Nunalerinermut Siunnersorteqarfik Konsulenttjenesten For Landbrug Postboks 153, 3920 Qaqortoq Nunalerinermi Siunnersorteqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaa aggusti 2006. 1. allaqqaasiut: Matumuuna Nunalerinermi Siunnersorteqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiani allaganngorlugu saqqummiutissavaa, 2004/2005 suliassaasimasut naatsunngorlugit allaaserinerisigut. Siunnersorteqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaa savaateqarfinnut tamanut nassiussuunneqartarpoq kiisalu allanut nunatsinni nunalerinermik suliaqarnermik attuumassutilinnut, taannalu Landbrugsråd-ip Siunnersorteqarfiullu ataatsimoortumik ukiumut nalunaarusiarisartagaata ilagaa. Nunalerinermi Siunnersorteqarfik, maannamut aaqqissussaaneq malillugu, Landbrugsrådip ataani inissisimavoq, ukiunilu 13-ni atuussimalluni, 1993-miilli. Siunnersorteqarfik siunnersuinermik aamma allaffissornermik suliassat (Qaqortumiittoq) kiisalu savaatilinngornianut ilinniarfiuutigaluni misileraaviusoq ingerlatarai; Upernaviarsummiittoq. Siunnersorteqarfik aamma Upernaviarsuk imatut inuttalersugaavoq: chefkonsulent/aqutsisoq Kenneth Høegh Suliassat: Aqutsineq siunnersuineq ilinniartitaanerlu administrator/allaffimmiu Gerhardt Isaksen Suliassat: Ulluinnarni naatsorsuuserineq aamma allaffissorneq siunnersorti Aqqalooraq Frederiksen Suliassat: Siunnersuineq, ilinniartitsineq nakkutilliisoqatigiinnullu allattaaneq Upernaviarsummi pisortaq/ilinniartitsisoq Hans Hansen Suliassat: Ulluinnarni Upernaviarsummi ingerlatsisoq, savaatilinngornianik ilinniartitsisoq silami suliassanik nakkutilliisoq Kalista Poulsen Suliassat: Narsaatilerineq, uumasunik nakkutilliineq ilinniartunillu ilinniartitsineq gartneri Anders Iversen (marsi 2006-miit) Suliassat: Naatitsivimmik nakkutilliineq kiisalu natitalerinermik ilinniartunik ilinniartitsineq ullup affaa økonoma Agathe Devisme Suliassat: Ilinniartunut sulisunullu nerisassiorneq savaatilinngorniarfimmilu nerisassalerineq SPS-mi siunnersorti Peter Hammeken aningaasatigut ingerlatsinermi siunnersortaavoq, taassumalu Landbrugsråd-imit aningaasaliiffigineqanikkut siunnersuineq ingerlataralugu.
Savaatillit Peqatigiiffiannik SPS-mik, SPS-mi Siunnersortimik (Savaatillit Allaffeqarfiannik) aamma uumasut nakorsaannik suleqatigiinneq 2004-05-mi ingerlalluarpoq. Siunnersorteqarfiup 2005-2006-mi gartneri Martin Roland qujassuteqarfigisimavaa. Siunnersorteqarfik uumasuuteqarnerup iluani suleqateqarluarsimavoq, uumasut nakorsaannik Keld Jacobsen-mik. Tamanna angalanissani aamma pikkorissaanissani ersarissumik takussutissaqarluarpoq. Siunnersorteqarfik uumasut nakorsaannik aamma SPS-mi siunnersortimik siusinnerusukkut nunalerinerup iluata illuutaani, B 5-mi, ataatsimoorussamik suli allaffeqarfeqarput. Taamatut ataatsimoorussamik