NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT GRØNLANDS HJEMMESTYRE Inatsisartut ukiumoortumik nalunaarutaat 2007 Landstingets Årsberetning 2007
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT GRØNLANDS HJEMMESTYRE Inatsisartut ukiumoortumik nalunaarutaat 2007 Landstingets Årsberetning 2007
Imai 1. Inatsisartut siulittaasuata aallarniutaa..................................................................4 2. 2007-imi Inatsisartut katitigaanerat sinniisussallu......................................................8 3. 2007-imi Inatsisartut ataatsimiinneri...................................................................14 4. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat ataatsimiititaliallu......................................................16 5. 2007-imi Inuusuttut Inatsisartoqarnerat................................................................44 6. 2007-imi ingerlatat suliniutillu allat.....................................................................48 7. Inatsisartut sullinneqarneranni anguniakkat............................................................54 8. Inatsisartut Allattoqarfianni sulisorisat.................................................................60 9. Namminersornerullutik Oqartussat nersornaasiuttagaat Nersornaat................................62 10. Aningaasaqarneq........................................................................................64 11. Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat paasisassarsiorlutik 2007-imi angalaneri......................66 Ilanngussaq 1 - Piffissami 1989-imiit 2007-imut kuultiusumik NERSORNAASIISARNERIT....................70 Ilanngussaq 2 Piffissami 1989-imiit 2007-imut sølviusumik NERSORNAASIISARNERIT....................72 Ilanngussaq 3 Inuusuttut Inatsisartuisa 2007-imi inaarutaasumik aalajangersagaat.........................76 Inatsisartut ukiumoortumik nalunaarutaat 2007 Landstingets Årsberetning 2007 Grønlands Hjemmestyre September 2008 Redaktion: Landstingets Bureau Fotos: Landstingets Bureau Layout og grafisk produktion: Info Design aps, Nuuk 2
1. Inatsisartut siulittaasuata aallarniutaa sut ataatsimoorlutillu soqutigisallit pissutsinik immikkut it tunik naalakkersuinikkut qinikkat uparuukkumallugit qa - qu gukkulluunniit ataatsimiititalianut saaffiginnissinnaapput. Siulittaasoqarfimmut, ataatsimiititalianut Inatsisartunullu ilaasortanut ataasiakkaanut inatsisiliornermik suliaqarnerup piareersarneqarneranut, ataatsimiinnerit ingerlanneqarnerinut ataatsimiititaliallu ingerlaavartumik sulinerannut ukioq kaajallallugu inatsisartuni sulinermut ikiuuttussatut Inatsisartut sullissivittut aaqqissuussamik atugas sa qar ti - taapput. Aaqqissuussaq taanna Inatsisartut Allat to qar fiannik taa - guu teqarpoq, 27-inillu aalajangersimasumik sulisoqarluni. Partiillu allattoqarfiinit ataasiakkaanit allaffinnik atu gas - saqartitaasunit partiillu allattaanik Inatsisartunit atu gas - saqartitaasunit Inatsisartut sulinerat tapers erneqartarpoq. Partiillu allattoqarfii Inatsisartut sulinerata pitsaanerpaamik piareersarneqarnissaanut ingerlanneqarnissaanullu Inat - sisartut naalakkersuinikkut immikkoorsitaarnerinik taa ma - tullu Inatsisartut Allattoqarfiannik suleqateqartarput. Inatsisartut siulittaasuat Ruth Heilmann. Ukiumut qaangiuttumut nalunaarut inatsisiliornerup ammasuunissaanik paasiuminartuunissaanillu Inatsi sar - tut kissaateqarnerattut aammalu Inatsisartut Naa lak - kersuisullu akornanni suleqatigiinnertut isigineqassaaq. Aammattaaq ukiup ingerlanerani Inatsisartut Siu lit taa - soqarfiata ataatsimiititaliallu suliniuterpassuarnik sam mi - saan nik nalunaarut paa sisaqarfiusinnaavoq. Inatsisartut sulinerat ima aaqqissuussaavoq nunatsinni inatsisiliornerup piareersarneqarnissaanut suliarineqarnissaa nullu Inatsisartut tamarmiusut minnerpaamik ukiumut marloriarlutik ataatsimiittarlutik. Tamanna sapaatip akun - nerinik arfinilinnik arfineq-marlunnik sivisussusilimmik uper naakkut ataatsimiinnertut sapaatillu akunnerinik arfi - neq- pingasunik qulingiluanillu sivisussusilimmik ukiakkut ataatsimiinnertut pigajuppoq. Tamatumalu saniatigut Inat - si sartut ataatsimiititaliaat tamarmik immikkut susas sa qar - fim minni ukioq kaajallallugu sulisarput. Nunatsinni innut taa - Inatsisartut Allattoqarfiata ingerlatsiffittut namminer - sor tutut attaviitsutullu inissisimanera, 1997-imi Naa lak ker - sui sut allaffissornerannit pisortatigoortumik avissaartit - si neq aqqutigalugu qulakkeerneqarpoq. Taa maa lilluni Inatsisartut Allattoqarfiata maanna iluserisani 2007-imi ukiuni qulinngortorsiorluni nalliussivaa. Ukiut kingulliit qu - lit ingerlaneranni Inatsisartut suleriaasiannut tunngasumi pisoqangaatsiartoqarsimavoq. Ataaserli qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaavoq, tassa suliassat malunnaatilimmik annertusisimammata. Inatsisartut allaffeqarfiat aq qu - tigalugu Inatsisartunut ilaasortat suliatigut immikkut ilisimasanik toqqaannartumik pissarsisinnaanerat pingaa - ruteqartoq maanna ataat si miititaliat kiffartuunneqarneranni Inatsisartut nam minerisaminnik ataatsimiititalianut allatseqarnerannik ilusiliinikkut qulakkeerneqarsimavoq. Taama aaqqiinerup kinguneraa inatsisissatut siun ner - suutinik, Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuutinik il.il. aamma Inatsisartut ataatsimiititaliaanni suliaqarnerit Naalakkersuisut allaffissornikkut piareersaataasumik su - linerannit avissaartinneqarsimammata. Ukiuni kingullerni Inatsisartut suliakkersorneqarnerat 4
annertusiartuinnarsimavoq. Ukiorlu 2007 allaanerusimanngilaq. Suliassat amerliartuinnarnerat siunnersuutit amerlassusaannit Inatsisartullu oqaluuserinninnerannut quppernerpassuarnillu toqqaannartumik uuttutaa sin naap - put. Atortussat tamarmik kalaallisut danskisullu saq qum - miunneqarnissaannik piumasaqaat nutse ri soqarfimmut Inatsisartunullu ilaasortanut ataatsimiititalianullu ulapereeqi sunut oqaatsit marluk ator ne qar nissaannik piumasa - qaam mut sanilliullugu sulinermi ilusiliinerminnik naleq - qus saasariaqartartunut ajornar tor siutaavoq anner tu - siartuinnartoq. Ukioq 2007 naalak ker suinikkut annertuunik suliniutiniuteqarfiullunilu sun niu teqar luarfiusimavoq. Pensionisiaqarnerup nutarteriffigineqarneranik Inatsisartut akuersis sutiginninnerat pensionisialinnut aningaasaliissutit amerlineqarnerannik qulakkeerinnittoq aammalu pen sio - nisiat inuiaqatigiinni akit nalinginnaasumik ineriartor - nerannut maannamiit malinnaalernissaannik qulakkee rin - nittuusoq ilaatigut immikkut taaneqarsinnaavoq. Aam - mattaaq immikkut taaneqarsinnaavoq kommuninik aaqqissuusseqqinnissamik Inatsisartut akuersinerat, kom - mu nit amerlassusaannik ikilisitsisussaq aamma kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni sulianik agguataarinermik allannguisussaq marluullutik nukiit atorneqarnerannik pitsanngorsaanerunissamik Kalaallit Nunaatalu aningaasatigut nammineersinnaalernissaanut periarfissat patajaallisarnissaannik siunertaqartut. Taa maa - lil luni Kalaallit Nunaata aningaasatigut nammi neerne - runissaata imminullu aqunnerulernissaata anguniar ne ranni siunissamut ungasinnerusumut suliniutinut periutsinullu ar - la l innut kommuninik aaqqissuusseqqinneq taper taa lis - saaq. Kalaallit-Qallunaat Namminersorneq Pillugu Isuma lio qa - tigiissitaannut Inatsisartut 2007-imissaaq ilaasor taa ti - ta qarput. Ataatsimiititaliap sulinerata inaarutaasumik naammassiniarneqarnera danskit Folketingiannut qinersinermik ajoraluartumik akornuserneqarpoq, taa maalilluni 2008-mi aatsaat pisussanngorluni. Ataat si mii titaliarsuup sulinerani nunatta ilaasortaatitaasa akornanni anguniakkat periusissallu tamakkiisumik isumaqatigiissutigineqarnerat iluatsittumik anguneqarmat ataatsi mii titaliarsuarmut ilaasortatut nuannaarutigaara. Tamatuma isumaqati giin - niarnerni Kalaallit Nunaata inissisimanera, ajornaku soor tar - simaqisoq, tamatigulli anguniagaqarfiusarsimasoq patajaallisarsimavaa nunatta Inatsisartuini isumaqatigiinniartarnerit asserluinnaattut. 6
