Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Departementet for Erhverv, Råstoffer og Arbejdsmarked Naalisagaq Referat Sumi Sted Sammisaq Emne Peqataasut Deltagere Hotel Arctic Ilulissat Piareersarfiit pisortaannik ataatsimiisitsineq 22. november 2014 Suliffeqarfimmut immikkoortoqarfik: Janus Chemnitz Kleist Isak Nielsen Kleist Lona Lynge Ulla Broberg Najârak' Svendsen Kirsten Enequist Piareersarfiit pisortai: Poul H. Jørgensen Mariane S. Larsen Esaias Petersen Eli Abelsen Susanne Møller Karla Qvist Bodil Geisler Johnny Jensen Johan Kleeman Ole Frederiksen Kista Lynge Høegh Frederik Kreutzmann Claus Jochimsen Lone Milling-Rohleder Josef Petersen Mogens Fontain Psykologi: Jette Nørregaard Nielsen KANUKOKA: Hans Peter Barlach Christensen Ilinniagaqarnermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik: Billiam Pedersen Randi Mortensen Oqalutsi: Sofie Schultz Sagsnr. Dok.nr. Postboks 1601 3900 Nuuk Tlf. (+299) 34 50 00 Fax (+299) 32 56 00 E-mail: isiin@nanoq.gl www.nanoq.gl 1/7
Najuutinngitsut Fraværende Marie Nielsen Ataatsimiinnermik imaqarniliortoq Referent Najârak Svendsen Kirsten Enequist 9.30 Tikilluaqqusineq pisussanillu nassuiaaneq Lona Lynge Kanukokami maannakkut suliat ingerlassat ilaat pillugit ualip ingerlanerani pisortaq Hans Peder B. Christensen ilisimatitsiartorluni takkutissaaq. Iserasuaat aamma Attat pillugit oqaluuserisassat ualimut kinguartinneqarput, NUIKI-lu pillugu oqaluuserisassaq ullo qeqqata siornanut nuunneqarluni. 9.40 AEU-mi soraarummeernernerit aamma faginut ataatsimiititaliarsuit Lona Lynge AEU-mi soraarummeernerit Ingerlassaq ullut soraarummeerfissat ilanngullugit nassiunneqarpoq. Karakteerinik allagaqarfiit atsiorlugit nassiuttarnissaannik piumasaqaat KIK- KUT tamarmik atsiorneri, tassalu ilinniartitsisup, censorip Piareersarfiullu pisortaa atsiortussaapput. Karakteerilersuiffimmut ilanngussisoqarpoq, tassani naliliinermut tunngatillugu censorilu oqaloqatigiittoqarsimappat ulloq allanneqassalluni mailimut ilanngullugu nassiunneqassaaq. - Naliliisarnermut immersugassap Susanne Møllerilu misissornera. Karakteerilersuiffik nutaaq allannguutaasoq tassaavoq angusinngitsoorutaasumik karakteeriliisoqarsimappat qaqugukkut karakteerit pillugit oqaluuserinnittoqarsimaneranut kolonnip immersugassap ilanngussimanera. Ingerlassanik nassuiaammi inaarutaasumik naliliineq nassuiarneqarpoq. Tamatigut ilinniartitsisup censorillu akornanni oqaloqatigiittoqarsimappat naatsumik nassuiaasiaq ilanngunneqartassaaq. Karakteerilersuiffik atsiortussat tamaasa ilanngullugit nassiunneqartassasoq, soraarummeernermilu pappialaatit ataasiakkaartut pinnagit sianigeqquneqarpoq. Decembarimut matematikkimi ajornartorsiutinik naatsorsuisarnerup qanoq naqinneqartarnissaa pillugu ilitsersuut. Soraarummeerneq sioqqullugu matematikkimik suliassap nassiunneqarnerani tamanna nassuiarneqassaaq. Faginut ataatsimiititaliarsuit 2014 misileraaffigalugu ukioq ataaseq 2/7