allaffeqarfeqarneq iluattitsiffiulluarsimasutut oqaatigisariaqarpoq, suliassaasut, inuttut atugarisat kiisalu aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugit. 2. Aalajangersimasumik siunnersuinissami suliassat Ukioq 2000 aallartimmat siunnersuinermik suliaqartut tallimaasimapput, tassalu, SPS-mi siunnersorti, siunnersortaaneq, naatitalerinermi siunnersorti, uumasuuteqarnermi siunnersorti kiisalu aningaasarsiornikkut siunnersorti. Taakkua pingasuinnanngortinneqarsimapput, maannalu tassaallutik SPS-mi siunnersorti (savaatilinnut aningaasarsiornikkut siunnersorti), siunnersortaaneq aammalu aalajangersimasumik siunnersuinermik siunnersorti. Taamatut ikilisaanermi siunnersueriaaseq allatut aaqqisuunneqartariaqarsimavoq. Siunnersorteqarfik isumaqarpoq pisariaqartitsineq naapertorlugu annertunerusumik siunnersuisarnissaq pisariaqartinneqarnerusoq. Pilersaarusiornissaq pisariaqarnerulersimavoq, savaatilinnut ataasiakkaanuinnaanngitsoq aammali Siunnersorteqarfik eqqarsaatigalugu. 2005-06-mi aalajangersimasumik siunnersuineq siunnersortimit, siunnersortaanermit, ilaatigullu savaatilinngorniat ilinniarfianni ilinniartitsisumit ingerlanneqarsimavoq. Makkua iluanni siunnersuineq ingerlanneqarsimavoq: 2.1 Nerukkaatissalerinermi siunnersuineq - Naggorissaanissami siunnersuineq Siunnersorteqarfik akilersinnaanerusumik aammalu naatitsinissani ataasiakkaani pissarsiaqarnerunissaq anguniarlugu siunnersuisarpoq. Nunatsinni narsaatit kalk-imik akoqarnerulernissaat suli sulissutiginiarneqarpoq. Aningaasarsiornikkut aammalu naapertuunnerusumik akuutissanik akoorinissamik siunnersuinerit ingerlanneqarput, tamannalu narsaatit ersarissumik pitsanngoriaateqarsimanerannik takussutissaavoq. Sulili savaateqarfinni/nunaateqarfinni ataasiakkaani assartuissutit/siaruarterussutit amigaatigineqarput. Savaateqarfiit tamavimmik savaasivimmiit assartuissutinik peqartariaqaraluarput, ajornanngippat maskiinanik ataatsimoorussamik peqarnikkut. - Nutaamik naggorissaanissami siunnersuineq 2005-mi ukiut siuliinut sanilliullugu, annertunerusumik nutaamik naggorissaasoqarsimavoq. Allanngortiterinissani siunnersuisoqarsimavoq; tassa naleqquttunik toqqaanissami, ivigassanik/akoorinissani, ikkussuinissami, maskiinanik toqqaanissami, nunalerinissami aamma kuuffiliornissami/kuuffissanik pilersaarusiornissani siunnersuisoqarsimavoq. Siunnersorteqarfiup ukiat tamaasa narsaatit nalunaarsortarpai, savaateqarfinni ataasiakkaani naggorissarneqarsimasut nalunaarsorlugit. Taassuma saniatigut pissarsiarineqarsimasut nalunaarsorneqartarput, ilai iluatsinngitsoorsimasinnaasarmata amerlanersaallu aatsaat aappaaguani killuiffigineqarsinnaasarmata. Taamatut sulinermi pissarsiassat sukumiisumik nakkutigineqarsinnaalersarput tamannalumi nerukkaatissanik pissarsiniarnissamut iluaqutaalluarsinnaallunittaaq.
