqaaseqarnermini eqqartorpai, pineqartut innersuunneqarsimaneri tunngavigalugit aningaasaateqarfiup siulersuisuinit kikkut tunineqarnissaannik nalilersuisoqarsimasoq aammalu isumaqarluinnarluni taamatut nersornaasigaanissamut innersuunneqartut aammalu nersornaammik tunineqartut piukkunnarluinnartuusut. NERSORNAASIGAASUT TASSAAPPUT: Malittarisassani 2, imm. 1, oqaasertaqartoq: aalisartut piniartullu ajunaarsimasut kinguliinut naapertorlugu nersornaasigaasoq ataaseq: Elionora Lukassen, Kangerluk, Qeqertarsuaq Malittarisassani 2, imm. 2, oqaasertaqartoq: aalisartutut piniartutullu inuutissarsiornermi maligassiuisunut naapertorlugu nersornaasigaasut tallimat: Aalisartoq piniartorlu Nikolaj Augustussen, Sisimiut Aalisartoq Ludvig Olsen, Sisimiut Aalisartoq piniartorlu Hans Petersen, Ilulissat Aalisartoq piniartorlu Peter Davidsen, Nuuk Aalisartoq piniartorlu Gert Sandgreen, Ilulissat Malittarisassani 2, imm. 3, oqaasertaqartoq: aalisartunut piniartunullu utoqqanngortunut naapertorlugu nersornaasigaasut pingasut: Aalisartoq piniartorlu Peter Mikaelsen, Qaqortoq Aalisartoq piniartorlu Petrus Jessen, Napasoq, Maniitsoq Aalisartoq piniartorlu Jakob Jeremiassen, Qasigiannguit Taakkua saniatigut arnat marluk aalisartumut piniartumullu nuliaallutik maligassiuisimanitik pillugit nersornaasigaasut, tassaasut: Agnethe Petersen, Nuuk Martha Jensen, Saqqaq, Ilulissat Inuit pineqartut najugarisaanni kommuunit inussiarnersumik qinnuigineqarsimapput, nersornaatisiassat persuarsiornalaartumik tunniuteqqullugit, najukkaminni aalisartut piniartullu siulersuisui ilagalugit. Nuummi nersornaasiineq Hans Egede-ip illuani pivoq nersornaatinillu tunniusisuuvoq naalakkersuisut siulittaasuat aamma Carl Egede-p aningaasaateqarfiani siulittaasuusoq, Hans Enoksen. Tassani nersornaaserneqartut marluupput, tassaasut: Aalisartoq piniartorlu Peter Davidsen, maanna Nuummi najugalik, aamma 8
Agnethe Petersen aamma Peter Davidsen piniartup aalisartullu nulia Agnethe Petersen aamma Nuummeersoq Siullertut nersornaaserneqartoq Agnethe Petersen arnaavoq aalisartumut piniartumullu nuliaasoq, nipituuliunngikkaluarluni aalisartup piniartullu nuliaatut annertuumik suliamigut maligassatut sunniuteqarsimasoq. Aammalu aalisartup nuliatut suliassanik tamanik aalisartup piniartullu nuliaatut nersornartumik iliuuseqarsimalluni uimi inuutissarsiutaanut tapersersuiuarnermigut, aammalu tamanut maligassiuiuarnermigut, soorlu timersornerup tungaatigut suliamigut, takunngitsoorneqarsinnaajunnaarsimasoq. Taamaattumillu aamma nersorniakkatut toqqarneqarnera pissusissamisoorlunilu inissaminiittoq Hans Enoksenip oqaatigaa. Peter Davidsen angutaavoq nipituuliunngikkaluarluni annertuumik aalisarnerup piniarnerullu tungaatigut sunniuteqarsimasoq. Peter Davidsen aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarluni meeraallunili aallartissimasoq, inuusunnerminiilli peqatigiiffileriuartuusimavoq. Soorlu iminngernaversaaqatigiiffimmi Blå Kors-ini sulilluarsimavoq, ullorlu manna tikillugu ilaasortaalluni. Aamma piffissap ilaa KNAPK-mi siulittaasuusimavoq. Aammalu KNAPKp immikkoortortaqarfiani ukiorpassuarni siulersuisuni ilaasortaasimavoq, ullorlu manna tikillugu peqatigiiffilerisuuvoq. Aamma maannakkut Nuummi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni ilaasortaalluni. Taamaattumik kukkunerussanngilaq Peter Davidsen nersorniarneqartussatut toqqarneqarnera, Carl Egede-ip aningaasaateqarfiani siulittaasoq Hans Enoksen oqarpoq. Ualeq nuannersumik ilaqutaasut KNAPP-meersut KNAPK-eersullu ilangalugit ingerlanneqarpoq juullisiutinillu tussiartoqartarluni, tamulugassaqarlunilu imeruersaateqarpoq. Naggataatigut nersornaaserneqartut naatsumik qujassuteqarlutik oqaaseqarput. Nersornaaserneqartut Sineriassortumit matumuuna aamma pilluaqquagut. 9