2. 2007-imi Inatsisartut katitigaanerat sinniisussallu Inatsisartunut ilaasortat Inatsisartut, nunatta inatsisiliortui, innuttat qinigaannik 31- nik ilaasortaqarput. Inatsisartut ukiut sisamakkaarlugit qinerneqartarput, Namminersornerullunilu Oqartussaaneq 1979-imili atulermat qulingiluariarluni qinersiso qar poq, kingullermik 15. november 2005-imi. Inatsisartunut qinersisinnaatitaanermut piumasaqaataavoq qinersisartup qallunaatut innuttaassuseqarnissaa, 18-inik ukioqalereersimanissaa nammineersinnaajunnaarsitaasimannginnissaa, kiisalu pineqartup qinersinissaq sioqqullugu sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni Kalaallit Nunaanni aalajanger si - masumik najugaqarsimanissaa. Qinersinermi kingullermi qinersisinnaatitaapput 38.924-t taakkunanngalu qinersipput 29.139-t. Kalaallit Nunaat Inatsisartunut qinersivinnut arfineqpingasunut siusinnerusukkut agguataagaavoq, 1998-imili qinersisarnermut inatsisip allanngortinneqarneratigut Kalaallit Nunaat maanna qinersivinngorpoq ataasiinnaq aammalu qinersiviit ilassutitullu qinigassat immik koor - tinneqartarunnaarlutik. Qinigassanngortittoq partii sinnerlugu qinigassan ngor tis - sin naavoq, ataatsimik arlalinnilluunniit kattusseqateqarluni qinigassanngortissinnaalluni imaluunniit kisimiilluni qinigassanngortissinnaalluni. Qinersinermi kingullermi partiit tallimat qinigassanngortipput Siumut, Inuit Ata - qatigiit, Atassut, Demokraatit Kattusseqatigiillu Partiiat. Taa maa lillutik inuit 217-it qinigassanngortipput. Inatsisartunili ilaasortat 31-iinnaapput. Taamaattumik qinersinermi taasinerit kisitseriaaseq aalajangersimasoq malillugu partiinit, kattusseqatigiinnit kisimiillutillu qi ni - gassanngortittutut ilaasortassat akornanni ag gua taar - neqassapput, tamatumanilu taasinerit pissarsiarineqartut soorunami aallaaviussallutik. Aalajangersimasumik kisit - seriaatsip taassuma kingunerivaa partiit kat tus se qa ti - giilluunniit arlaat sinnerlugu qineqqusaartoq ikit tuinnarnit taaneqaraluarluni Inatsisartunut isersinnaammat naak allat amerlanerusunit taaneqarsimagaluarlutik kisimiillutik qineqqusaarnertik pissutigalugu isinngitsoortut. 2005-imi qinersinerup kingorna Inatsisartunut ilaasortat partiinut tallimanut agguataagaapput: S Siumut ilaasortat 10 IA Inuit Ataqatigiit ilaasortat 7 D Demokraatit ilaasortat 7 A Atassut ilaasortat 6 KP Kattusseqatigiit Partiiat ilaasortaq 1 2006-ip ingerlanerani Inatsisartunut ilaasortaq, Esmar Bergstrøm, attaviitsunngorniarluni aalajangerpoq. 2007-imi Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaatitaannut ilaalerpoq. Tamatuma kingorna 2007-ip naanerani Inatsisartuni partiit ima agguataarneqarput: S Siumut ilaasortat 10 IA Inuit Ataqatigiit ilaasortat 8 A Atassut ilaasortat 6 D Demokraatit ilaasortat 6 KP Kattusseqatigiit Partiiat ilaasortaq 1 Inatsisartunut ilaasortat arlallit Naalakkersuisunut ilaasor - ta tut sulisinnaajumallutik sulinngiffeqarnissamut akuerineqarsimapput. Taama pisoqartillugu sulinngiffeqar - to qarnera tamakkerlugu Inatsisartunut ilaasortamut sinnii - sus samik ilannguttoqartarpoq. Taamaalilluni 2007-ip ingerlanerani taakku tassaapput: Siverth K. Heilmann, sinniisussaq Kristian Jeremiassen Aleqa Hammond, sinniisussaq Otto Jeremiassen Kim Kielsen, sinniisussaq Jens Lars Fleischer Agathe Fontain, sinniisussaq Olga P. Berthelsen 8
SIUMUT INUIT ATAQATIGIIT ATASSUT DEMOKRAATIT KATTUSSEQATIGIIT PARTIIAT 2007-imi Inatsisartunut ilaasortat sinniisussallu Agnethe Davidsen Hans Enoksen Aleqa Hammond Ruth Heilmann Doris Jakobsen Esmar Bergstrøm Asii Narup Chemnitz Agathe Fontain Ane Hansen Juliane Henningsen Finn Karlsen Thomas Kristensen Godmand Rasmussen Augusta Salling Per Berthelsen 2007-ip ingerlanerani Inatsisartunut sinniisussaasimasut Isak Jens Lars Otto Simon Per Anthon Davidsen Fleischer Jeremiassen Olsen Rosing-Petersen Frederiksen Nikolaj Knud Emilie Naja Otto Jeremiassen Kristiansen Olsen Petersen Steenholdt 10
SIUMUT INUIT ATAQATIGIIT ATASSUT DEMOKRATERNE KATTUSSEQATIGIIT PARTIIAT Medlemmer og suppleanter i Landstinget 2007 Lars Emil Johansen Jørgen Wæver Johansen Kim Kielsen Vittus Mikaelsen Jonathan Motzfeldt Kuupik Kleist Josef Motzfeldt Johan Lund Olsen Ellen Siverth K. Christoffersen Heilmann Palle Marie Jens B. Lene Knüppel Astrid Christiansen Fleischer Frederiksen Fleischer Rex Øvrige suppleanter i Landstinget i løbet af 2007 Ole Olga P. Aqqaluaq Arkalo Gert Kristian Thorleifsen Berthelsen Egede Abelsen Ignatiussen Jeremiassen Jørgen- Ole Anemarie Loritha Mogens Nyboe Nielsen Schmidt-Hansen Henriksen Kleist 11
Toqusoqarnera Inatsisartunut ilaasortaq Agnethe Davidsen, Nuummi uki - or passuarni borgmesteriusoq, ulloq 25. november 2007-imi toqukkut qimaguppoq. Tassunga atatillugu Inatsisartut Siu littaasuat, Jonathan Motzfeldt, eqqaaniarlugu ima allap - poq: Inuk imaannaanngitsoq, politikeri imaannaanngitsoq aqutsisorlu nukittooq Kalaallit Nunaata annaavaa. Inatsisartunut ilaasortap borgmesterillu Agnethe Davidsenip ilimaginngisatsinnik tassanngaannaq qimagunneratigut nunami maani najugaqartugut tamatta imaannaanngitsumik maqaasisassaqalersinneqarpugut. Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermi nunarsuarmi kom - munit anginersaannik pilersitsinissami paasisi masa qar - lu artuunini, siumut takorluugaqarluartuunini aqutsi sin - naas suseqarluarninilu piffissami aggersumi Kalaallit Nu - naan nut iluaqutissanngortittussanngoraluarlugit Nuup borg mesteria, suliumatuutut, sunniuteqarluartutut pi - ngaar titaalluartutullu, ukiut qulit sinnerlugit borg meste - rioreerluni qimaguppoq. Kalaallit Nunaata ineriartorneranut iluaqutaanerpaasussaq angujumallugu borgmester Agnethe Davidsen 2005-mi qinersinermi Kalaallit Nunaata Inatsisartuinut ilaasortatut atuutilerpoq. Tamanna pivoq nunarput tamakkerlugu kommuninilu Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu angu nia - gassatut siunniussanik pingaarutilinnik aalajangigassat pi viusunngortitsinissallu peqataaffigisinnaajumallugit. Inatsisartunut ilaasortaq borgmesterilu Agnethe Davidsen aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermut nunatta ator - fissaqartitaatut isigisaminut aalajaatsumik piumas suseq - qortussutsi siunissamullu ersarissunik takorluugaqarsinnaassutsi iluaqutissanngortissimavai. Kalaallit Nunaanni kommunit anginersaattut pilersaarut annertooq Agnethe Davidsenip nammineerluni siuttuuffissamisut tigusimavaa. Agnethe Davidsen inersimasutut inuunini tamakkerlugu inuiaqatigiinni kalaallini pingaarutilinnik atuuffe qar - tarsimavoq. 1960-ikkut naajartorneranniit eqqartuussivimmi sulisutut eqqartuussisutullu atuutereerluni 1983-mi isumaginninnermut tunngasunut Naalakkersuisutut pissusis sa mi soortumik atuutilerpoq. 1989-miit ukiut marlussuit Nuummi kommunalbestyrelsimeereerluni 1993-mi Agnethe Davidsen borgmesterinngorpoq toqunissilu tikillugu taamatut atuulluni. Agnethe Davidsen qinigaaffinni marlunni 1995-miit 97-mut aammalu 2005-miit toqunissi tikillugu Kalaallit Nunaata Inatsisartuinut ilaasortaavoq. Atuuffini allat aqqutigalugit, inooqataanermigut inuiaqatigiinnilu akuunermigut, siu nis - samut ersarissunik takorluugaqarnermigut sakkukillinngisaan nartumillu sunniuteqarnermigut Agnethe Davidsen su linermini inuiaqatigiissutsitsinni arnaasimavoq ma li - gassiuisoq. Qinikkatut sulinini tamakkerlugu Agnethe Davidsen par tii - mut Siumumut sinniisuujuarsimavoq. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani Agnethe Davidsen arnanit qinikkanit sunniuteqarnerpaasimammat qularutigineqassanngilaq. Atuuffigisimasamini tamani Agnethe mikinngitsumik ma - qaa sineqassaaq. Agnethip qimagutiaarpallaarneratigut Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit taarserne qar sin nan - ngitsumik annaasaqarput. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut sinnerlugit Agnethe Da - vid senip toqunerani aliasungaarnerput ersersikkumavara. Agnethip ilaqutai ikinngutaalu eqqarsaatitsigut najorlugillu misigeqatigaavut. Jonathan Motzfeldt Inatsisartut siulittaasuat 12