2005-mi nutaamik narsaasiornerit: Narsaatit nutaat, ha Narsap kommunia 21,72 Qaqortup kommunia 2,81 Nanortallip kommunia 5,23 Nuup kommunia 4,43 Katillugit, nuna tamakkerlugu 34,19 2005-mi (2004-mi) nunatsinni savaateqarfiit affaat sinnerlutik nutaamik naggorissaasimapput. Savaateqarfiit narsaatillit: 29 (14) Nutaamik naggorissaanerit: 34,2 ha (13,92 ha) Allanngortiterinermi tapiiffigineqartut: 26,5 ha (20,78 ha) Narsaatit aqqusinniukkat: 1600 meter (0 meter) Narsaatit kussiukkat 3641 meter (4402 meter) Narsaatit kalk-ilersukkat 6,11 ha (15,35 ha) Naggorissaanerit nalingi: 1.319.992,- kr (732.323,- kr) Maluginiaqquneqarpoq 2005-mi annertunerusumik naggorissaasoqarsimammat 2004-mut naggorissaasimanermut naleqqiullugu. - Narsaatinik allanngortiterinissami siunnersuineq Narsaatinik allanngortiterineq tassaavoq ivigassanik nutaanik ukiuni arlaqarnerusuni atuussinnaasunik ikkussuineq. Annertussusaat, 2005-mi tapiiffigineqarsimasut, 26,5 ha-mik (2003: 20,78 ha) annertutigaat, tassalu tamakkiisumik narsaatigineqartut 3 %-iisa missaat. Savaateqarfiit 15-it 2005-mi aasakkut allanngortiterinissami tapiiffigineqarsimapput. - 2005- nerukkaatissanik tunisassiorneq: 1994 2003 2005 Katersukkat 520 hektar 870 hektar 890 hektar Nerukkaatissatut 750.000 1.700.000 1.800.000 Savanut 100-nut 3,41 ha/100 mf 4,18 ha/100 mf Pissarsiat ha-mut 1450 FE/ha 2000 fe/ha 2000 fe/ha Nerukkaatissanik tunisassiorneq siuariaateqarsimavoq, nunaminertani 70 %-mik kiisalu 1994-miit 2005-mut katillugit pissarsiarineqarsimasut 125 %-it missaannik. Ukiuni 8-ni kingullerni nerukkaatissanik tunisassiorneq aalaakkaasumik 2000 FE/ha-it missaanniittarsimavoq, tamannalu naammaginartutut oqaatigisariaqarluni. Ukiuni tulliuttuni narsaatit annertusinissaat siunniunneqartariaqarpoq. Katillugit nerukkaatissanik pisariaqartitsineq, maannamut uumasuutigineqartut amerlassusaat aallaavigalugit, pissarsinissat 3 millionit sinnerlugit pisariaqartinneqarput; imaappoq suli annertunerungaatsiartumik naggorissaanissaq pisariaqartinneqarpoq; 600 hektarit missaannik. Taamaakkaluartoq akuutissanut tapiisarunnaarnerup kingunerisaanik 1997-ip kingorna nerukkaatissanik tunisassiornermi aalajangersimasumik aningaasartuutaasartut 25 %-mik qaffassimapput. - Pilersaarusiorneq aamma kuuffissanik pilersaarusiorneq PEP-consult-ip, siunnersortaaneq aalajangersimasumillu siunnersorti suleqatigalugit, narsaatinik uuttortaasarpoq, uanilu pilersaarusiorneq aamma nutaanik naggorissaanissaq suliarisarlugit. Taakkua saniatigut piffimmi savaatilik peqatigalugu kuuffissat pilersaarusiorneqartarput.
- Pilersaarusiorneq aamma imermik pilersuiffiliornerit Imermik pilersuiffiit ukiorpaalunni savaatillit ilaannit soqutigineqartarsimaqaat, maannalu savaateqarfiit qulit imermik pilersuiffiliorneqarsimallutik (tamagiinnit 20 %-iisa missaat). Ilai pumpe-llit ilaallu kuuginnarfillit. Massakkorpiaq imermik pilersuiffiliornissaq pilersaarutaanngilaq, aasat kingulliit naammattumik siallertarsimanera tunngaviusimagunarluni. - Ivigassanik pisinissami aamma ivigassanik agguaassinissani siunnersuineq Annertunerusumik ivigassanik sivisunerusumik atasinnaasunik (ukiut 5-10) atuisoqarpoq, tassaanerullutik "Engmo", Vega aamma Noreng (Phleum pratense), norge-miit "Leikvin"-mik (Agrostis cappilaris) akusat, allallu "Leik" (Festuca rubra) aamma engrapgræs af "Knut" (Poa pratensis). Timote, taaneqartut pingajuat, aamma suli kisimiitsillugu atorneqangaatsiarpoq. Timote nutaaq Noreng Engmo -p taartigaa. Taakkua Upernaviarsummi misileraatigineqarput. 