Aalisariutinik nalunaarsuineq Angallatinut nalunaarsuinermi inatsimmi takuneqarsinnaavoq, nunatsinni angallatit inuussutissarsiutitut aalisarnermi atorneqartut tamarmik nalunaarsorneqassasut. Tamanna pillugu Søfartsstyrelsip Nuummi immikkoortortaqarfiani skibsinspektøri, Hans Fleischer, oqaloqatigaarput. Taannalu nassuiaavoq: - Angallatinik nalunaarsuinermi sianigisassat allattorneqarsimaffiat siornaak uanga maani sulilerama kalaallisuumut nutsernikuuagut. Tassani angallatit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut atorneqartut qanoq sumilu nalunaarsorneqartarnissaat atuarneqarsinnaapput. Takussutissiaq taanna kommuuninut tamanut nassiussornikuuvoq. KNAPK aamma pinikuuvoq. Tassani allaqqapput pappiaqqat suut qanorpiaq qaqungulu atorneqassanersut, soorlu formularit suut qaqugu atorneqassappat, piginnittup pisisullu formularit suut atussavaat. Tamavimmik takussutissiami tassani kalaallisut allattoqqapput. Takussutissiaq aamma qallunaatoortoq pineqarsinnaavoq. KNAPK peqartoq nalunngilara. Angallat nalunaarsorneqassappat tassa taakkua malittarineqaannassapput. - GR-normunik nalunaarsuineq nunatsinni kommuunit assigiinngitsut ataasiakkaarlutik akisussaaffigaat, Hans Fleischer nangippoq. Taamaallaat maani Nuummi GR-normunik tunisisarneq Københavnimi skibsregisteriminngaaniit aaqqittarpaat. Akisussaaffik taanna maaniissimangaluarami, qanga uanga sulilernera sioqqullungu. Taava registeri Danmarkimut nuussimangamikku, kalaallit qallunaallu nalunaarsuiffii ataatsimoortilerlugit. Kisianni taanna GR-normunik tunniussisarneq kommuunit ataasiakkaarlutik tamarmik akisussaaffigaat. Tassa imaappoq angallat Nuummi najugalik Nuummilu angerlarsimaffeqartussaq Københavnimut skibsregisterimut nalunaarutigineqassaaq. Takussutissiami allaqqapput, Københavnimi skibsregisterimi atassuteqarfigineqarsinnaasut atii akisussaasullu. Kommuunini ataasiakkaani kina atassuteqarfigineqartarpa? Hans Fleischer - Kommuunini ataasiakkaani erhvervskonsulentit atassuteqarfigineqartussaapput. Kommuunimut sianeruit akisinnaassuaatsit kinaanersoq. Kommuunit tamarmik aamma nalunaarsuinissamut maleruagassanik peqarput. Aalisariutit nutaat pioreersullu nalunaarutiginerini immersugassat Søfartsstyrelsip internetikkut nittartagaani aamma aaneqarsinnaapput uani: www.sofartsstyrelsen.dk Taassunga ilanngullugu Hans Fleischerip aamma oqaatigaa, immersuiffissani tamani angallammik piginnittup kuisinnermut allagartaata imaluunniit biilinik ingerlatsisinnaanermut allagartaata assilinera ilanngunneqartassammat. Ilanngullugu taavaa, aalisariuteeqqat 15 m ataallugit angissusillit inatsisitai Meddelelser F-imiittut soqutigigaanni qallunaatuujugaluartut aamma tassani aaneqarsinnaasut. Taakkua aalajangersangartaasa ilaasa maannakkut kalaallisuunngortinniarneqarnerat sulissutigineqartoq Hans Fleischerip Sineriassortumut oqaatigaa. Immersugassat assigiinngitsuupput, apeqqutaalluni angallammik piginnittoq inuinnaanersoq imaluunniit arlaqarlutik piginneqatigiiffiit assigiinngitsut atorlugit piginnittuunersut. Kommuunit saniatigut Kalaallit Forsikringimi skibsingeniøritut atorfilik immikkut, soorlu angallatinik uaatitsiniaasoqartillugu, atorneqartarpoq. Aamma KNAPK-p ilaasortaasa atortarpaat. 10
Akisussaaffiit Inuup nammineerluni angallatitaaruni kommuunimut nalunaarutiginninnissani akisussaaffigivaa. Tassa piginnittoq angallammik nalunaarsuinissamut akisussaasuuvoq. Tamanna aamma atuuppoq angallatini tuninialeruniuk. Soorlu angallatit nalunaarsorneqanngitsoorsimasut, angallatinut nalunaarsuivimmi allassimasutut takuneqarsinnaasanngillat. Tamatumalu pinissaa angallammik piginnittup inatsisitigut pisussaaffigivaa. Imaappoq arlaannik ajortoqassagaluarpat piginnittoq akisussanngortinneqartarpoq. Immaqa piginnittup nalunaarsorsimanngikkuniuk ajutoorlunilu, sulilu piginnittutoqqap atianut angallat allassimalluni, taava qassiiliuutaasupilorujussuanngussaaq. Assersuutigisinnaavara angallat kivilluni ajutoortoq, paasiniaanermi paasineqarpoq ukiorpaaluit qaangiuttut uaatinneqassasoq Søfartsstyrelsimit piumasaqartoqarsimagaluartoq, soorlu motoorimik taarsiisoqarsimammat imaluunniit qaavani allanngortiterisoqarsimammat. Tassa angallatip pertujaassusaa allanngorsimasorujuussaaq. Taanna pissutaalluni kivivoq. Imaassinnaavoq piginnittoq forsikringimit aningaasanik pisinnaajunnaartoq, Søfartsstyrelsimit piumasaqaatit naammassineqarsimanngimmata. Tamakkua tamarmik paasiniaasoqartillugu paasineqartarput. Angallatit misissorneqarneri suliassallu suliarineqarsimaneri forsikringillu imminnut atalluinnarput, Hans Fleisher naggasiivoq. 