3. 2007-imi Inatsisartut ataatsimiinneri 2007-imi ileqquusumik ataatsimiinnerit Inatsisartut ukiuat septemberimi tallimanngornerit pi nga - ju anni aallartittarpoq ukiullu tulliani tallimanngornermi tassani naasarluni. Inatsisartut ukiuanni Inatsisartut min - nerpaamik marloriarlutik ileqquusumik ukiakkut ataat si miin - ner mi upernakkullu ataatsimiinnermi katersuuttarput. Upernaakkut ataatsimiinneq ulloq 9. marts aallar tin - neqarpoq ullorlu 2. maj naammassineqarluni, taamaattorli piffissaq 30. marts 10. april ataatsimiiffiunani. Ukiakkut ataatsimiinneq ulloq 21. september aallar tin ne - qarpoq ullorlu 14. november naammassineqarluni, taa - maa ttorli piffissaq 26. oktober - 5. november ataat si miif - fiunani. 2007-imi Inatsisartuni ataatsimiinnerni sulineq Upernaakkut Ukiakkut ataatsimiinneq ataatsimiinneq Ullut ataatsimiiffiit amerlassusiat 22 2 4 Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuutinik saqqummiussaat 8 1 0 Naalakkersuisut inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutinik saqqummiussaat 17 2 3 Nassuiaatit nalunaarusiallu 9 3 Inatsisartunut ilaasortat aalajangiiffigisassatut siunnersuutinik saqqummiussaat 62 7 1 Inatsisartunut ilaasortat inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutinik saqqummiussaat 1 1 Nunat Avannarliit Killiit aalajangersagaat 0 5 Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiat 15 1 4 Naalakkersuisunut apeqqutit 9 1 4 Siunnersuutit katillutik amerlassusiat 143 1 6 5 2007-imi ataatsimiinerni isumaliutissiissutit Upernaakkut Ukiakkut ataatsimiinneq ataatsimiinneq Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliaq 0 0 Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq 7 8 Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq 6 6 Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaq 2 4 Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq 1 5 Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq 3 7 Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq 2 2 Attaveqarnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaq 3 7 Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaq 10 7 Inatsisinik Atortitsinermut Ataatsimiititaliaq 2 2 Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq 0 1 Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaq 6 7 Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq 1 0 Aaqqissuussaanermut Ataatsimiititaliaagallartoq 2 2 Isumaliutissiissutit katillutik amerlassusiat 45 5 8 14
4. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat ataatsimiititaliallu 4.1. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut ukiuisa aallartinneri tamaasa Inatsisartut siu - lit taasuat siulittaasullu tullii sisamat, ataatsimoorlutik Inat sisartunut Siulittaasoqarfiusut qinerne qar tar put. Siulittaasoqarfiup Inatsisartut avammut sin nii suuffigai Inat sisartullu sulinerata piareersarneqartarnerata inger lan - ne qartarneratalu isumannaatsumik ingerlan ne qar nissaa qulakkeertussaallugu. Inatsisartut Siulit taa soqarfiat 2007- imi 53-eriarluni ataatsimiippoq. Siulittaasoqarfik 2007-imi makkunani peqataavoq: 5. 12. januar / København Folketingip ukiortaarsiorluni ilasseqatigiissitsinerani Inatsisartut siulittaasuat peqataavoq, tassungalu atatillugu Folketingip siulittaasua Christian Mejdahl ataatsi mee qa ti galugu. Aammattaaq Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaasiorluni ilasseteqatigiissitsinerani kiisalu aallartitaqarfimmi pisortap Einer Lemchep soraarnerani ilasseqatigiinnermi peqataalluni. 26. februar 2. marts / København aamma Bruxelles Nunat Avannarliit Killiit siulittaasoqarfiata ulloq 27. februar Københavnimi ataatsimiinnerani Inatsisartut siulittaasuat peqataavoq. Tamatuma kingorna EU-p The new northern dimension policy pillugu ataatsimeersuartitsinerani siulittaasoqarfimmi ilaasortat sinneri peqatigalugit Bruxellesimut peqataajartorluni aallarpoq. Københavnimut uterami Nunat Tamalaat Issittumut Ukiorititaat (IPY) pillugu ataatsimiinnermi siulittaasoq peqataavoq. 26. 28. marts / København Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit workshopimi Inatsisartut siulittaasuat peqataavoq. 16. 19. april / København Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap siulittaasuata tullianik piareersaataasumik ataatsimeeqateqarneq kiisalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap ataat si miin nera. 7. 11. maj / Island Nunat avannarliit killiit inatsisartuini siulittaasut ataat si miin neranni peqataaneq. 25. 26. maj / Ilulissat KNAPK-p ukiunik 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiornerani Inatsisartut siulittaasuat peqataavoq 12. 18. juni / Tasiilaq aamma Husavik, Island Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap Tasiilami ataatsimiinnerani Inatsisartut siulittaasuat peqataavoq, tamatuma kingorna nunarsuarmioqataajartorneq aammalu pituttorsimanngitsumik niueqatigiinnissamik isuma qa tigiissutit pillugit Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa Islandimi Husavikimi ataatsimeersuartitsine rannut ingerlaannartumik peqataajartorluni. 22. 30. juni / København Nersornaammik tunniussineq, Hans Lyngep Aningaa saa te qarfiani ataatsimiinneq kiisalu Lyngby Kirkemi ka tisitsineq. 27. 29. august / Kalaallit Nunaata kujataa Inatsisartut Siulittaasoqarfiata Folketingillu Siulittaasoqarfiata akornanni attaveqatigiinnermut ataatsimiititaliap ataatsimiinnera. 28. september 4. oktober / København Folketingip ammarneqarnerani Inatsisartut siulittaasuat peqataavoq kiisalu Folketingip siulittaasua Christian Mejdahl ataatsimeeqatigineqarluni. 3. 7. december / København Folketingip siulittaasua nutaaq Thor Petersen Inatsisartut siulittaasuata ataatsimeeqatigaa, kiisalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap allattoqarfia ataatsimeeqatigineqarluni. 4.2. Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliaq Suleriaaseq pillugu ataatsimiititaliaq Inatsisartut Siu lit taa - so qarfianni ilaasortanik inuttaqarpoq, taakkulu, siulit taa - so qarfimmut sinniisuutitaqariinngitsunit, Inatsisartuni ilaa sortaatitaqartunit sinniisorisanik ilassusigaallutik. Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaannut ilanngutassatut siunnersuutinik Siulittaasoqarfiup inassuteqaataanik ataatsimiititaliaq suliaqartarpoq Inatsisartullu ataat si - miin nginnerini Inatsisartunut tunngasunut akuersisarnikkut oqartussaasuulluni. 4.3. Ataatsimiititaliat inatsisitigut pilersinneqartussaa ti - taasut aamma Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataat - simiititaliaq Tamatuma saniatigut ataatsimiititalianik arlalinnik Inat si - sartut pilersitsisarput. Ataatsimiititaliat agguaqati giis - sit silluni kisitseriaaseq (d Hondtip periusaa) atorlugu ta mar - mik immikkut qinerneqartarput tallimanillu ilaasortaqartarlutik. Taakku Naalakkersuisunut ilaasortaajutigisussaanngillat. Inatsisartut ataatsimiititaliaasa ilaat pingasut inat si - si tigut pi ler sin ne qar tussaati taapput, tamatumani pine - qar put Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq, Kukku ner - siui nermut Ataatsimiititaliaq aammalu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq: 16