2.2 Uumasuuteqarnermi siunnersuineq - Uumasuutigineqartut 2005-mi Kalaallit Nunaanni uumasuuteqarfiit 53-iupput, savaateqarfiit 52-it tuttuuteqarfiillu marluk: Kommuni Uumasuutit Savat Hiistit Nersussuit Kukkukuut Tuttut Igutsaasiviit Chinchilla amerlass. Nanortalik 6 2471 3 0 13 0 0 0 Qaqortoq 14 4279 44 8 42 2800 0 70 Narsaq 29 14063 149 12 74 300 7 0 Paamiut 2 291 0 0 0 0 0 0 Nuuk 2 229 3 0 25 0 0 0 Katillugit 53 21333 199 20 154 3100 7 70 Savaateqarfiit sisamat 100-ut ataallugit savaateqarfiupput. Uumasuuteqarfiit agguaqatigiissillugit ukioq naallugu 410-nik uumasuuteqarfiupput. Uumasuutit amerlisimapput savaatigineqartulli amerlassusaat aalaakkaanerusimalluni. - Nerlersuinissami siunnersuineq Savaateqarfiit amerlasuut nerlersuinissamik siunnersorneqarnissaq pisariaqartillugulu kissaatiginartippaat. Nerlersuinissami pilersaarusiaq kalaallisut naatsorsuiffiliaasimasoq atorneqarpoq, ullormiit ullormut nerlersuinissamik pilersaarut, savaateqarfinni pitsaanerpaamik nerlersuisarnissaq anguniarlugu. Taassuma saniatigut nerukkaatissanik pisinissami siunnersuisoqartarpoq, tassanilu aalajangersimasumik siunnersortip nerukkaatissat amerlassusissaat aamma nerukkaatissat sorliit toqqarneqassanersut pillugit siunnersuisarpoq. - Kinguaassiortitsinissami immikkullu ittumik kinguaassiortitsinissami siunnersuineq Siunnersorteqarfik savaateqarfinni ataasiakkaani suli kinguaassiortitsinissami siunnersuisarpoq. Ukiut tamaasa savaateqarfiit akeqanngitsumik savanik nalunaarsuiffimmik pissarsinissaminnut periarfissaqartuarput. Pingaarnerpaajuvoq uumasuutit kinguaassiortinneqartut nalunaarsornissaat, maannalu qitiusumik nalunaarsuineq savaateqarfinni tallimani ingerlanneqarpoq. Qarasaasiatigut suliareqqiineq siunnersorteqarfiup aalajangersimasumik siunnersortimit aamma ilisimatooq Stefan Sch. Torsteinsson akornanni suleqatigiillutik ingerlanneqarpoq. Island-imiut kinguaassioriaasiat, kalaallisuungortitaq, nunatsinni savaateqarfinni atugassianngorlugu suliarineqarpoq. Tamanna det Islandske Landbrugsselskab, Bændasamtök Islands qanimut suleqatigilluinnarlugu ingerlanneqarpoq.
Ukiakkut ukiukkullu savaateqarfinnit kissaatigineqarsimagaangat angalasoqartarpoq, pingaartumik savaateqarfinnut kinguaassiortitsinermi iluattitsivallaarsimanngitsunut, ilaatigut savaateqarfinni taakkunani ataasiakkaani kinguaassiortitsinissamik siunnersuiartortoqartarluni. Aammattaaq tunisassiornermi tunisassianilu annaasimasani nalunaarsuineq siunnersorteqarfiup isumagisarpaa. Paasissutissat taamaattut, savaateqarfik suleqatigalugu atorneqartarput, pitsaaliuinissaq anguniarlugu pitsaanerusumik siunnersuinissamut atatillugu. - Nerukkaatissanik misiliutissat kiisalu savaateqarfinnut inerniliinernik paasissutissiisarneq 1993-miilli savaateqarfinniit ataasiakkaanniit nerukkaatissanit misiliutissat assigiinngitsut tiguneqartarput, inuussutissartai kiisalu mineralinik akui Danmark-imi imaluunniit Island-imi misissugassanngorlugit. Ukiuni kingullerni nammineq akilerneqartarsimapput, misissukkallu inernerisa takussutissartaat