Ukioq taanna suleriaatsit marluk misilinneqarput. Aappaa kikkut tamarmik Nuummut katersuullutik suliassat ineriartortillugit sap. ak. ataatsimi pimoorullugu suliaqarlutik. Aappaa tassaavoq aaqqiissut alla, faginut ataatsimiititaliarsuit ilaasortaat ilinniartitsisutut sulinermik saniatigut ineriartortitsinermik suliaqarlutik. Suleqatigiinneq emailitigut allatullu qarasaasiatigut aaqqiissutinik atuilluni pivoq. Iluarinnilluni nalunaarnerit unammillerfissallu assigiinngitsut faginut ataatsimiititaliarsuarni suliassat agguataarnerinut tunngatillugu isummat assigiinngiiaartupilussuupput. Ulluinnarnili sulinermik saniatigut suliassanik ineriartortitsinermik ilaasortat suliaqarnissaat, naalakkersuisoqarfimmiillu toqqaannartumik akissarsiaqartinnissaat pitsaanerpaatut aaqqiissutaasoq nalilerneqarsimavoq. Suliassat naqiterneqarnissaat pinnagu najugaqarfinni naqinneqartassapput. Tamanna akikinnerullunilu isumannaanneruvoq. Faginut ataatsimiititaliarsuit sulinerannik naliliineq ukiakkut faginut ataatsimiititaliarsuit suliaqarneri ineriartortitsinermik suliat tamarmik naammassereerpata nalilerneqassapput. Faginik ilinniartitsisut qanoq isumaqarpat? Faginut ataatsimiititaliarsuarnut sulinermi atugarisat pitsanngorsarniarlugit misilittakkat tamarmik katersorneqassapput. Qangaanerusoq AEU-mi ingerlassami soraarummeerneq novembarimi pisaraluarpoq. Maannakkut soraarummeersitsinerup sooq decembarimi pisarnera apeqqutigineqarpoq. Decembarimi soraarummeersitsisoqartarpoq ilinniartut ukiami ilinniarnissaannut naammattumik piffissalerniarlugit, upernaamut naleqqiullugu qaammatit ilivitsut sisamaallutik. - Ilinniartut angusaqarsimassusaannik akunniliutigalugu naliliiniartunut siusinnerusukkut soraarummeerutit misiliutitut soraarummeerutitut/terminimi soraarummeerutitut atorneqarsinnaapput. - Piareersarfinni saaffigisanut tunngatillugu nalinginnaasumik oqallittoqarpoq. Inooqatigiinni patsisaasut il.il. tunngavigalugit innuttaasut arlallit inuunerminni atugarisamikkut artorsaateqarput, taakkulu amerlangaartsiarput. Amerlanerit innuttaasunik, namminneq inuunerminnik isumaginninniarnermik pimoorussaqartut tigusarpaat, tamannalu iliuusissanut pilersaarusiornermut assut iluaqutaavoq. - Qinnutqartut pimoorussaqartuunngitsut, Piareersarfinneerusuttulli qanoq iliuuseqarfiginissaat apeqqutigineqarpoq. 10.00 NUIKI Janus Chemnitz Kleist Nunaqarfinni Upernaviup eqqaani Kullorsuarmi aamma Uummannap eqqaani 3/7
Ikerasammi ukiumik ataatsimik sivisussusilinnik piukkussaanernik ingerlatsisoqarpoq. NUIKI ukiuni siullerni nunaqarfinni ingerlalluarnerpaaniissimavoq. Ukiup tullianit NUIKI-mik ingerlatsinissamut kingullermut nunaqarfiit allat toqqarneqassapput. Tamatuma saniatigut naalakkersuisoqarfimmi NUIKI-p atuutsilernissaa sulissutigineqassaaq, taamaalilluni suliniummut piffissarititap 2012-2016-ip kingornatigut suliniut ingerlateqqinneqassalluni. Soraarummeernermi karakteerinut tunngatillugu inernerit apeqqutigineqarput. Sumiiffimmit sumiiffimmut inernerit