2005-imi angallatinik misissuineq Søfartsstyrelsip 2005-ip ingerlanerani angallatit minnerit piumasaqaatit malillugit EPIRB-imik SARTimillu atortoqalersimanersut taamungaannaq toqqaalluni misissuiffigai. Nuummi Søfartsstyrelsimi skibsinspektøri, Hans Fleischer, Sineriassortumit aperaarput misissuinerminni suut paasisimaneraat. - Meddelelser fra Søfartsstyrelsen F-imi EPIRB-ip SART-illu angallatini minnerusuni atugaalernissaat pillugit piumasarisaq nutaaq tunngavigalugu sinerissami assigiinngittuni misissuillattaarsimavugut. Ajunngittumillu angusaqarluta. Qullersaqarfitsinninngaaniit piumasarinikuuaat, angallatit 20-it missaaniittut misissussangingut, kisianni 30-it missaat misissorsimavagut. Ajunngittorujuupput, Hans Fleischer Sineriassortumut oqarpoq. Tassa qanoq isumaqarpa ajunngittorujuupput? - Angallatit qassit misissussangingut taallungit Qullersaqarfipput aningaasanik immikkoortitsisarpoq. Taakkua piumasaqaataat sinnerlugit misissorsimavangut, taamaattumik uatsinninngaaniit ajunngilaq. Kisianni malunnarpoq angallaterpassuit minnerit suli misissorneqanngitsut. Kisianni siunissami imaaginnarpoq, misissuingaangatta taamungaannaq toqqaalluta misissuisassaangut. Taamaattuassaangut. Piumasarilernikuuangut inuussutissarsiutigalugu angallatit 15 m ataallugu angissusillit VHF-radioqassasut. Taakkua saniatigut EPIRB SART-ilu atortorissavaat. Atortunik taakkuninnga atuisussaq minnerpaamik ROC-mut imaluunniit SRC-mut radiomut allagartaqassaaq imaluunniit VHF-DSC angallammi pigineqanngippat VHF-imik radiolerinermut allagartaqassaaq. 2005-imi februaarip aallaqqaataani aalajangersagaq taanna atortussanngortinneqarpoq, Hans Fleischer oqarpoq nangillunilu: - Piumasaqaat taanna naammassineqarsimanersoq misissuillattaarpugut ukiuni aggersuni aamma taamaallattaassaangut. Ataavartumik misissuisanngikkaluarluta, kisianni misissuillattaasarpugut ilaatigullu aamma qullersaqarfitsinninngaaniit piumaffigineqartarpugut ukioq taanna angallatit ima amerlatigisut misissussangingut. Imaappa angallatit taakkuninnga atortunik pitaarunik ilissinnut nalunaaruteqartassasut? - Angallatit nutaajungunik pinngittooratik Søfartsstyrelsi aqqusaaqqaartarpaat. Imaappoq angallatit sananeranni taakkua piumasaapput nutaajuneranni atareertassasut. Pioreersunik angallatillit ukiut ingerlaneranni uagut eqqaasittassavagut. Qaqungu taamaattunik atortoqalereersimanissaminnut piffissalerneqarpat? - Tassa 1. februar 2005 piumasarilerparput taamaattoqassasoq. Ulloq taanna aallarnerfigalugu pigilertussaavaat. Inatsisinik tunngavissaqarpugut oqassalluta ulloq taanna aallarnerfigalugu piumasaralutigu, Hans Fleischer naggasiivoq. 11
Umiatsiaaraq 19 fodimik angitigisoq allatulaaq Aquuteralaat, benziina allallu umiatsiaararsortup atortui akitsoriartuinnartut, piniagassat killilersorneri sakkortusiartuinnartut. Tamakku tunngavigalugit una umiatsiaaraq Finlandimiunut ikiortaallunga nunatsinnut tulluarsarsimavarput. Nymar, angissusia 19 fod-iuvoq sukkassusialu allanngortinnagu 25-30 knob-iuvoq, 155 hk-lik. Massakkut Qaqortumi misilerarlugu aallartippara. Taannalu 35 knob-i sinnilaarlugu ingerlasarpoq sulaatortumillu motooreqarluni. Motoorit piukkussakka marluupput: tassa Nissan 83 hk aamma 103 hk. Taakku turboqaratillu elektonikkeqanngillat. Nalinginnaasumik ingerlalluta sisamaalluta 25 knob ingerlaartarpugut. Tassa imaappoq, nikipallassinnaasarpugut, soorlu puisinniaraanni. Sulaarimut tanki 90 liiteriuvoq aammalu aquutaa hydralikkimoortuuvoq, il. il. Arlaannik soqutiginnillutit apeqqutissaqaruit sianersinnaavutit imaluuniit e-mailerlutit adressimut allaqqasumut. E-mail: nymargroenland@gmail.com. Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga Jens Kielsen Postbox 235 3920 Qaqortoq mobil 494293 Aammalu ningittakkanut amoorut, hydralikkeq, Savalimmiut sanaavat, ikkunneqarsinnaavoq, hydralikpumpia motoorimut remmilerlugu inissillugu. Assigiinngitsut iluaqutissat taasinnaavakka pingaarnerit: Imeq nillusarnermut atuuttoq. Tarajoq milluaaveqarpoq aquuteqarfiata naqqarpiaani, sikuakkoorsinnaanngorlugu kissattoornani. Tarajoq nillusaasoq imaartarfeqarpoq qerisuunginnissaa unnuakkut pinngitsoorniarlugu. 12