killeqarsimaqalutik. Siunnersorteqarfiup/Upernaviarsuup ukiut tamaasa nerukkaatissanit misiliutissat tigusiffigisarpaat, Upernaviarsummiittut. Taakkua savaateqarfinnut ingerlateqqinneqartarput. - NIR maskiinanik pissarsiniarnerit nerukkaatissanillu misissuinerit Siunnersorteqarfik nerukkaatissanik misissuissummik pissarsinissamut aningaasanik pissarsiorpoq, nerukkaatissanit misissuinerit nunatsinni ingerlanneqartalerniassammata. Misiliutissanik assartunissami aningaasartuutit annikillissapput, akissutisinissamullu piffissaq sivikillissallunittaaq. Ukiut siuliini pissarsinissamut akissaqartoqarsimanngilaq, Siunnersorteqarfilli/Upernaviarsuk neriupput pilersaarusiap ukiuni tulliuttuni piviusunngortinneqarnissaa. 3. Misileraanerit Misileraanerit Landbrugsrådimi ataatsimiititaliaq suleqatigalugu ingerlanneqarput. Ukiumut marloriarluni ataatsimiittoqartarpoq, aasakkut ukiassakkullu. Misileraanerit imaattut maanna ingerlanneqarput: - Uumasuutini misileraanerit: - Upernaviarsummi angutikuluuaqqanik misileraaneq. 2004-mi savaateqarfinni tallimaasuniit angutikuluuaqqanik piukkussanik tallimanik pissarsinikkut Upernaviarsummi avatangiisit aallaavigalugit misileraanerit ingerlanneqarput. Misileraariaatsit kiisalu misileraanissami atortussat kinguaassiortitsinermi siunnersorti Stefan Sch. Torsteinsson aamma Misileraavik Upernaviarsuk suleqatigillutik suliarineqarput. Kinguaassiortitsinissami misileraanerit misissorneqarneri siulliit ukioq 2005-mi toqoraanermi suliarineqarsinnaasimapput. - Upernaviarsummi immuliorfeeqqamik pilersaarusiorneq misileraanerlu. Pilersaarusiorneq savalimmiuni nunalerinermik misileraavik Royndarstödin, Hvanneyri Landbrugsuniversitet aamma qallunaaq inuussutissalerinermik ingeniøri suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Illutaata pilersaarusiorneqarneri Inuplan A/S Qaqortumiittumit isumagineqarpoq. Pilersaarusiorneqarnera naammassereersimavoq tapiiffigineqarsimallunilu 1. mill.kr.-it missaannik. Pisariaqartitat sinneri 1,7 mill.kr.-it missaanniittut kisimik amigaataalerput. - Narsami toqoraavimmi Neqi-mi savat neqaannik nalilersuinerit. Siunnersorteqarfik/Upernaviarsuk nunatsinni savanik kinguaassiortisinermi pitsaanerpaamik neqimik pissarsinissaq anguniarlugu ineriartortitsinissami tapersersuiuarniarpoq. Siunnersorteqarfik/Upernaviarsuk siullermeertumik 2003 ukiakkut nalilersuisimavoq taassumalu kingorna 2004 aamma 2005. 2005-mi toqoraanermut atatillugu akinik nalimmassaanissaq anguniarlugu nalilersuinermi peqataanissaq kissaatigineqarsimavoq. Tassunga atatillugu Neqi A/S nerisaqartitsillunilu inissaqartitsisuusimavoq. - Naatitsinermi misileraaneq: - Avannarpasinnerusuni ivigassanik nutaanik misileraaneq, (2005, Upernaviarsuk) - Upernaviarsummi kartoffilinik (2003-mi ikkussineq, 2004 2005 misileraaneq) - Upernaviarsummi Nuummilu (2003-2005), sikkersussalinnik misileraaneq, NORA-mit aningaasaliiffigineqarsimasoq. 2005-mi naammassineqarpoq. - Upernaviarsummi nerukkaatissanik; vårrug, havre og hestebønne (2006) misileraaneq