annikitsumik assigiinngiiaarput, Sisimiunilu Oqaatsinik Pikkorissarfiliartinnagit ilinniartut Vrå Højskolimut ilinniarnerminni angalatinnissaat toqqarneqarsimavoq. Maannakkut Kullorsuarmit ilinniartut angalaqqammerput, taakkunanilu taamaallaat marluk siornatigut Danmarkimiissimapput. Aammali NUIKI-mi ingerlassani siullernit arlaqaalupput inuussutissarsiummik ilinniagaqarnermik ingerlataqalersut, ingerlassallu naammassereernerata kingorna 2/3-it ingerlaqqissasutut naliliiffigineqarput. 10.45 Ilinnigaqalernissamut piareersaarumik pikkorissartitsineq ingerlassamut nalunaarut nutaaq allannguutillu (siuliani GU-pilotiusoq) Billiam Pedersen Ilinnigaqalernissamut piareersaarumik pikkorissartitsineq ingerlassamut nalunaarut nutaaq allannguutillu (siuliani GU-pilotiusoq) Makku ilisimatitsissutigineqarput: Isernissamut piumasaqaatit, pikkorissartitsinermi fagpakke -toqaq. Pikkorissartitsineq ilinniagaqarnernut sorlernut tiguneqarnissamut aqqutissiuinersoq. Ingerlatsinermut tunngavigisaq. Pikkorissartitsinermik inatsisitigut najoqqutassiuineq, tassani nalunaarut immikkoortoq tusarniaassutaalluni. Allannguutit assigiinngitsut kingorna, suut allanngorsimanngillat. Ilinniagaqalernissamut piareersaatitut pikkorissartitsinermi suna nutaajua? Ilinniagaqalernissamut piareersaatitut pikkorissartitsinermut tunngatillugu nutarsakkat. Qinnuteqaammi inuussutissarsiutini misilittakkanut uppernarsaateqartoqarnissaq pingaaruteqartoq erseqqissarneqarpoq. Sumi neqeroorutaanera allassallugu pingaartuuvoq. Billiamip nalunaarutigaa siunnersuut ilanngunniarneqassasoq, nalinginnaasumillu ingerlaavartumik naqqiissuteqartoqartassasoq. Inuussutissarsiutinut Ilinniarfiit ataatsimoorullugu ataatsiinnerannut tunngatillugu Poul H. Jørgensen, ullo qeqqata siornatigut Isak Nielsen Kleistilu peqataaffigis- 4/7
artik pillugu ilisimatitsivoq: Piareersarfiit aamma inuussutissarsiutinut ilinniarfiit akornanni suleqatigiinnernut pitsanngorsaatissanut kissaatigisat saqqummiuppaat. Lærlinginut tunngatillugu iluarinnittoqarpoq tigusinissamut piumasaqaatinut tunngatillugu takunnissinnaassuseq iluarisimaarlugu tiguneqarpoq. Allaffimmi niuerfinnilu ilinniakkat aaqqissuussaapput, qanoq tunngaveqartitaanersut, nutarsarneqagaanersut takuneqarsinnaanersullu. Lærlingitut ingerlatsineq (Piareersarfiit) assut pingaaruteqartuuvoq. Akuersissuteqarnermut allattuiffiit paatsiveqanngitsuuneri pillugit isumaqatigiittoqarpoq. Tamakkuli saniatigut iluarinnittoqarfiulluni ataatsimiinneruvoq. Piffissaq sinneqarmat qanoq ilinniagaqarnermik aaqqissuussineq iluarsaanneqarsinnaaneranik misissuinermut atatillugu videoliaq Lona Lyngep takutippaa. Sisimiuni Tech Collegemi ilinniartitsisoq apersorneqarpoq. Siunissaminnik takorluukkaminnut tunngatillugu najoqqutassatut isigisassaminnik inuusuttut inuussutissarsiummik ilinniagaqalersut amigaateqartut oqariartuutaavoq. Najoqqutassatut isigisassanik videoliornissamut Ilinniagaqarnermut Naalakkersuisoqarfillu suleqatigiinnissaq pillugu naalakkersuisoqarfiup pilersaaruteqarneranik Lona Lynge ilisimatitsivoq. Taamatuttaaq GUX pillugu videoliamik iluarsaassamik, ukiumi nutaami amerlasuunngortillugulu siammarterneqartussamik Janus C. Kleist takutitsivoq. 