4.3.1. Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfii Suliassanik ataatsimiititaliamut innersuunneqartunik suliarinninneq. Nunatsinni nunarsuullu ilaani nunatsinni aningaasa qar - ni ar nermik sunniuteqartumik aningaasaqarniar nik kut ineriartornermut malinnaaneq. Ukiumoortumik aningaasanut inatsisissatut siunner - suum mik su lia qarneq, tassungalu ilanngullugu aningaa - saqarniarnikkut politikimut najoqqutassat pingaarnerit aalajangersaaviginerini peqataaneq. Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunner - suummik suliarinninneq. Ukiup ingerlanerani Naalakkersuisunit aningaa saliis - sutissatut qinnuteqaatinik suliarinninneq. Aningaasaliissutit aningaassaliissuteqarnermut tun - ngavissaatitanut naapertuuttumik atorneqarnissaannik qulakkeerinneqataaneq. Taamaalilluni Namminersornerullutik Oqartussat missi - nger suusiornermut aningaasaliissuteqartarnermullu aaq - qis suussaanni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq qi - tiusumik inissisimavoq. Tassunga tapiliullugu tamanut atuuttumik aningaa sa qar ni - ar nikkut politikimut inger laa vartumik malinnaasarpoq ani - ngaasaqarniarnikkullu pingaarnertut tulleriiaarinernut atatillugu oqallinnerni pe qataasarluni. Sulinerup tamatuma ilagisaatut Naalakkersuisut nassuiaataannik Aningaasaqarne r mut Ataatsimiititaliaq pissarsiniartarpoq aammalu naalakkersuisunut ilaasortanik isumasioqateqarluni ataatsi meeqateqartarluni Kalaalliat Nunaanni, taamatullumi nunani tamalaani, paasisassarsiorluni angalanertigut tamanut tunngasumik paasisimasani annertu sar tarlugit. Kattuffinnik suliffeqarfinnillu angisuunik ataatsimee qa te - qartarnikkut illuatungeriit killiffii siunissamullu pilersaarutaat pillugit Aningaasaqarnermut Ataat si miititaliaq paasi - sassarsiortarpoq. Kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat missi nger suutaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni 1, imm. 2 naa pertorlugu aningaasanut inatsisip akuersissutigi - neqarnerani siumut naatsorsuutigineqarsinnaasimanngitsunik ukiu mi missingersuusiorfiusumi Naalakkersuisut ani - ngaa sar tuuteqarnissaat isertitaqar nis saallu Aningaasa - qar ner mut Ataatsimiititaliap Inatsisartut sinnerlugit akuer - sissutigisinnaavaa. Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat inis - si titerluni ataatsimiinnerit ilanngullugit 2007-imi katillugit 42-riarluni ataatsimiippoq. Paasisassarsiorluni angalanerit: 1. 9. marts / Belgien Kalaallit Nunaata aallartitaqarfiata takuniarnissaa aammalu suliat ingerlanneqartut arlallit pillugit EU-mi qinikkanik ataatsimeeqateqarnissaq siunertaralugit paasisas sar siorluni angalaneq. 26. april/ Nuuk SIK aamma Nukissiorfiit ilisimatitsiffiusumik ataatsimiititaliap ataatsimeeqatigai. 19. 21. februar/ Canada Naalakkersuisut siulittaasuannik, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumik, Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititali - aan nik kiisalu atorfilittanik arlalinnik angalaqateqarneq. Deschambaulti mi aluminiuliorfimmut Alcoa Inc.-imit pigineqartumut takuniaa - nissaq siunertarineqarpoq. 8. 15. august/ Qaanaaq Qaanaap Kommunianut paasisassarsiorluni angalaneq. Ataatsimiititaliaq Qaanaamut, Pituffimmut, Siorapalummut, Moriusamut Savissivimmullu takuniaavoq aammalu arlaleriarluni ataatsimiilluni kiisalu 2008-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu isumasioqatigiilluni. 4.3.2. Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorne qartarnerannut Ataatsimiititaliaat ulluin nar ni Kuk ku - nersiuinermut Ataatsimiititaliamik taaneqartarpoq. Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu siunnersuutit Inatsisartunit ataatsimitiimitaliamut suliarineqar tus sanngor - tin ne qartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiiti ta liap su li - assarai. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq, ilaatigut Naalak ker - suisunut apeqquteqartarnermigut, suliassaqarfimmi ilu ani ingerlatsinermik malittarinninnissamut pisussaavoq aam - malu Naalakkersuisut inatsisitigut killissaritaasut ilu an ni ingerlatsinikkulluunniit ileqqorissaarnermut tunngatillugu killigititat iluanni ingerlatsinersut nakkutigissallugu. Suliassaqarfii: Aningaasartuutit isertitallu aningaasaliissutaasimasut ma lillugit isumagineqarlutillu atorneqarnersut pillugu na - lilersuineq. Namminersornerullutik Oqartussat nalilinnik pigi saan - nik aningaasaqarnikkut isumannaatsumik ingerlatsiso - qar ner soq pillugu nalilersuineq, taamatullu aamma tamanna a ngu neqarsinnaaqqullugu nammineq malerua - gassanik siunnersuuteqartarneq. Landskarsip naatsorsuusereriaasianik pitsanngorsaa taa - 18
sinnaasunik siunnersuuteqartarneq, tamanna ataat - simiititaliamit pisariaqartutut isigineqaraangat. Kukkunersiuisut avataaneersut nalunaarutaannik nassui - aa taannillu aammalu Naalakkersuisut taakku pillugit nassuiaataannik isummerfiginninneq. Inatsisartunut naatsorsuutit akuerineqarnissaat pillugu inassuteqaateqartarnissaq. Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat inis si - ti terluni ataatsimiinnerup(rit) saniatigut 13-eriarluni ataatsimiippoq ataasiarlunilu isumasioqatigiilluni ataat - simiilluni. UKA 07-imi Landskarsip 2006-imi naatsorsuutaasa suliarineqarnerannut atatillugu Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanernut Naalakkersuisoq isumasioqatigalugu ataatsimiititaliamit ataatsimeeqatigineqarpoq. 4.3.3. Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsi - saa ta 1988-imi nutarterneqarneranut atatillugu Inatsisar - tut Nu nanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat pilersinneqarpoq. Kalaallit Nunaannut soqutiginaatilinnik nu na nut allanut sillimaniarnermullu atatillugu sammisanut nassuiaasianik paasissutissanillu Nunanut Allanut Silli - maniarnermullu Ataatsimiititaliamut Naalakkersuisut nassi ussisarput. Aammattaaq ataatsimiititaliami ataat si miin - nerni oqaasinngorlugit paasissutissiisoqarsinnaavoq, soorluttaaq ataatsimiititaliaq Inatsisartunit Naalakkersuisunilluunniit suliassanik ataatsimiititaliamut suliarineqartussanngortitanut atatillugu oqaaseqaateqarsinnaasoq. Paasissu tissanik pissarsiari ne qartunik Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq oqallisiginnittarpoq aammalu atortussat ataatsimiititaliami isumaliutersuutigineqartut pisariaqalersippassuk apeqqutinik oqaaseqaati n illu saqqummiussisarluni. Inatsisartut ataatsimiinnerisa avataatigut ataatsimiititaliaq Inatsisartut sinnerlugit isuma qa tigiinniutissatut oqallisissianik akuersissu tigin - nissinnaavoq pisariaqartutullu isigineqarpat sussassaqarfin nut tun ngatillugu Naalakkersuisunik piginnaatitsisinnaal - luni. Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq inissititerluni ataatsimiinnerup(rit) saniatigut 2007-imi 12-eriarluni ataatsimiippoq. Ataatsimiititaliap Aningaasanut Nunanullu Allanut Naa lak - kersuisoq marloriarlugu ilisimatitsiffiusumik ataat si mee - qatigaa. Aammattaaq ataatsimiititaliaq 2007-imi makkununnga angalavoq 25. 26. juni / Nuuk Landskarsip 2006-imi naatsorsuutai pillugit isumasioqatigiinneq. 18. 24. august / Tasiilaq aamma Island Paasisassarsiorluni angalaneq: Tiniteqilaami nunaqarfimmi aqutsisut ataatsimiititaliap ataatsimeeqatigai. Ataatsimiititaliap Tasiilami utoqqaat najugaqatigiiffiat takuniarpaa, eqqagassalerinermi pissutsit misissorlugit, kommunalbestyrelsi ataatsimeeqatigalugu, erngup nukinganik innaallagissiorfik takuniarlugu aammalu atuarfik napparsimmavillu takuniarlugit. Ataatsimiititaliap Islandimi ataatsimeeqatigai Islandimi Ani - ngaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq, avatangiisinut minis - teriaqarfik, aningaasaqarnermut ministeriaqarfik aammalu Islandip Nationalbankia. Aammattaaq Alcoap Reyðar - fjörðurimi aluminiuliorfia ataatsimiititaliap takuniarpaa. Ataatsimiititaliap 2007-imi paasisassarsiorluni angalaneri: 26. 