5. ESU aqqutigalugu atukkanik aamma nutaamik attartornermut il.il. atatillugu suliarinninneq - ESU-mut qinnuteqaatinik suliarinninneq nerukkaatissanik tunisassiornermut atatillugu Savaatillit upernaakkut naggorissanissaminnut atatillugu tapiissutissanik Siunnersorteqarfimmut qinnuteqaateqartarput. Tamanna aalajangersimasumik siunnersortimit suliarineqartarpoq, savaatillip Siunnersorteqarfiullu akornanni isumaqatigiissusiortarluni. Naggorissaanissamut isumaqatigiissummi annertussusaa nunaminertallu inissisimanera isumaqatigiissusiorfigineqartarpoq, kiisalu akissaa (katillugu nunaminertalikkaakkamik). Hektar-imut annertunerpaamik 40.000 kr.-nik atukkiisoqarsinnaavoq, savaatilinngorlaanut ernialersorneqanngitsumik aammalu naafferartumik taarsigassarsinerunngitsumik annertunerpaamik 30 tsd.kr/ha-mut. Imaappoq naggorissaanissaq (katillugu nunaminertalikkaakkamik) taassumannga akisunerusinnaasoq, sippuisoqarsimassagaluarpallu savaatillip nammineerluni akiligassaralugu. Aalajangersimasumik siunnersuisartut aamma allakkatigut ESU-mut innersuussuteqartarput. Naggorissaanissani qinnuteqaatit ESU-mit aalajangiiffigineqartarput. Naggorissaanissani qinnuteqaatit Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut siulersuisuisa innersuussutigeqqaartarpaat. Qinnuteqaatit tamarmik Landbrugsråd-ip malittarisassatut aalajangersagai malillugit ingerlanneqartarput. Ukiuni kingullerni Siunnersorteqarfiup kissaatiginartissimavaa naggorissaanissani qinnuteqaatit erhvervsstøtte-miit tigunissaat. Suli tamanna Siunnersorteqarfimmit kissaatiginartinneqarpoq. - Oqaaseqaatiliat nalilersuinerit kiisalu nutaamik aallartitsinerit ESU aqqutigalugu qinnuteqarnikkut, uanilu aamma ivigaateqarfiit Aalajangersimasumik siunnersuisartut, aningaasarsiornikkut siunnersorti suleqatigalugu, ESU-mut qinnuteqaatit annertunerusut suliarisarpaat. Oqaaseqaasiornermi makkua pingaartinneqartarput: aningaasaliinissap pisariaqassusia: pisariaqartitsisoqarpa? aningaasarsiornikkut kingunerisassai: atorniartoq akiliisinnaassuseqarpa? aningaasaliinissaq akilersinnaassava? atajuaannartitsinissap akilersinnaassusia: avatangiisinut kinguneqapilussinnaanngila? Nutaamik savaateqarfiliornissami ivigartorfigineqarsinnaasat nalilersorneqartarput. Oqaaseqaatiliaq taanna nassiunneqartarpoq, SPS-p siulersuisuisa oqaaseqaataat ilanngullugu, inuussutissarsiornermi immikkoortortaqarfimmit aalajangiiffigisassanngorlugu. Siunnersorteqarfiup savaateqarfiit akornanni ataatsimoorussamik maskiinanik peqarnissaq pingaartitarilluinnartarpaa. - Savaatilinngorlaat pillugit oqaaseqaatiliorneq tapersiisarnerlu 2005-mi savaatilinngorniarlutik qinnuteqaatit arfinillit Siunnersorteqarfimmit suliarineqarsimapput. Qinnuteqaatit aalajangersimasumik siunnersortinit misissorneqarsimapput savaatilinngorniarluni malittarisassat aammalu taperseeriaatsit assigiinngitsut tunngavigalugit. - Nakkutilliisoqatigiit, Landbrugsråd-imit pilersinneqarsimasut Nunalerinermi Nakkutilliisoqatigiit nakkutilliiviupput, nunalerinermi inatsisip atuuttup unioqqutinneqannginnissaa anguniarlugu. Nakkutilliisoqatigiit namminneq aalajangertarpaat piffiit sorliit tikeraassanerlugit. Tikeraarnissat ingerlanniarneqartarput ukiut amerlavallaat allorpallaarnaveersaarlugit. Kommunit nakkutilliisoqatigiinni ilaasortaatitartik akiliuttarpaat. Siunnersorteqarfiup Kujataani allaffissornertai isumagisarpai, nakkutilliisoqatigiinnilu Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut ilaasortaatitaat akiliuttarlugu. - Savaateqarfinni nerukkaatissanik nalunaarsuineq nakkutilliisoqatigiinnut Siunnersorteqarfik nerukkaatissat amerlassusaannik tamatigut tamaana misissuisarpoq, nerukkaatissaatigineqartunit tamanit. Aallarterlaanut piumasaqaataavoq ukiuunerani minnerpaamik 125 FE-nik