AALISAKKANIK TUNISASSIORNERMUT ILINNIARFIK ATI sunaana? tassa pitsaassuseq ATI er kvalitet Inuussutissalerinermik Rådgivning til suliffissuarnut siunnersuineq Levnedsmiddelindustrien HACCP programmit Egenkontrolprogrammer Pitsaassutsimik aqutsineq Kvalitetsstyring Avatangiisinik nakkutilliineq Miljøstyring Et grønlandsk produkt til grønlandske firmaer Kalaallit tunisassiaat nunatsinni suliffeqarfinnut naleqqussagaq ATI Postboks 95 3912 Maniitsoq Tlf. +299 81 39 99 +299 81 38 39 ati@ati.gl www.ati.gl KuMi Consult ApS v/kunuk Albrichtsen & Mikkili Skourup Postboks 1791 3900 Nuuk Oqarasuaat: +299 31 40 20 Fax: +299 31 40 21 E-mail: info@kumiconsult.gl Aalisarnermik inuutissarsiutillit siunnersortaat Aallartisarnermi ingerlatsinermilu siunnersuineq Allaffissorneq/naatsorsuuserineq/akissarsialerineq Akileraarutinik naatsorsuuserineq Nuna iluani avataanilu aalisarnermut inuutissarsiortunut attavigissaarpugut Konsulentrådgivning for fiskerierhvervet Opstart og driftrådgivning Administration/bogføring/lønberegning Skatteberegning Vi har gode kontakter indenfor erhvervet både i ind- og udlandet. 13
KNAPK nittartagartaarpoq KNAPK-mit allaffeqarfimmiit nuannaarutigalugu nalunaarutigissavarput, nittartakkamik nutaamik pilersitsinitsigut maannakkut KNAPK-mut tunngasunik aamma internettikkut malinnaasoqarsinnaangormat. Nittartagaq kalaallisuinnaagallartoq maanna saqqummersinneqarpoq, eqqarsaatigineqarpoq kingusinnerusukkut oqaatsinut allanut aamma nutserneqarsinnaanera piviusunngortinneqarumaartoq. Nittartakkami paasissutissat assigiinngitsut KNAPKmut Siunnersuisarfimmullu tunngasut internettikkut aaneqarsinnaapput. Arlaannik isummannik annisserusukkuit aamma periarfissaqarpoq, kiisalu aamma tuniniaavimmik immikkoortortanngualerneqarpoq, piniartut aalisartullu periarfissinneqarlutik arlaannik, soorlu assersuutigalugu nannup amiinik tuniniagaqarunik, saqqummiinissaminnut. KNAPK-mi allaffeqarfimmit neriuutigaarput nittartagartaarput aalisartunit piniartunillu aammalumi al- lanit soqutiginnittunit atorluarneqarumaartoq. Nittartagaq qaammatikkaartumik suliarineqartassaaq, aammalu KNAPK-mit nutaarsiassanik malinnaavigineqarsinnaalluni, aammalu nutaarsiassat Sineriassortoq pdf-filitut aaneqarsinnaapput. Nittartagaq adresseqarpoq : www.knapk.gl Ludvig Hansen, Siunnersorti MN Saffiuut Box 5092 - Qeqertanut - 3905 Nuussuaq Tlf.: 32 03 84 - Fax: 32 03 84 - Mobil: 55 46 09 Malâraq Nielsen - E-mail: malaaraq@greennet.gl SAFFIOOQ MEKANIK TUNGAATIGUT KIISALU MOTORIT TUNGAASIGUT MALINNAALLUARTOQ - Ajornartoorfinnut eqarisaqanngitsoq. Aalisariutinut misilittagaqarnerpaat. Kilisaatinut aalisariutinullu hydralik tungaatigut artortussaanik piareersimasuuteqarluarpugut, tuaviortumillu tikisitsisinnaalluta. Motorit taartissai aamma isumagisaraavut. SMEDEN OG MEKANIKEREN DER FØLGER MED I DEN TEKNOLOGISKE UDVIKLING INDENFOR DI- ESELMOTORER TIL TRAWLERE OG FISKEFAR- TØJER klar til en udfordring med umulige opgaver. Er klar til levering af hydraliske udstyr til alle fartøjer, og kan forestå bestillinger af reservedele til motorer og andre udstyr. Manngertornisinnaanngitsunik immikkut ilisimasalik. Specialist rustfri stål fremstiller alle former for tanke. 14
Peter Siegstad nersornaatisivoq Sisimiuni 15. december 2005-imi nalliuttorsiorpaluttumik katerisimaarnermi Namminersornerullutik Oqartussat Peter Siegstad Nersornaammik sølviusumik nersornaaserpaat. Nersornaasiinermi oqalugiartuuvoq Inatsisartuni ilaasortaq, Agnethe Fontain. Oqalugiarnermini ilaatigut ima oqarpoq: - Suliaqarsimaqaatit assigiinngitsorpassuarnillu sammisaqarsimallutit. Suliatit tamaasa maani taassanngilakka, aalisarnermilli inuutissarsiutitsinnut ukiorpassuarni attuumassuteqarsimavutit ilisimasannik pisinnaasannillu tunniussaqarsimallutit. Inuusuttunnguullutit Sisimiut amutsivianni maskiinalerisutut ilinnialersimavutit, Danmarkimi ingerlateqqissimasannik. Ilinniareeravit Danmarkimi ukiuni arlalinni sulisimavutit. Tamatuma kingorna sineriammi amutsivigut aallartitatut ilaatigut formanditut, ingerlatsinermi pisortatut maskiinalerisutullu sullivigisimavatit. Inuunerpit ilaani aamma umiartortuusimavutit, ilinniakkatit nunatta Danmarkillu imartaanni aamma atorsimallugit. Ukiorpassuarni namminersortutut sulisimavutit, Qasigiannguani maskiinalerinermik ruujorilerinermillu sulliveqarsimallutit. 