27. marts / Arctic Regional Workshop, København Ataatsimiititaliaq Arctic Regional Workshop on Indigenous Peoples Territories, Lands and Natural Resources -imi Samerådimit, Sametingenit aamma ICC-mit aaqqissuunneqartumi peqataavoq. Naala - gaaf fiit Peqatigiit nunat inoqqaavi pillugit aalajangersimasumik oqal littarfiani aalajangernerup (UNPFII 5) malitsigisaanik workshoppertoqarpoq, taassumalu inernera UNPFII 6-imut sammisamik tamatungarpiaq tunngassutilimmik sammisaqaqqammersumut nalunaarutigineqarluni. 13. 16. maj / Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersimasumik oqallittarfiat, New York Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavi pillugit aalajangersimasumik oqallittarfiata New Yorkimi arfinilissaanik ataatsimiinnerani malinnaanissaq angalanermi pingaarnertut siunertarineqarpoq. Aalajangersimasumik oqallittarfiup (Permanent Forum) ilaasortai ataatsimiititaliamit ataatsimeeqatigineqarput, aammattaarlu Naalagaaffinni Peqatigiinni iluarsaaqqinneq pillugu oqariartuut pillugu kiisalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinnik qinersinissa - mut Danmarkip ilaasortaatitassai pillugit danskit Naalagaaffinni Peqatigiinni allaffeqarfianni naatsumik ilisimatinneqarluni. Generalkonsulatimi avammut tunisaqartarnerup siuarsarneqarnissaa pillugu ataatsimiititaliaq naatsumik ilisimatinneqarpoq. Ataatsimiititaliami ilaasortaq Marie Fleischer Danmark Kalaallillu Nunaat sinnerlugit oqalugiarpoq, tamatumanilu inuit inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutip piaartumik akuersissutigineqarnissaata pingaaruteqarnera erseqqissaatigalugu. Silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaanik unammilligassat ilungersunartut annertuullu pillugit annertunerusumik suleqatigiittoqarnissaanut kaammattuivoq, ilaatigullu silap pissusaata Permanent Fo - rum i mi immikkut sammisassanngortinneqarnissaanik periarfissaq taallugu. Permanent Forumip siulittaasua Victoria Tauli-Corpuz akissuteqarnermini ataatsimiititaliap suli tapersersuineranut kiisalu oqallitarfiup sulineranut Danmarkip aningaasatigut tapiissuteqartarneranut qujassuteqarpoq. 07. 10 december / Kangilinnguit aamma Ivittuut Kommuniat 20
Grønlands Kommandop illersornissamut tunngasunik suliassai immikkoortortaalu, tassunga ilanngullugit Sirius-patruljen, Station Nord aammalu Thule Airbasemi danskit attaveqarnermut officeriat pillugit ataatsimiititaliaq naatsumik ilisimatinneqarpoq. Ilaatigut ujaasinermik annaassiniaanermillu ingerlatsineq, nakkutilliineq oqartussaanermillu nittarsaaneq, aalisarnermik nakkutilliineq kiisalu avatangiisinik mingutsitsinermillu nakkutilliineq ataatsimiititaliamit paasisaqarfigineqarput. Ataatsimiititaliaq Ivittuunut takuniaavoq, ilaatigut tassaniillutik CO2-mik uuttortaasarfik kiisalu Ivittuut aatsitassarsiornermut aatsitassanullu katersugaasiviat aammalu kommunip avatangiisinik allanngutsaaliuinermi illersuinermilu suliai, inuussutissarsiutitigut suliniutai aammalu kommunit kattussuunnerisa pingaaruteqarnera borgmesterimit borgmesterillu tullersortaanit ataatsimiitititaliamut ilisimatitsissutigineqarput aammalu kommunip Kangilinnguanut attuumassuteqarnera suleqateqarneralu pillugit ataatsimiititaliaq paasitinneqarluni. 2007-mi ingerlatat allat: 20. februar / Nunanut allanut politiki pillugu isumasioqatigiinneq, Nuuk Nunat avannarliit ukiumoortumik isumasioqatigiinneranni Nunanut Allanut Pisortaqarfimmit aaqqissuunneqartumi ataatsimiititaliaq peqataavoq. Isumasioqatigiinnermi peqataapput nunanit avannarlernit tikeraartut, isumasioqatigiinnerlu 2007-imi nunanut allanut politikimut tunngassuteqarnerusumik ingerlanneqarluni. 15. marts / Nuuk Takuniaaneq: Frankrigip ambassadøria Anne Gazeau-Secret. Ataatsimiititaliaq Hotel Hans Egedemi ilasseqatigiinnermut aggersarneqarpoq. 07. maj / Nittarsaaneq avammullu tunisaqartarnermik siuarsaaneq sammillugit inuussutissarsiutit pillugit ataatsimiinneq, Nuuk Nunani tamalaani nittarsaaneq pillugu Kalaallit Nunaanni suliniute - qar neq sammillugu inuussutissarsiutit pillugit ataatsimiinnermi avammut tunisaqartarnermik piareersaaneq pillugu aalajangersimasumik siunnersuinertalimmi Nunanut Allanut Pisortaqarfimmit aaqqissuunneqartumi peqataaneq. 20. november / Nuuk Takuniaaneq: Amerikap Ambassadianit Deputy Chief of Mission Sandra Kaiser kiisalu Mark Draper, ataatsimiititaliamit ataatsimeeqatigineqarput. 20. november / Nuuk Takuniaaneq: Naalagaaffeqatigiit siunnersuisoqatigiiffiannit (Føderationens Råd) russit inatsisartuinit aallartitat. Naalagaaffeqatigiit siunnersuisoqatigiiffiata nunani avannarlerni sumiiffiit kiisalu nunap inoqqaavi pillugit ataatsimiititaliaannit aallartitat ataatsimiititaliaq ataatsimeeqatigaat. 4.3.4. Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaat Ataatsimiititaliat inatsisitigut pilersinneqartussaatitaasut as si galugit Inatsisartut Suleriaasiat naapertorlugu Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsi mii ti ta - li aat pi lersinneqartarpoq. Inatsiseqarnermut tunngatillugu naa lak kersuinikkut suliassat nalinginnaasut tun nga viu - sumillu inatsiseqarnikkut, ingerlatsiveqarnikkut, kommunini inat si se qar nikkut aamma pigisanut inatsiseqarnikkut kiisalu eqqar tuussiveqarnikkut apeqqutinut tunngasut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap isumagisarpai. Ingerlatsiveqarnikkut tunngasumut ilaapput Dan - markip Naa lagaaffiata Inatsisai Tunngaviusut, Nam mi ner - sorneruneq pillugu Inatsit kiisalu Nam mi nersornerullutik Oqar tussat nammineerlutik Inatsisartut Naalakkersuisullu pil lugit ma leruagassaat, taakkununnga ilaallutik Inat si - sartunik qinersisarneq, Naalakkersuisunut ilaasortat aki - sus saanerat aammalu Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasor tat aningaasarsiaqartitaanerannut apeqqutit. Inger - lat siveqarnikkut kommuninilu inatsiseqarnermut tun - ngasutigut Inatsisartut ataanni ataatsimiititaliat ataa - vartut sinnerinut atasuunngitsunut, assersuutigalugu suli - a nik suli a rinnittarnermut inatsimmik, paasitinneqar sin - naatitaanermut inatsimmik, nalunaarsuisarnermut inatsise qarnermik, tjenestemandinik, Nam minersorne rullutik Oqartussat allaffeqarfiannik kiisalu kommunit nuna qar fiillu aqut sivigineqarnerannik sammisanik nalinginnaasunik ataatsimiititaliaq sammisaqarpoq. Pigisanut inatsiseqarner mut tunngasuni nalinginnaasumik isu maqa ti giis su - teqartarnermut taarsiissuteqartarnermullu inatsiseqarneq, sillimmasiisarnermut inatsise qar neq, piginneqqaartutut piginnaatitaaffeqarneq, eq qar tuus si vik koor tumik nalu - naarsuisarneq qularnaveeqqusiinerlu taaneqarsinnaapput. Innuttaasut inatsisitigut illersugaanerannut, inatsise qar ne - rup pitsaassusianut ingerlatsiviullu innuttanik kiffar tuus - si ne ranut tunngasut pillugit inatsiseqarnermut naalak ker - suinikkut pingaarnertut isummersuutit Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata nakkutigisassarai Inatsisartullu Ombudsmandiata nalinginnaasumik suline ra - nut atatillugu ataat simiititaliaq susassaqartutut ataat si mii - titaliaavoq. Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq 2007-imi isumaliutissiissutinik arfineq pingasunik tun nius sa qarpoq kiisalu aalajangiiffigisassatut siunnersuummik ataat simik saqqummiussaqarluni (Inatsisartut Ombuds man dia ta Ukiumoortumik Nalunaarutaata Inatsisartunit suliari ne qar - nera). Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq 2007-imi quleriarluni ataatsimiippoq ataasiarlunilu isumasio qa ti - giilluni ataatsimeeqateqarluni. Tamatuma saniatigut ulloq 23. april aamma ulloq 8. oktober Inatsisartut Ombuds man - di at kiisalu 12. novemberimi Politimesteri ataatsimiititaliap ataatsimeeqatigai. 22