13.00 Nuna tamakkerlugu misissuinerit inerneri, psykologi Jette N. Nielsenimit Nuna tamakkerlugu apeqqutinik immersuiffikkut misissuineq: Kalaallit Nunaanni Piareersarfinni ilinniartut akornanni Ajoqusernermik kingunerlutsitsinermut Tunngasunik artukkersimanerit annertussusaat, 2013-14. Nuna tamakkerlugu misissuinermit inernerit pingaarnerit Jette N. Nielsenip saqqummiuppai: Misissuinermut akissuteqartut pillugit Ajornartorsiuteqarfiit Misissueriaaseq Inernerit arnanut angutinullu tunngatillugit Akissutini inernerit diagrammini takussutissianilu Spejlneuronit Attassisinnaanermik periuserisat (mestringsstrategier) Ilinniagaqarnissamut aarleqquteqarneq Ajoquernermik kingunerlutsitsilluni stresserneq tassaavoq stresserneq sakkortuupilussuaq Aarleqqutaasumut qisuarnerit. Misissuinerup inernerisaanut ataatsimiinnermi peqataasut apeqquteqarsinnaapput, kiisalu Piareersarfinni innuttaasut pillugit nalinginnaasumik oqallissinnaallutik. Piareersarfinni ingerlassani innuttaasut meeraanerminni kingunerlutsitsisinnaanerannut assigisaannillu atugaqartuusinnaanerannut tunngatillugu unitsitsiinnartartunik ajornar- 5/7
torsiut sammineqarpoq. Piareersarfinni ajoqusernernik kingunerlutsitsisunut klassiliortoqarsinnaanera Jette N. Nielsenip siunnersuutigaa. Ilinniagaqarneq annertusarniarlugu timi atorlugu suliat assigiinngitsut illoqarfiit ilaasa atuutsilersimavaat, ullaakkiorsiutitortitsinissamut neqerooruteqartoqarpoq. Ilinniartut aamma misigisat nuannersut nuannaraat. Inuusuttut inuunerminni atugassarisanik unammillernartunik atugaqartut ilitsersornerisa oqaloqatiginerisalu akornanni killiffissaq, kiisalu ilinniartitsinermut tunngatillugu oqallissutaajuartarput. Eqqortumik iliortoqartarnera, nalinginnaasutut inuusuttuusinnaaneq, ilinniarfiusumi inimiittussaanerat, iliuuseqarsinnaanerat pillugit uniffeqanngitsumik oqallissutigisaapput, erseqqissuuvorli ilinniartitsinermi periusaasut assigiinngitsuuneri. Piareersarfiit piukkussaanermik neqeroorutaanni ilinniartitsineq assigiissuunngitsumik aaqqissuussaavoq. Siunertaq tassaavoq inuusuttut nikeriaqqissasut, taamaalillutik ilinniagaqarfiusumi ingerlaqqissinnaalissallutik. Ilinniagaqartitsinermut periuseq aalajangersimasoq tassaassaaq ilinniartuni ilinniagaqarnerup pitsanngorsarnissaanut periuseq. Piareersarfinni neqeroorutaasunut naleqqiullugu allatigut ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsisunik inoqartoq arlaleriarluni sianigeqquneqarpoq. Taamatuttaaq faginik ilinniartitsisunik/ilinniartitsisunik piukkussaanissamut tunngatillugu naalakkersuisoqarfiup qanoq iliornissaanut tunngatillugu isumaqatiginninniarnissaq oqallinnerup siunertarigaa aamma sianigeqquneqarpoq. Sammisat oqaluuserineqartut Namminersorlutik Oqartussat tungaannit ilinniartitsisunut piukkussaanissamik neqeroorutinik pilersaarusiornissamut tunngatillugu naalakkersuisoqarfimmi suliap ingerlateqqinnerani atorneqarumaarput. 