1979-imi amutsiviit uterfigeqqippatit.tassani amutsiviit pisortaannut suleqataasimavutit pisortaasimallutillu KIS-imi siunnersortitut sulilernissat tikillugu. KIS-imi sulivutit 2002-mi 69-inik ukioqarlutit soraarninngornissat tikillugu. Peter Siegstad Aalisartorpassuit piniartorpassuillu KIS-imi sulisimanerit eqqaamalluarpaat, ikiuukkumatuullutillu soqutiginnittuunerit iluaqutigilluartarsimagamikku. Utoqqalillutillu tunuareeraluaravilluunniit aalisartut piniartullu pisariaqartitsisut sullittuartarsimavatit. Agnethe Fontain-ilu naggasiilluni oqarpoq: - Peter Siegstad, Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit Nersornaat sølviusoq maanna tunniuppara, neriuutigalugu qujassuteqarfigiumaneqarnerit saqqarmiukkut tassuuna ersersinneqassasoq. Raajarniarnerup unitsikkallartarnissaa Ukiumi makkunani raajat akiisa apparuttorfianni assut eqqarsaatigisarpara raajarniarneq ukiup qaammataasa ilaanni unitsikkallartarneqarsinnaasoq. Tassani anguniarlugu raajat akiisa qaffakkiartulernissaat, tassami uninngasuuterpassuit ikilippata qaffatsissinnaapput. Soorunami tassani nunarput kisimi taamaaliorsinnaanngilaq, tassami nunat raajarniartut tamarmik peqataasariaqarput. Tamatumani attuumassutillit tamarmik peqataasariaqarput, aammalu raajarniartut allamut saassinnaasut piffissami tamatumani saanneqarsinnaasut tamatta eqqartortariaqarpagut. Ullumikkut killiffipput eqqarsaatigalugu qanoq iliuuseqarnissamut piffissanngorpoq. Jens Sandgreen Qasigiannguit 15
Biologit siunnersuinerisa eqikkarneqarnera Pinngortitaleriffimmit nalunaarut: Pineqartoq: Kitaata Tunullu imartaanni raajartassiisutigineqarsinnaasut aammalu Kitaata imartaani saattuartassiissutigineqarsinnaasut pillugit biologit 2006- imut siunnersuinerat. Matumuuna biologit siunnersuinerisa eqikkarneqarnerat Kitaata Tunullu imartaanni raajartassiissutigineqarsinnaasunut aammalu Kitaata imartaani saattuartassiissutigineqarsinnaasunut tunngassuteqartut ingerlateqqippakka. Raajat pillugit siunnersuinerup imarisai suliarineqarput NAFO-mi kingullermik ataatsimiittoqarmat 26. oktober 3. november 2005- ip tungaanut, Halifaximi, Canadami. Raajat pillugit eqikkaaneq Kitaata imartaani raajaqassusia 1990-ikkut naalerneranniilli pilersumik 2004-imi aamma 2005-imi qaffariarsimaqaaq. Tunup imartaani raajaqassuseq aalaakkaasoq paasinarpoq. Kitaata Tunullu imartaanni raajarniarnissamut atatillugu siunnersuinermi tunngavigisat ataatsimut isigalugit siornamut sanilliullugu allannguuteqartinneqanngillat: Kitaani 130.000 tonsit aammalu Tunumi 12.400 tonsit innersuussutigineqarlutik. Pingaaruteqarpoq malugissallugu pineqartuni raajaqassusia 2006-ip kingorna appariaateqarumaartoq naatsorsuutigineqarmat. Appariaateqarumaarnissaa naatsorsuutigineqarpoq ilaatigut ukioqatigiiaat takkussortut (raajaaqqat raajarniarnermi pisaasalerumaarsinnaasussat) ikittuinnaat nalunaarsorneqarnikuummata, ilaatigullu saarulleqassusia (saarulliit raajartortuugamik) ukiuni kingullerni qaffakkiartornikuummat (misissuinernit saarulliit tamakkiisumik isigalugit 2004-mut sanilliullugu 2005-imi oqimaassutsimikkut tallimariaammik qaffariarsimammata). Sinerissap agguataarsimanerani sumiiffinni allanit ilisimavarput raajaqassusia ukiualunnguit ingerlanerinnaani annertuumik allannguuteqarsinnaasartoq, assersuutigalugu Barentshavet-imi, tassani raajaqassusia 1998-imiit 2001-imut, ukiut sisamat ingerlanerinnaani, affaannanngornikuummat. Helle Siegstad Taamaattumik Pinngortitaleriffiup innersuussutigiumavaa raajarniartarneq pillugu iliuusissanut pilersaarusiortoqassasoq pisariaqarpallu aamma saarullinniartalerumaarnissamut, tamatumani raajaqassutsip saarulleqassutsillu assigiinngitsutigut allanngorarfiusinnaanerat aallaavigalugu. Saattuat pillugit eqikkaaneq Pinngortitaleriffiup siorna siunnersuinerani siunertarineqartoq tassaavoq saattuaqassutsip ammuinnaq ingerlarngata unitsinneqarnissaa. Saattuarniarfiusartut pineqartut amerlanersaanni saattuaqassuseq suli appasippoq pineqartuniillu paasissutissat pissarsiarineqartut tamarmik takutippaat saattuat ukioqatigiiaat takkussortut 2006-imilu aalisarneqarsinnaasussat ikittuinnaanissaat naatsorsuutigineqartariaqartoq. Qeqertarsuup Tunuani, Sisimiut aamma Maniitsup eqqaanni saattuaqassutsip killiffigaa suli ikiliartorfiujuarsinnarmata imaluunniit ikiliartornerat unissimassasoq kisiannili pineqartuni saattuaqassuseq appasissumi inissisimavoq. Nuuk-Paamiut eqqaanni killiffiusut malillugit saattuaqassuseq pitsaaneruleriartorpoq, taamaattorli siunissami aalisarneqalerumaartussanik saattuaqassutsimut pilersuinerup appasippallaarnera aarlerinartinneqarluni. Taamaattumik 2006- imut saattuartarineqarsinnaasussatut siunnersuineq siornamut sanilliullugu allannguuteqartinneqanngilaq. Uppernarsaatinik sukumiinerusunik piumasaqartoqassappat Pinngortitaleriffik tunniussinissamut piareersimassaaq. Raajanut tunngatillugu pisortatigoortumik siunnersuineq (tuluttuujusoq) NAFO-p nittartagaani (www.nafo.int) nassaarineqarsinnaavoq. Saattuanut tunngatillugu siunnersuinerup tunuliaqutai tuluttuujusut Pinngortitaleriffiup nittartagaani (www.natur.gl) nassaarineqarsinnaapput. 16