nerukkaatissaateqarnissaq. Taamatut nalunaarsuineq nakkutilliisoqatigiit sinnerlugit ingerlanneqartarpoq, unioqqutitsisoqarsimassagaluarpallu ataatsimiititaliaq aggersarneqartarluni. Siunnersorteqarfik taamaalilluni kommunit nakkutilliisoqatigiiffiannut allaffeqarfittut inissisimavoq. Aalajangersimasumik siunnersortit tikeraarneqartut nerukkaatissanik atuisimanerat nalunaarusiortarpaat. Nunaateqarfinni ajornartorsiuteqartoqarsimappat nakkutilliisoqatigiit iluarsiinissamik piumasaqaateqartarput, nakkutilliisoqatigiillu nalilersoqqittarpaat takuniaalluni angalasoqaqqissanersoq. - Atuisinnaatitaanermut pisussaaffinnik qinnuteqaatit Nunalerinermi Siunnersorteqarfiup atuisinnaatitaanermut pisussaaffinnik qinnuteqaatit suliarisarpai, kommunit aamma Nunalerinermik Pisortaqarfik suleqatigalugit, savaateqarfinnik tigusinissamut atatillugu, nutaamik savaateqarfissamik pilersitsinissamut atatillugu kiiisalu narsaatinik nutaanik pilersitsinissamut atatillugu. Qinnuteqaatit marluk, inuilaarsuarmi inissisimasut, ukioq 2005-mi Siunnersorteqarfimmit suliarineqarsimapput. - Naliliineq/piukkunnaatilittut ivigartorfissat avatangiisillu pillugit suliassaasut Siunnersorteqarfiup nalilersortarpai oqaloqatiginnissutigalugillu ivigartorfiusinnaasat savaatillit peqatigalugit. Ivigartorfiusinnaasatut piukkunnaatilinnik naliliineq kingulleq pivoq 2004-mi, Biomedia-mit aamma Naturinstituttet-mit suliarineqartut. Pioreersut eqqaanni piukkunnaatillit misissuiffigineqarneri annertunerusumik pineqarput. - Tuttuuteqarfinni siunnersuineq Aningaasarsiornikkut siunnersuinerit saniatigut siunnersorteqarfiup kujataani tuttuutilinnut siunnersuinerit killilimmik ingerlattarpai.
6. Ukiumut nalunaarut,upernaviarsuk 2004-2005 Upernaviarsummi atorfeqartut: Hans Hansen ulluinnarni aqutsisutut, atuartitsisutut aamalu savanik ingerlatsinermi akisussaasutut ingerlaanarpoq. Kalista Poulsen suliani ingerlatiinarpai silami suliassat annersai narsaatit, nersussuit aamalu maskinnaatit akisussaasutut tigummisaralugit. Agathe Devisme atuarfimmi økonomatut ingerlaanarpoq. Savaatilissat ilinniarfianni siornatigut ilinniartitsisuusimasoq Lasse Bjerge, ilinniartitsisutut atorneqartarpoq, kiisalu pikkorissartitsinermi pikkorissassutissanillu nutserinermi atorneqartarluni. Aasaq kingulleq gartneriusoq Marten Roland 31.oktober 2005 soraarpoq. Nutaamillu gartnerimik pissarsiortoqarpoq. 1.april 2006 atorfinitsinneqarpoq Anders Iversen taanalu Norge-meersuuvoq kisimiituullunilu.kiisalu ukioq ataaseq sulisoqarsimavugut inuussuttumik ineriartortitassamik Qaqortup kommuniani suliffissarsiuusisarfiup aningaasalersueqataaffigisaanik. Suliatigut ingerlassimasat: Ukiup kaajallakkiartornerani nalinginnaasumik Upernaviarsummi suliassat narsaatinut, savanik, nersussuarnik, histinik, sakkuutinik, innaallagissiorfinnik atortuutinillu paarsinernut, taakulu saniatigut ilinniartunik atuartitsinernut pikkorissartitsinernullu Hans Hansen aama Kalista Poulsen sulianik ingerlatsisimapput, kiisalu saniatsigut savanik toqoraanerup nalaani toqoraavimmi neqinik pitsaasusilersuinermik suliaqarneq aamalu savaateqarfinni