14.45 KANUKOKA Hans Peter Barlach Christensen Kalaallit Nunaat digitalinngortitsinissamut periusissiaqalerpoq, tassanilu aamma kommunit malinnaasussaapput. Inissisimaffigisat nutaamik nassuiarneqassapput, soorlu Piareersarfiup suunera pillugu oqallinnermut tunngasut. Meeqqat atuarfiat, kiisalu inuussutissarsiutinut ilinniarfiit ingerlalluarnerulersimapput. Taamaattumik Piareersarfiup ilinniartussatut saaffigisai allanngorsimapput. Piareersarfiit aamma ilitsersuisarfittut immikkoortoqarfiuvoq. Piareersarfiit qitiusutut suliaminnik isumaginnilluarnerulissapput. Piareersarfiit qanoq pitsaanerpaamik atorneqarsinnaappat? Kommunit qanoq Piareersarfinnik aaqqissuussaqarnissaq nassuiassavaat. Ilinniagaqarnermut pilersaarutit EU-lu, paasissutissanik katersuisuusoq suleqatigalugu suliarineqarput. Paasissutissat naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqartut suliarineqarput, ilinniagaqarfimmullu tamarmut aningaasaliissutit agguataarnissaannut atorneqarput. 15.00 Attat + Iserasuaat Ole Frederiksen Ole Frederiksenip atta.gl-imi atuuffiit kingulliit nutaat ilisimatitsissutigai. Youtube education atorneqarsinnaalerpoq. Ilinniartitsinermut nittartagaq Iserasuaat saqqummiunneqarpoq, siusinnerusuk- 6/7
kut siunnersuisartup atortussanik allattugaataanit, pineqartup nammineq suliarisimasaanik assersuutinik ilalerlugu. Link: Materialeplatform.emu.dk ersersinneqarpoq, tassaniimmata atortussarpassuit ilinniartitsinermi atorneqarsinnaasut. Susanne/Mogens: Internet bredbåndimik pisiaqarneq, inuiaqatigiit atugaannik tusagassiorfiit atorlugit ilinniartitsinermut atugassanngortissinnaaniarlugit. Susanne: Qarasaasiakkut atortussanik katersuisarfimmik faginik ilinniartitsisut apeqqutilliffigaat. HP: Ataatsimoorussatut pisortat nittartagaat (Sullissivik) atorpisiuk? Susanne: Toqqorsivipput qarasaasianik angallattakkanik atortulersorparput. Ilinniartitsisut tamarmik qarasaasianik atortorissaartussaapput. Lona: Piareersarfiit nittartagaat. Clausip pisariunngitsumik pilersitsinermik pikkorissartitsineq oqaatigaaq (atorsinnaanngilaq), aperalunilu sooq ilinniusiortartunik suleqateqartoqannginnersoq. Tulliani ataatsimiinnissap aalajangiunnera Lona Lynge & Janus C. Kleist Tulliani Piareersarfiit pisortaasa ataatsimiinnissaannut siunnersuut Janus C. Kleistip saqqummiuppaa. Tamanna Danmarkimi højskolinut, kiisalu Kalaallit Illuutaannut ilisimasassarsiorluni angalaanermut peqasiunneqarsinnaavoq. Siunnersuut tapersersorneqarpoq, taamaalillunilu tulliani Piareersarfiit pisortaasa ataatsimiinnissaat Danmarkimi pissasoq aalajangiunneqarluni. Tikeraagassatut siunnersuutit: - Tunisassiorfittut ilinniarfiit - Kalaallit Nunaanni atorsinnaanerinik ajoqusernermik kingunerlutsitsisunut klassinik misissuinerit. Piffissaq tassaassaaq sap. ak. 16 2015. 7/7