Paasisassarsiorluni angalanerit: 4. - 6. september / Sisimiut: Sisimiuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfik, politeeqarfik, eqqartuussivik aammalu inuusuttunut pinerluuteqarsimasunut inissiisarfik Inatsisinik Atortitsinermut Ataatsimiititaliap takuniarpai. Ataatsimiititaliap Kangerlussuarmi takuniarpaa pineqaatissinneqarsimasunut utaqqiisaasumik inissiisarfik. Aammattaaq Kangerlussuarmi ataatsimee qatigine qarpoq/ isuma - sioqatigineqarpoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik pinerluttulerinermilu inatsisinik Naalakkersuisut immikkut ilisimasalit - taat Leif Senholt. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermi inatsisissamut nutaamut aammalu pinerluttulerinermik inatsisissamut nutaamut Inatsisinik atortitsinermik ministerip siunnersuutaa Leif Senholtip ataatsimiititaliamut saqqummiuppaa. 28. november - 5. december / Helsinki aamma København: Aaqqiagiinngissutinik isumaqatigiissitsiniartarneq pillugu nunat avannarliit Helsinkimi 29. 30. novemberimi isumasioqatigiinneranni ataatsimiititaliaq peqataavoq. Tamatumunnga atatillugu Københavnimi makku ataatsimeeqatigineqarput: Kalaallit Illuat (illersorteqarnermut aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisuusoq) Folketingip Retsudvalgia Center for Konfliktløsning Professor dr. Jur. Eva Smith, Kalaallit Nunaanni pinerlutsaaliuinermi siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Professor dr. Jur. Vibeke Vindeløv, ilinniartitaanermut Master i konfliktmægling ( aaqqiagiinngissutinik isumaqatigiissitsiniartarnermi masteri ) akisussaasuusoq Center for Voldtægtsofre, Rigshospitalet (Pinngitsaalineqarsimasunut saaffiginnittarfik) Kiisalu pinerluuteqarsimasunut tarnimikkut nappaatilinnut immik - koor tortaq (Retspsykiatrisk afdeling), Risskov, kiisalu Herstedves - terimi kalaallinut immikkoortortaq ataatsimiititaliamit takuniarneqarput. 4.4. Ataatsimiititaliat ataavartut nunanilu tamalaani aallartitat: Ataatsimiititaliat inatsisitigut pilersinneqartussaatitaasunik ataatsimiititalianik ataavartunik arlalinnik, amerlassu sis - saannik suliaqarfissaannillu ukiumiit ukiumut Inatsisar - tunit aalajangiivigineqarsinnaasunik Inatsisartut pilersitsi - sar put. Ataatsimiititaliat ataavartut suliassaasa pingaar - ner sa raat inatsisissatut siunnersuutinut Inatsisartunit ataat simiititaliamut suliarineqartussan ngorlugit inner - suun neqartunut tunngatillugu misissuinissaq inassuteqaa - te qarnissarlu. Tamatuma saniatigut Naa lak kersuisut ingerlatsinerisa inatsi sini aalajangersakkat malillugit inger - lanneqarnissaat ataatsimiititaliat suliassaqarfimminni malinnaavigisassaraat nakkutilliisuuffigissallugillu. Ataatsimii titaliap sulinerani sammineqartut Naalakkersui su nut Inatsisartunullu ilaasortat siunnersuutaannik Inat si sar tut suliarinninneranni suliassaqarfinnit ataasiakkaanit aal laa - veqarput. Taamatuttaaq naalakkersuinikkut apeqqutit oqallisigineqartarput, ataatsimiititalianilu ataatsimiittarne rit tunngavigalugit ataatsimiititaliat suli niu taat assi - giin ngitsut pilersaarusiorneqartarlutik. Ataatsimiititaliat ileqquusumik ataatsimiinneri isumasioqateqarluni ataatsimiinnerusut, siunnersuutinik suliarinninnerit ataatsimiiti taliamilu sulinerup pilersaarusiorne qar neri allatut aala - jangiisoqarsimatinnagu ataatsimiinnerni matoqqasuni sulia rineqartarput. Siulittaasoqarfik ataatsimiititaliallu su li - assaqarfimminni malinnaajumallutik isumasioqatigiinnerni ataatsimeersuarnernilu ukiut tamaasa peqataasarput. Ataatsimiititaliattaaq ilarpaalui ukiumoortumik paa si sas - sar siorlutik angalanernik aaqqissuussisarput. Kom mu nal - bestyrelsit, nunaqarfinni aqutsisut, atorfillit inuussutissarsiutinillu ingerlatsisut oqalliseqatigisarnerisigut sammi sa - qarfinni assi giin ngitsuni naalakkersuinermut, inuia qa ti - giinnut tunngassutillit aningaasaqarnermullu pissutsit paasisassarsiorfigalugit ataatsimiititaliat angalasarput. Kommu ninit nunaqarfinnillu sinniisorisanik Inat sisartut ataat - simiititaliaat ataatsimeeqateqarnerminni sulias sat aalajangersimasut isumaqatigiin niuti gi sin naan ngilaat, tamannami Naalakkersuisut oqartussaaf fi gim mas suk. Pisut ilaanni Inatsisartut ataatsimiititaliaat sammisat ilaannut tunngatillugu Naalakkersuisut nassuiaa teqaq qul - lugit qinnuigisarpaat. 2007-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerannut atatillugu Inatsisartut ataatsimiiititaliat ataavartut aal lar - titallu makku pilersippaat: Inatsisartut Ullormut Oqaluuserisassanut Ataat si mii ti - taliaat (Siulittaasoqarfik) Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiitita - liaat Inatsisartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Peqqissutsimut Ataat simiititaliaat Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunale ri ner - mullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Attaveqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ila - geeqarnermullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataat si mii - titaliaat Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Qinigaasinnaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Namminersorneq pillugu Ataatsimiitita - liaat Inatsisartut Aaqqissuusseqqinnermut Ataatsimiititaliaat 24
4.4.1. Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata suliaralugillu malinnaaffigissavai: Sulinermi avatangiisit Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq UKA 07-imut atatillugu inuussutissarsiutinut ilinniarfiit sulisitsisullu kattuffii ulloq 18. oktoberimi Inuus su - tissarsiornermut Ataatsimiititaliap ataatsimeeqatigai. Niuernermut tunngasut: Unammilleqatigiinneq. Niuerneq, aammalu kiffartuunneqarnissamik isuma qa - ti giissutit tassunga atasut. Inuussutissarsiuteqarneq. Pisineq/tunisineq. Nioqqutissanik eqqussuineq avammullu nassiussuineq. Nioqqutissanik pilersuineq. Assassorluni sulineq. Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit. Nunaqarfinni pissutsit ataatsimut isigalugit. Nunaqarfinni tunisassiorneq allatullu inuussutissarsiorneq. Imerniartarfeqarnermut tunngasut, imigassanik aala koor - nartortalinnik nioqquteqar neq sassaallertarnerlu. Nersutit nappaataannut tunngasut Nuikissiornermut tunngasut Aningaaserivinnut sillimmasiisarnermullu tunngasut: Pappiaqqanik nalilinnik niuerneq. Atuisartunut tunngasut: Atuisartut Siunnersuisoqatigiivi. Nittarsaassineq. Nalunaaqutsersuineq. Akit Akiligassarsisitsisarneq. Takornariaqarneq: Nunatsinni takornariaqarneq. Takornariaqarnerup inuussutissarsiutaanera, aningaa - salersuiffigineqartarnera. Aatsitassanut tunngasut: Aatsitassat nunamiittut immallu naqqaniittut iluaqutiginerat. Nunat tamalaat akornanni niueqatigiinnermut tunngasut: WTO il.il. Suliffeqarnermut immikkoortortaq: Suliffeqarnermik pilersaarusiorneq Naligiissitaaneq Suliffeqartitsiniarneq Suliffissaarusimanerup akiorniarnera Sulisilluni ajoqusernerit Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq isumasioqatigiinnermi/ataatsimeersuarnermi ataatsimi peqataavoq: 26. 30. november / Kangerlussuaq Takornariartitsinermut tunngasuni aallarnisaasartut aammalu outfitterinut aaqqissuussineq pillugit isumasioqatigiinneq Greenland Tourism s Camp Adventure. Camp Adventureqarneranut siunertarineqarpoq unammilligassat periarfissallu ataatsimut oqallisigineqarnissaannut ingerlatsisussanik nutaanik katersuutitsinissaq, ullumikkut inissisimaneq, tamannalu tunngavigalugu siunissami outfitterinut / adventurenut aaqqissuussinermut kaammattuuteqarnissaq. Ataatsimiititaliaq paasisassarsiorluni makkunani angalavoq: 17. 20. november /Island Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap takuniarpai Alcoap aluminiuliorfia Islandillu Altingia, aammalu Islandimi nukissiuuteqarnermik ingerlatsivimmi piginnittuuneq pillugu ilisimatinneqarluni. Soorlut taaq kiammik nunap iluaneersumik tigooravimmit kiaap sinneruttup atorluarneqarnissaanut atortut Ataatsimiititaliamit alakkarneqar tut. 4.4.2. Inatsisartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Ila qutariinnermut Ataatsimiititaliaata suliaralugillu ma - linnaaffigissavai: Isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaq - qissuunneqarnerallu. Oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit isuma gin - nin nermi suliassatigut suleqa tigiinnissaat. Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii. Pissaqarnikkut isumannaallisaavigineqarnissaq pillugu Avannaamioqatigiit isumaqati giissutaat. Innarluutillinnut tunngasut: Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat. Annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu inissiisarfiit. Ilaqutariit pillugit inatsisitigut maleruagassat: Nammineersinnaatitaanermik inatsit. Aappaariinnermi inatsisitigut malitsigitinneqartartut. Meeqqat inatsisitigut illersugaanerat. Meeqqanut tapiissutit. Meeqqanut pilersuutitut akilersuutit meeravis siar - taarnermullu tapiissutit tunniunne qartarneri. 26
Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut: Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq. Meeqqanut inuusuttunullu ulloqunnuarlu paaq qinnit - tarfiit. Inersimasunut immikkut ingerlataqarfiit: Inersimasunut immikkut ingerlataqarfiit, taakkununngalu ilanngullugit Qimarnguiit Isumaginninnikkut ikiorsiissutaasartut: Pisortanit ikiorsiissutit. Angerlarsimaffimmi ikiorteqartarneq. Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit. Naartunermi, ernereernermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq ullormusi aqartarnerlu. Pisortanit soraarnerussutisiat. Utoqqaat illui. Siusinaartumik soraarnerussutisiat piginnaan ngor saaq - qiinerlu. Ineqarnermut tapiissutit aamma ineqarnermut atatillugu meeqqanut tapiissutit. 4.4.3. Inatsisartut Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaata suliaralugillu malin naaf - figissavai: Nunatsinni peqqinnissaqarfik: Peqqinnissaqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu. Peqqinnissaqarfiup kiffartuussineri. Peqqinnissaqarfimmi sulisut (nakorsat, peqqissaasut, ernisussiortut il.il) Isiginnaarutikkut nakorsiartitsisarneq Nappaatit, ilaatigut makku: Timikkut tarnikkullu nappaatit Akiuussutissanik kapuuineq. Nappaalanerit upalungaarsimanerlu Kinguaassiuutitigut nappaatit HIV/AIDS. Inuiaat peqqissuunissaat inuiaallu peqqissuunissaannut pilersaarut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq 2007-imi katillugit 22-eriarluni ataatsimiippoq. Ataatsimiititaliap susassaqarfiisa iluini kommunimi pissutsit pillugit paasisaqarnissaq siunertaralugu Inatsisartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaat ulluni 6.-7. september 2007-imi Ittoqqortoormiunut paasisassarsiorluni angalavoq. Kommunabestyrelsip ataatsimeeqatiginerata illuatungeriillu susassaqartut ilisimatitsiffiusumik ataatsimeeqatiginerisa saniatigut paasisassarsiornermi suliffeqarfiit takuniarne qarput aalajangersimasunillu misissuisoqarluni. Kommunimi innuttaasunut pissutsit kiisalu kommunimi pissutsit allat pillugit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap ilisimatin neqarnissaa tamatumani siunertarineqarluni. Pinaveersaartitsineq. Nakorsaatit. Naartuneq erninerlu: Naartunermi eqqiluisaarneq erninissamullu ilitsersuineq. Naartuersinneq naartunaveersaatillu. Kigutilerineq. Peqqinnissaq pillugu nunat tamat akornanni isuma qa ti - giissutit. Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliami 2007-imi ataatsimiin - nerit aaqqissuussinerillu allat: Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pillugit MIPI-mit ilisimasat kingullerpaat pillugit unnummut paasissutis siiffiusumut Inatsisartunut ilaasortat partiinilu atorfillit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap ulloq 6. november 2007-imi aggersarpai. MIPI MIPI-llu nalunaarusiaanik kingullernik atuakkiortuusut saqqummiipput. Innarluutillit pillugit ulluni 14. 16. maj 2007-imi ataat si meer su ar - ner mi Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit aallartitat peqataapput. Innarluutillit pillugit 2007-imi ataatsimeersuarneq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit aaqqissuunneqarpoq ingerlanneqarlunilu Nuummi Katuami. Ilaqutariinnermut Ataatsimiititalip 2007-imi illuatu nge ri - sanik allanik ataatsimeeqateqarnera: Ulloq 28. marts 2007-imi KANUKOKA ataatsimee qatigi ne qarpoq, tamatumani oqaluuserineqarlutik pensionisiat pillugit siunnersuutit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliami suliarineqartut. Tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq Inuussutissanik nakkutilliineq (nersutit nakorsaanit piuma - saqaatit). Inatsisartut Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaat inissititerluni ataatsimiinnerup(rit) saniatigut 11-eriarluni ataatsimiippoq. Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut ilaasortaq marloriarluni ilisimatitsiffiusumik ataatsimeeqatigaa. Aammattaaq Ataatsimiititaliap 2007-imi ulloq 17. april aamma ulloq 9. november tarnip pissusaanut suliassaqarfik immikkut ittumik paasisaqarfigineruniarlugu Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissua takuniarpaa. 2007-imi isumasioqatigiinnerni/ataatsimeersuarnerni mar - lunni Ataatsimiititaliaq peqataavoq aammalu paasisassar - 28
si orluni ataasiarluni angalalluni: 6. 14. juni / København, Tromsø Telemedicin pillugu ataatsimiititaliap angalanera/ataatsimeersuariarnera Utoqqaat aammalu telemedicinimik atuineq pillugu nunat tamalaat ataatsimeersuarneranni Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaq peqataavoq. Telemedicinip atorneqarnerani periarfissat suunersut paasissallugit Ataatsimiititaliamit annertuumik soqutigineqarpoq. Ataatsi - meersuarnerup nalaani utoqqaat angerlarsimaffii assigiinngitsut marluk telemedicinimik atugaqarfiusut takuniarneqarneranni ataatsimiititaliaq peqataavoq. Ataatsimeersuarnerup kingorna Tromsømi telemedicinimut qitiutoqarfik Naalakkersuisunit aallartitat peqatigalugit ataatsimiititaliap takuniarpaa. Piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissutit. Nunalerineq: Inuussutissarsiutigalugu naasunik il.il. naatitsinermut nunaminernik atuineq killilii sarnerlu. Nersutaateqarneq. Imaani tatsiniluunniit tukertitsiviit. Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat 2007-imi makkuninnga ingerlataqarpoq. Tromsømut ingerlaarnermi ataatsimiititaliaq Københavnimut unillatsiarpoq, tamatumani periarfissaq atorlugu Falck takuniarneqarpoq Danmarkimi tassanngaannartumik pisoqartillugu upalungaarsimaneq qanoq ingerlanneqarnersoq paasisaqarfiginiarlugu. 8.-10. september / Nuuk Nunamed 2007-imi ataatsimiititaliaq peqataavoq. 4.4.4. Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsi mii - ti taliaata suliaralugillu malinnaaffigissavai: Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aamma inuussu tis - sarsiutiginagu aalisarneq. Ukuninnga nakkutilliineq: Aalisarneq tamaat (Kilisalluni aalisarneq, raajarniarneq, qas sutinik kivisittakkanik aalisarneq, ningittagarsorluni aali sarneq, kapisilinniarneq, eqalunniarneq, assagiar sun - ni arneq, uiluinniarneq, bundgarnersorluni aalisarneq il.il.). Aalisarsinnaanermut akuersissutit. Pisassanik agguaassisarneq. Tunisanik nalunaaruteqartarneq, tunisineq tunisassiornerlu makkuninnga: Aalisakkat. Piniakkat. Naasorissaanermit nioqqutissiat. Inuussutissarsiutigalugu piniarneq aamma inuussu tis sar - siutiginagu piniarneq makku ninnga: (taamaattoq apeqqutit eqqissisimatitsinermut tunngasut pinnagit) Miluumasut imarmiut. Miluumasut nunamiut. Timmissat. Aallaaniartilluni angallatit. 2007-ip ingerlanerani ataatsimiititaliaq 10-nik isuma liu - tissiissusiorpoq, 2007-imi upernaakkut ataatsimiinnerup nalaani pingasut aammalu 2007-imi ukiakkut ataat - simiinnerup nalaani arfineq marluk. Ataatsimiititaliaq 2007-ip ingerlanerani ileqquusumik arfineq marloriarluni ataat simiippoq ataasiarlunilu isumasioqatigiilluni ataat - simiilluni. Ataatsimiititaliaq paasisassarsiorluni takuni - aanngilaq. Ataatsimiititaliap angalaneri: 22. 26. februar / Kalaallit Nunaata kujataa Nunalerinermik ingerlatat assigiinngitsut, tassunga ilanngullugu Upernaviarsummi savaatilinngorniat atuarfiata toqoraaviullu Neqip takunissaat ataatsimiititaliap angalanerani siunertarineqarpoq. Aammattaaq Qaqortumi nunalerinermut siunnersorteqarfik kiisalu savaateqarfiit arlallit ataatsimiititaliamit takuniarneqarput. 4.4.5. Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata suliaralugillu malinnaaffigissavai: Itsarsuarnitsat nunami aalaakkaasut illullu pillugit eqqis - sisimatitsinermut aalajangersakkat. Pinngortitamik eqqissisimatitsineq: Uumasunik nujuartanik naasunillu nungutsi taanissa - min nut navianartorsiortunik nunat tamalaat akornanni niuerneq. Uumasunik nujuartanik naasunillu nungutsitaa nissa - min nut navianartorsiortunik nunamut eqqussuineq avam - mullu annissuineq. Nunap ilaanik, nunaminernik il.il. eqqissisimatitsineq. Naasoqassuseq. Eqqissisimatitsinermi aalajangersakkat pisuussutit uumas - su sillit pillugit, soorlu makku: Miluumasut imarmiut. Miluumasut nunamiut. Timmissat. 30