Biologit raajat pillugit siunnersuinerannik naatsumik eqikkaaneq Pinngortitaleriffimmit nalunaarut tigusimavarput: Kalaallit Nunaata Kitaani raajat Kitaani raajaqassusia 1990-ikkut naalerneranniilli pilersumik 2004-mi aamma 2005-imi annertusisimaqaaq. Kalaallit Nunaata kitaata imartaani 2006-imi raajartassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqarput 130.000 tonsit, taamaalillunilu ukioq manna siunnersuineq siorna siunnersuinermiit allannguuteqarnani. Kitaani raajaqassutsimik nalilersuisarnermi naatsorsueriaaseq matematiskiusoq atorneqartarpoq. Periutsimi tassani ilaatinneqartarpoq raajat saarulliillu imminnut sunneqatigiittarnerat. Tamatumani raajaqassuseqaleriartornera naatsorsorneqartarmat annaasaqaatigineqartut tamarmiusut tunngavigalugit imaappoq aalisarneqarnerat aammalu raajat saarullinnit nerisarineqartarnerat tunngavigalugit. 2006-imi pisarineqartussat 130.000 tonsit sinnerpatigit naatsorsorneqarpoq, annaasaqaataasartut qaffariaateqassasut 20%-it nalinginik nalorninaateqarfiusumik. Siorna siunnersuineq 17%-it nalinginik nalorninaateqarfiuvoq. Imali raajaqartigaaq ukiuni aggersuni raajaqassuseq annertuutigut nalorninartortaqarani. Taamaattumik NAFO-p ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiiffiata paasisatut nalunaarutigaa, 2006-imi raajartarineqarsinnaasut ataatsimut 130.000 tonsiutinneqassappata tamanna uumassusilerinermi killissarititaasut iluanni raajaqassutsimut qularnanngitsumik apparsaataanavianngitsoq. Raajat mikinerit aappaagu raajarniarnissami pisarineqartarumaartussat ilanngukkaanni naatsorsuutigineqarpoq amerlassaqisut, taamatullu 2006-imi pisaqarluartoqartarumaartoq. Taamaattoq malugeqquneqarpoq naatsorsueriaaseq pineqartoq aammalu raajat ukioqatigiiaat takkussortut amerlassuserisaat pillugit paasissutissat allat (raajat minnerit ilanngullugit pisarineqartartussatut naatsorsuutigineqartut) paasinarsititsimmata raajaqatigiiaat 2006-ip kingorna aalisarneqarsinnaajumaartussat ikinnerulersinnaassasut. Tamatuma saniatigut saarulleqassuseq qaffariarsimasoq nalunaarsorneqarsimavoq (saarulliit 2004-mut sanilliullugu 2005-imi tallimariaammik amerlanerupput), tamannalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu raajaqatigiiaat pillugit annertuutigut allannguinernik kinguneqarsinnaassaaq. Taamaattoq saarulliit 1980-ikkut naalernerannut aammalu 1950-ikkunni 60-ikkunnilu saarullippassuaqarsimaneranut sanilliullugu suli ikipput. Siunnersuinermi ilanngullugit naatsorsuusiarineqarput, suut nalorninaataasinnaassanersut ukiut qulit ingerlaneranni ukiumoortumik pisaasartut 110, 120, 130, 140 aamma 150 tusind tonsit pisarineqartassagaluarpata. Naatsorsuinerit 2005-imi saarulleqassuseq aallaavigalugu suliarineqarput. Saarulliit maannakkornit amerliartupiloornerussappata, soorlu 1980-ikkut naalerneranni taama pisoqartoq, taava saarullit raajanik ukiut pingasut-sisamat ingerlanerinnaanni maannakkusulli pisarineqartartut amerlaqataannik nerisaqartalissapput. Tunumi raajat 1994-imiilli ukiumut pisarineqartartut 12.400 tonsiusarput, tamannalu raajaqatigiiaat amerliartulernerannik malitseqarsimavoq. Taamaattoq raajat amerliartorsimanerat 1999-imi killiffissaminut anngussimassasoq ilimagineqarpoq. Taamaattumik NAFO-p ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiiffiata siunnersuinermini tunngavigaa, Danmarksstrædet-imi aammalu Tunumi 2006-imi raajarniarnissani 12.400 tonsit sinnerneqartariaqanngikkaluartut. 17