angutikuluuaqqanik umernermi Hans Hansen-mit uumasuuteqarnermi siunnersorti Aqqalooraq Frederiksen peqatigalugu ingerlanneqarpoq. Savaatilissat ilinniarfiat: 1.august 2005 ilinniartoq ataaseq qinnuteqartutuaasimasoq tiguneqarpoq, kisiannili 1.maj 2006 aallarnerfigalugu peqquteqavissumik ukioq ataaseq atuanngiffeqarallassalluni unikkallarpoq. Ilinniartoq ataaseq ukiup aapassaa ingerlasoq Islandimi praktikkernini ingerlappaa. Kiisalu ukioq ilinniarfiusoq nutaami 1.august 2006 ilinniartut nutaat arfinillit aallartipput taakulu savaateqarfinni 1.november 2006 tungaanut praktikkerlutik. Misileraaneq: Savat: Kinguaasiortitsinermik misileraaneq 2004-mi aallartinneqarsimasoq nalunaarusiorneqarsimapput ukiakkut 2005, ukiarlu taana savaaqqat oqimaalluarsimallutik agguaqatigiisillugu uumallutik 47,5 kg toqoraavimmi 20 kiiluusimallutik. Misileraaneq ingerlateqqinneqarpoq ukioq savanik paarsiffiusoq 2005-2006-imi angutikuluuaqqat 7-usunit pingasut kinguaarinnersaasut kinguaavi tallimat unitsinneqarput taakulu nuliartitsinermi atugassatut ingerlateqqinneqartussaallutik, savanullu 28-ikkaarlugit atorneqarsimallutik, nuliartitsineq boksinut angutikuluuaqqamik ilisiffigalugit ingerlanneqarsimavoq. Piaqqiornermilu paasinarsivoq nuliartitsineq ingerlalluarsimasoq, tassa ataasiakkaat kisimik iluatsissimanngimmata. Misileraaneq annerusumik savat neqqarissut pilersinnissaat anguniarlugu ingerlanneqarpoq. Upernaakut 2006-imi piaqqiortitsineq ajunngitsumik ingerlasimavoq, savat marlulilluarsimapput (2-nit qummut ukiulinnut) 1,92 savaaraq/sava sinneqarsimalluni (savaaqqat ajutuukat toqusuukallu peernagit). Ukiuunerani savat nerlersorneqarnerat annerusumik ivikkat nerlersuutigineqarlutik ingerlanneqarsimavoq. Savaatigisat 2005-2006: Arnavissat 187 Arnaviaaqqat 65, 26% Angutikuluut 8 Angutikuluuaqqat 6 Issuigassat 10 Pikkorissartitsinerit: Upernaviarsummi allanilu pikkorissartitsinerit makku ingerlanneqarsimapput: Fjarvis (kinguaasiortitsilluni nalunaarsuineq), Igutsalerineq kiisalu Naatitalerineq.
7. Bilag; økonomiske oversigter og nøgletal (kilde: Peter Hammeken) Figur 1: Indkomstanalyse 2005 Egenløn pr. familie - 25 under gnst. 500000 400000 300000 200000 100000 0 Figur 2: Mio.kr. 24 22 20 18 16 14 12 10 Omsætning & Omkostninger Udvikling 2001-2005 2001 2002 2003 2004 2005 Omsætning Omkostninger Figur 3: Egenløn pr. sted & pr. familie Udvikling af egenløn 2001-2005 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 2001 2002 2003 2004 2005 Pr. sted Pr. familie Figur 4:
220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 Indkomstfordeling Besætningsstørrelse-2005 201-5 301-9 401-13 501-7 601-5 Gennemsnit Pr. familie Tabel 1: Omkostninger og indtægtsfordeling 2003-2005: 2005 2004 2003 Samlede omkostninger: Samlede indtægter: Resultat før afdrag og skat Kr. % % Kr. % Kr. 12.119.609 10.197.397 9.929.156 23.865.537 100 21.493.184 18.692.597 11.745.829 11.275.787 8.763.441 Indtægtsfordeling: Salg af lam & får: 19.917.408 83 83 17.844.441 80 15.000.978 Salg af grønt: 725.831 3 4 853.138 3 574.403 Turistindtægter: 224.078 1 0,5 107.378 1,4 267.072 Indtægter ved vejarbejde: 932.780 4 6 1.316.624 5 947.651 Fiskeri: 91.135 0,40 2 345.958 3 474.358 Andre indtægter: 836.249 4 2 430.005 3 496.292 Opdyrkning: 1.095.425 5 4 928.925 5 854.148