Aalisakkat. Uumasut piniagassat pillugit ingerlatsineq. Avatangiisimik nunami, silaannarmi imaatigullu illersuineq, tassunga ilanngullugu sermersuaq. Pinngortitamik illersuineq: Sanaartornermi pilersaarusiorneq. (Nunaminernik aliannaarsaarfiusinnaasunik pissarsisarneq) Kulturimut tunngasutigut avatangiisit. Angallassineq tamatumalu avatangiisinut kinguneqaatigisartagai. Nunami, silaannarmi imaanilu mingutsitsineq, tassunga ilanngullugu sermersuaq. Nunami immallu naqqani aatsitassanik iluaqutiginninniarnermut atatillugu apeqqutit avatangiisinut tunngasut kinguneqaatigisartakkallu. Pinngortitaleriffik. Eqqagassanik passussineq il.il. Nunanut tamalaanut Naalagaaffeqatigiinnermullu tunngasut: Danskit Avatangiisinut Nukissiuuteqarnermullu Ministereqarfiat. Dansk Polarcenter. Miljøstyrelsen. Danmarks Miljøundersøgelser. Kalaallit Nunaanni misileraanernut ilisimatusarnermullu ingerlatsiviit, soorlu Zac kenberg allallu. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat. Issittumi Siunnersuisoqatigiit. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivi. Ataatsimiititaliap angalaneri: Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap ulloq 28. april 2007-imi Maniitsup kommuniani olivinisiorfik ta kusarpaa. Olivinisiorfik pillugu nalinginnaasumik ilisi - ma tinneqarnerup saniatigut aatsitassarsiorfiup eqqaani ava - ta ngiisitigut pissutsit pillugit Eqqisisimatitsinermut Ava - ta ngiisinullu Ataatsimiititaliaq immikkut ittumik ilisi ma tin - neqarpoq. Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq 2007-imi quleriarluni ataatsimiippoq. 4.4.6. Inatsisartut Attaveqarnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Attaveqarnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata suliaralugillu malinnaaffigissavai: Angallannermut tunngasut. Timmisartuussisarneq: Silaannakkut angallanneq.-mittarfiliorneq.-heliportit. Imarsiorneq: Nunatsinni nunattalu avataani.-inuttat sulinermi atugassarititat maleruaqqusallu. Umiarsualiviit: Sanaartorneq.-Aserfallatsaaliineq.- Ingerlatsineq. Pilersuineq: Usinik assartuineq. Royal Arctic Line. Nunaqarfinnik pilersuineq. Nukissiornermut tunngasut: Illoqarfinni nunaqarfinnilu imermik pilersuineq. Erngup nukinga atorlugu nukissiorneq. Innaallagiaq, tassunga ilanngullu illoqarfinni nunaqar fin - ni lu innaallagissamik pilersuineq. Nukissaq nukissamillu pilersuutit ataavartut (anorisaatit, seqineq iluaqutigalugu nukissiorneq aamma nunap kissarnera atorlugu nukissiorneq). Attaveqatigiinnermut tunngasut: Allakkerineq. EDB-mut aamma teknologi atorlugu paasissu tissii sar - nermut tunngasut. Tele, TV aamma radioqarfiit taakkuninngalu piorsaaneq. VHF-imut allanullu radio atorlugu attaveqatigiittarnernut tunngasut. Tele-kkut attaveqatigiittarneq tamatuminngalu pior - saaneq. Inissiaatileqatigiiffik INI: Inissianik attartortittakkanik allaffissornikkut inger lat - sineq. Boligstøtte: Naafferartumik akilersuutit. Termininut ernialiussat. Akiligassanik kinguaattoorutit. Inissianik attartortitsisarneq: Inissigallartarfiit. Akiligassanik kinguaattoorutit. Inissiat attartortittakkat. Pisortanut inissiat. Inissiat: Sulisorisanut inissiat. Inissianik iluarsaassineq. 60/40-mik illuliat. 32
Piginneqatigiilluni illuliortiterneq. Nunaqarfinni illuliortiterneq. Nammineerluni illuliat. 10/40/50-imik illuliat. Ilisimatusarneq: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik Ilisimatusarfik Ataatsimiititaliap susassaqarfiinut tunngasuni nunanut allanut tunngasut. Inatsisartut Attaveqarnermut Ineqarnermullu Ataat si - miititaliaat 2007-imi makkuninnga ingerlataqarpoq: 2007-ip ingerlanerani ataatsimiititaliaq qulinik isu ma - liutissiissusiorpoq, 2007-imi upernaakkut ataat simiinnermi pingasut aammalu 2007-imi ukiakkut ataatsimiinnermi arfineq marluk. Ataatsimiititaliaq 2007-ip ingerlanerani 12- e riarluni ataatsimiippoq. Ataat simii ti taliaq angala nani - luunniit paasisassarsiorluni takuniaanngilaq. 4.4.7. Inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaat Suliassaqarfinnut makkununnga tunngasut Inatsisartut Kul tureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataat simiititaliaata suliaralugillu malinnaaffigissavai: Kultureqarneq nutaarsiassalerinerlu: Aviisit Toqqorsiviit Atuagaateqarfiit Atuakkanik saqqummersitsisarfiit Katersugaasiviit Radio aamma fjersyni Ilageeqarneq: Den kirkelige Højskole Ilagiit Palasitut ilinniartitaaneq Ajoqitut ilinniartitaaneq Pattattutut ilinniartitaaneq Nunani tamalaani pissutsit. Tamatuma saniatigut nunani avannarlerni allani kul tu re - qarnikkut ilinniartitaanikkullu politikip ineriartornera Nunanilu Avannarlerni killerni suleqatigiinneq Ataat - simiititaliap malinnaavigisariaqarpai. Tassunga atatillugu Namminersornerullutik Oqartussanit akuersissutigineqarsimasunik isumaqatigiissutikkut aalajangersakkatigullu pisussaaffeqartoqarsinnaavoq. Inatsisartut ataatsimiinnerinut atatillugu suliffeqarfinnik oqartussaaffimmi ataa niit - tunik Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataat si mii - titaliap takuniaasarnera ileqquuvoq, taamaalilluni sulias - saqarfimmi iluani susoqarneranik paasisima sa qar ne - rulertarluni. Inissisiterluni ataatsimiinnerup(rit) saniatigut Kul tu re - qarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaq 2007-imi 25-eriarluni ataatsimiippoq, ataasiarluni isuma sio qatigiilluni, aqqaneq marlunnik sassartitsilluni aammalu ilisimatit sif - fiu sumik pingasoriarluni Naalakkersuisunik ataatsi mee qa - teqarluni. Ataatsimiititaliaq makkunani paasisassarsiorluni angalavoq: 26. februar - 2. marts / København aamma Odense Nunat Tamalaat Issittumut Ukiorititaat 2007/2008-mik sisaman - ngornermi ulloq 1. marts 2007 Købehavnimi ammaanersiorluni aaqqissuussami Inatsisartut Kulture qar nermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat peqataavoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliaq suliassaqarfimminut attuumassuteqartuni paasisassarsiorluni takuniaavoq ataatsimiillunilu. Ataatsimiititaliap ilaatigut takuniarpai tunisassiornermik ilinniarfik, Dansk Polar Center, Københavnimi Odensemilu kalaallit illui aammalu Danmarkimi kalaallit ilinniagaqartut ataatsimeeqatigalugit. Paasisassarsiorluni takuniaanerit: Atuarfeqarneq ilinniartitaanerlu: Ulluunerani paaqqinnittarfinnut tunngasut Meeqqat atuarfiat Immikkut atuarfiit Ilinniarnertuunngorniarfiit Ilinniartitaanerit ingerlaqqiffiusut Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq Højskolit Ilinniagaqarnersiutit Ilinniartut inaat 26. april / Nuuk Inerisaavimmut paasisassarsiorluni takuniaaneq 26. april / Nuuk Nuuk Internationale Friskolemut, NIF, paasisassarsiorluni takuniaaneq 24. september / Nuuk Ilimmarfimmut paasisassarsiorluni takuniaaneq 12. oktober / Nuuk IMAK-imut paasisassarsiorluni takuniaaneq ullup qeqqasiornerlu. Timersorneq 34