MANIITSUMI UMIATSIAARARSORLUTIK AALISARTUT PINIARTULLU PEQATIGIIFFIAT: Finn Karlsen ilumoorpoq! Finn Karlsen-ip piniartut biolog-iniit upperineruneraramigit ilumoorpoq. Kiisami Naalakkersuisoqalersimavugut biolog-inut anngaaginnanngitsumik, namminerli isummani atorlugu, piniartullu ataqqillugit tusaaniarlugit suliniartumik. Finneeraq qujanaq! Biolog-it nassuerutigisimavaat arferit mikisut pillugit ilisimasatik 38%-iinnaasut (aamma qanoq ilillutik ilisimasatik 38%-iinnaasut paasisimassanerpaat?). Taamatut nassuernerup takutippaa, biolog-it ilisimasatik amigarluinnartut nalunngikkaluarlugu Naalakkersuisunut siunnersuisarsimapput imminnut ilumoortutut taallutik, uffa nalunngilluinnarlugu paasissutissat tunniussatik ilumut piviusuunersut apeqquserneqarujussuarsinnaasut. Allatut oqaatigalugu: biolog-it amigarluinnartunik paasissutissanik peqarlutik nalunagu Kalaallit Nunatsinni piniartorpassuit ilaqutarpassuisalu ulluinnarni qanoq atugaqarnissaannut aalajangiisuusarsimapput! Tamanna erseqqissumik uppernarsisillugu piniartuulluni, eqqugaasunut ilaalluni, kissaammernanngitsuunngilaq. Biolog-it inuunitsinni atukkavut ajornerulersittuarsimavaat, naak nalunngikkaluarlugu paasissutissat pigisatik amigarluinnartut AKUERINEQARSIN- NAANNGILAQ! Uani eqqaaneqartariaqartut ilagivaat aamma Naalakkersuisuusarsimasut tupinnaannartumik atorfilittanut biolog-inut qanoq anngaaginnarsimatigineri, uffa tusaajuaraluarlugu piniartut oqaluttut biolog-it paasissutissat tunniussaat amigarluinnartuusut imaluunniit ilumuunngitsut. Piniartunut ataqqinnittumik, upperinnittumik Naalakkersuisoqalersimagatta assorsuaq nuannerpoq qujanarlunilu. Biolog-it piniartuulluni tatiginanngillat! Ukiorpassuit, imaluunniit inersimasuunermi inuuneq naallugu, piniartuusimalluni pakatsinassaqaaq nikassaataassaqalunilu qallunaaq inuusuttunnguaq imminut biolog-imik taasoq nunatsinnut tikitsiaannavilluni, nunatsinni piniartut inooriaasiannik paasinninniaqqaanngivilluni, piniagassanut naalaganngortoq tusarlugu takulluguluunniit namminerlu nalunagu taanna naalaganngortoq kukkusoq! Ila misigissutsikkut sakkortussaqaaq piniagassat pilerigiuaannakkat sarsuasut isiginnaaginnarlugit susinnaanagillu nalunagulu piniagassat taakku sinnilimmik amerlassusillit nungutaanissaminnullu ilorianartorsiunngitsut! Biolog-it kukkusarneri nalunngisagut: Tuttut nungulernerarlugit suaartalillarmata piniartut takusartakkatik tunngavigalugit illuatungiliipput, oqarlutik tuttut nungulinngitsut - amerlaqisulli. Biolog-it upperineqarlutik tuttut killilersorujussuarneqalerput tuttut ingasattumik sinnilimmik (biologit oqarnerat malillugu) amerlassuseqalernerannik kinguneqartumik. Tuttut nungulinngitsut biolog-it kukkullutik nungulernerarpaat! Piniartut ilumoorlutik oqalussimagaluarput! Timmissat: appat, mitit taateraat ikileriarujussuarsimanerarlugit biolog-it oqalupput. Tamanna maani Maniitsup eqqaa eqqarsaatigalugu ilumuunngilluinnartoq nalunngilarput. Maniitsup eqqaani innani timmiaqarfinni timmissat imatut amerlatigilersimapput allaat ilarpassui inissaarukkamik innanut allanut nutserartariaqalerlutik. Taamaakkaluartoq upernaakkut piaqqiunnginnerini timmiarniarsinnaanerput inerteqqutaalersimavoq, biolog-inngooq oqarmata Maniitsup eqqaani appat, mitit, taateraallu amerlassusaat 70-ikkunnut sanilliullugu affaannanngorsimasut. Timmissat ikiliartunngitsut biolog-it ikiliartornerarpaat! Piniartut ilumoorluta oqalukkaluartugut upperineqanngilagut! Qilalukkat Qilalukkat amerlassusaat eqqarsaatigalugu biolog-it kisitsisuusaarnertik patsisiliullugu pisassanik killiler- 18
suerujussuarnissat inassutigimmassuk Naalakkersuisuusimasut naalappaat. Biolog-it qaammammi martsimi kisitsinerartarput, uffa ukiup taamaalinerani piffik kisitsiffiat annertunerpaaq sikumik sikussamilluunniit qalleqqasartoq. Piniartut nalunngilarput (aamma biolog-it nalunngittariaqaraluarpaat) uummasut taakku amerlasuutigut sikut nallornikut/aserorternikut akornanni, imaluunniit sikuaq putulaannguarlugu (qaarlugu) anersaartortartut. Tassa biolog-it kisitsigaangamik qilalugarpassuit sikut akornanniittut imaluunniit ataaniittut minillugit kisitsisarsimassapput, taamaalillutillu qilalukkat ikinaarujussuarlugit amerlassusiliisarlutik. Qilalukkat amerlassusii pillugit biolog-it kukkujuarput! Piniartut ilumoorluta oqalukkaluartugut ilisimatuunit upperineqanngilagut! Aamma tusakkat tutsuviginartut oqaatigivaat biologinngooq tikaagulliit amerlassusaat paasiniarlugu sineriatsinni pilersaarusiorluariarlutik kisitsisimaqisut. Kisitsigamik sineriassuatsinni tigaagulliit marluinnaat takusimavaat! Soorunami angusartik taamak kanngunartigisoq saqqummiutinngeqilissuk! Taamaattumik tupigineqassanngilaq piniartuusugut eqqarsarsinnaagutta: Biolog-it amerlasuutigut tatiginanngillat! Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga Karl Lyberth Siulittaasoq Avannaani aalisarnermut atortunik peqarnerpaaq Nioqqutit: Raajanut qalorsuit Assakaasut naterluttorsiutit Pitut Qalorsuit wire-ii Allunaasat Puttaqutit plastic-it Netsit Ningittakkersuutit tamaasa Savimernit tamaasa Sullisit/Kamippaat/ Aaqqatit tamaasa Assagiarsunnut pullatit atortussaallu Saarlisaartut atortuilu Niueqatit: Thyborøn Skibssmede A/S Randers Reb Peter Harbo A/S Hampidjan Group Cotesi Nordic Scanfi Injector Brdr. Markussens Metalvarefabrik A/S Tben Ehf Carl Backs A/S Perfect Trawlskovle ApS QALULERIVIK ILULISSAT VODBINDERIET ILULISSAT Postboks 284 3952 Ilulissat Tlf. +299 94 35 00 Fax +299 94 22 99 Mobil +299 54 67 58 19
KNAPK-p Inuillu Issittormiut Kattuffiata, ICC-p, isumaqatigiissutaat, 2003-meersoq, tunngavigalugu KNAPK-mi siunnersorti, Niels Lange Andersen, aammalu ICC-mi siunnersorti, Lene Kielsen Holm, Montreol-imi, Canadamiittumi, silaannaap allanngoriartornera pillugu ataatsimeersuarnermi peqataapput. Canadamut angalaartut Ataatsimeersuarneq nunat Kyoto-mi silaannaap mingutsinneqannginnissaa pillugu isumaqatigiissummi, 1997-imeersumi, atsioqataasut siullermeerlutik ataatsimiinnerivaat. Ataatsimeersuarnermi tassani aamma FN-ip silaannaap allanngoriartornera pillugu isumaqatigiissutaani peqataasut aqqanilissaannik ataatsimiipput. Ataatsimeersuarneq ulluni 28. november 9. december 2005-imi ingerlanneqarpoq, nunanit 200-t sinneqartunit inunnillu 10.000-init najuuffigineqartumik. - Ataatsimeersuarneq taanna peqataaffigisarput ateqarpoq COP 11. Nunat isumaqatigiissummik atsioqataasut aqqanilissaannik ataatsimeersuarnerat. 1995-imi FN-ip iluani Conference of Parties aallartinnikuuvoq, silaannaap pissusaanut tunngasumik sammisalik. Tassani nunat peqataasut amerlanerpaat, Kyoto isumaqatigiissummik taallugu Japan-imi atsioqatigiinnikuupput, pingaarnerpaat kisimik pinnatik. Soorlu USA suli atsiorumanngitsoq, Lene Kielsen Holm Sineriassortumut nassuiaavoq, nangillunilu: - Kyoto-mi isumaqatigiissutip isumagivaa silaannarmik mingutsitsinerup killilersorneqarnissaa, pingaartumik gas-it silaannarsuarmik mingutsitsisuusut matumani pineqarput. Taakkua killilersorneqanngippata nunarsuaq kissakkiartuinnartussaavoq. Lene Kielsen Holm Mingutsitsinerli maannakkut ima annertutigisimatigereerpoq, uteriarnissamut periarfissaarutereerluni. Taamaattumik ICC-mit KNAPK-millu pingaartutut isigivarput, SILA-INUMMIK taallugu silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngasumik nunatsinni ukioq manna 2006-imi paasiniaanissarput, Lene Kielsen Holm oqaluttuarpoq. - Inuit maannakkut suut takuaat? Suut siornatigorninngaaniit allanngoriarsimappat? Siumut pilersaarusiussagutta aalisartut, piniartut allallu pinngortitamik atuisut apersorneqassapput atortussanillu katersuilluta siunissamut pilersaarusiornissaq eqqarsaatigalugu, aammami innuttaasunut tamanut pingaaruteqarmat. Taanna tunngavippiaavoq SILA- INUMMIK taallugu suliniuteqarnerput. - Nunat amerliartuinnartut paasiartuinnarpaat, mingutsitsinerup taassuma killilersorneqarnissaa. Taavalu massakkut silarsuarmi pisartut takusaleriikkagut, soorlu anorersuit illoqarfissuarnik eqquisartut, pissutigalugit inuit uikkiartorput qanorlu iliuuseqartariaqartutut misigiartorlutik. Ilaat oqalugiarput oqarlutik namminneerlutik inuttut ataasiakkaatut atukkatik annikikkaluartut aallaavigisariaqarlugit. Illit ulluinnarni atukkanni mingutsitsisut suuppat? Imaluunniit annikitsunnguamiit aallartikkaanni annertoorujussuanngorsinnaanera neriuutigineqarpoq, Lene Kielsen Holm oqarpoq. KNAPK-p ilaasortaanut toqqaannartumik iluaqutaasinnaasumik pissarsivisi? - Soorunami KNAPK-p ilaasortai oqaatigisinnaavagut tamarmik pinngortitaminngaaniit pissarsiortuupput. Taamaammat pinngortitap pissusaa allanngorpat siullerpaallutik eqqugaasussaapput. Taamaammat paasissutissat katersorneqartut paasisagullu ingerlateqqitassagut iluaqutaasussatut soorunami takorloorpagut, Lene Kielsen Holm naggasiivoq. Niels Lange Andersen 20